1 / 164

URHEILUOIKEUS PROF. HEIKKI HALILA

URHEILUOIKEUS PROF. HEIKKI HALILA. LUENTOSARJA syksy 2007 HY. Urheiluoikeus oikeudenalana. Mitä on urheiluoikeus oikeusalueena/oikeudenalana Vrt. lääkintäoikeus, informaatio-oikeus, asianajo-oikeus, naisoikeus ym. (law and…) Tietty elämänalue oikeudellisessa läpivalaisussa

adanne
Download Presentation

URHEILUOIKEUS PROF. HEIKKI HALILA

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. URHEILUOIKEUSPROF. HEIKKI HALILA LUENTOSARJA syksy 2007 HY

  2. Urheiluoikeus oikeudenalana • Mitä on urheiluoikeus oikeusalueena/oikeudenalana • Vrt. lääkintäoikeus, informaatio-oikeus, asianajo-oikeus, naisoikeus ym. (law and…) • Tietty elämänalue oikeudellisessa läpivalaisussa • Ei selkeärajainen, ei perustu tiettyyn normistoon, yleiset opit ja käsitteenmuodostus vain niukalti ”omaa” • Urheilu ja oikeus kv. keskustelussa

  3. Urheilun ja oikeuden kohtaaminen • Urheilun oikeudellistuminen vrt. oikeudellistuminen yleensä yhteiskunnallisena ilmiönä • Lähtökohta: urheilun normit ovat eettisiä. Urheiluliike asettaa, soveltaa ja kontrolloi näitä normeja • Urheilun autonomia. Yhdistyskentässä yhdistysautonomia (perusoikeutena)

  4. Tilanteen muuttuminen: onko enää näin? • Kun toiminta on ammattimaista ja kaupallista, ei voida rajata työ-, vero- ja kauppaoikeutta ym. ulkopuolelle • Vaikuttaako oikeusjärjestys urheiluun sellaisenaan vai onko soveltamisessa erityispiirteitä? • Periaatteita: urheilun normien oikeudellinen luonne ja urheilun autonomian ulottuvuudet, urheilun etu ja urheilijan etu (?), poikkeaako urheilun liiketoiminta muusta bisneksestä (tarvitaan mm.kelpo vastustaja)

  5. Urheilulle tunnusomaisia käsitteitä: pelaajaoikeus, siirtokorvausjärjestelmä • Vertailukohtia: perheen sisäisten suhteiden sääntely + tulkintadoktriini (eettiset ja oikeudelliset normit). Kirkollisten ja uskonnollisten kysymysten juridiikka (naispappeus ja kirkon virka, tuomiokapitulin lainkäyttö opillisissa ja kurinpitokysymyksissä; katolisen kirkon rooli mm. avioliiton suhteen)

  6. Sääntely ja soft law • Vrt. kansanedustajan asema eduskuntaryhmässä • Urheilutoiminnan sääntely. Legaalinormit – yleissäännökset kuten TSL ja erityissäännökset kuten urheilun sosiaaliturvalaki • Itsesääntely – soft law yleisesti kiinnostava teoreettinen kysymys (lex mercatoria, lex digitalis, lex sportiva; ei alueellista rajoitusta)

  7. Vertailukohtana mm. elinkeinoelämän itsesääntely, eettiset määräykset, elinkeinoelämän lautakuntien toiminta (esim. corporate governance) • Itsesääntelyn instrumentit: yhdistyksen säännöt, lajin säännöt, kilpailusäännöt (kilpailutoiminnan organisoiminen, kurinpito). Kansallinen ja ylikansallinen taso.

  8. Autonomiakäsite on kontekstisidonnaista: kirkon, kunnan, yliopiston, ylioppilaskunnan ja urheilun autonomia poikkeavat toisistaan. Perustuuko PL:iin, onko erityissäännöksiä (esim. yliopistolaki 27 §)? • Voidaanko urheilun autonomiaa rajoittaa lailla: lajin kieltäminen, kypäräpakko uusiin lajeihin, asujen sääntely, kansallisten arvokilpailujen kierrättäminen, kurinpito, tasa-arvokysymykset jne? Jossain raja vastaan

  9. Mitä voidaan toteuttaa itsesääntelyllä, mihin tarvitaan sopimusta. Voidaanko kompositiomaila kieltää juniorikiekossa (kyllä)? • Soft law on myöhäismodernin ajan tavanomaista oikeutta. Merkitystä uuden oikeudenalakandidaatin itseymmärryksessä. Ei-oikeudellisen normiston havaitseminen myös oikeudelliseksi. (Tuorin teesejä)

  10. Itsesääntelyn perustana oltava jonkinlainen institutionaalinen tuki. • Itsesääntelyssä oltava tehokkuutta (millainen elinkeinoelämän itsesääntelyssä). Urheilussa erityisesti kilpailemisen oikeuden epääminen • Missä oikeus alkaa, missä oikeus päättyy?

  11. Urheilutoiminnan ulottuvuudet • 1. Leikki: yksityisautonomia, sovinnaissäännöt (Eskon ja Teemun paini Nummisuutareissa) • 2. Kunto- ja harrasteurheilu: liikuntalaki, lajin säännöt • 3. Kilpaurheilu: lajin säännöt, kilpailusäännöt • 4. ammattiurheilu: kaupallisen toiminnan sääntely. Huom. Amatöörisääntöjen kumoaminen vaiheittain (Barcelona 1992 dream team) sinetöi tämän

  12. Urheiluoikeuden tutkimus ja opetus • Tutkimus ennen urheilun oikeudellistumista: P. Kekomäki Ammattimaisuus rikosoikeudessa (1933), I. Anttila, Loukatun suostumus rikosoikeudessa (1946), Y.J. Hakulinen (Velvoiteoikeus I (1965), T. Ellilä, Oikeudenkäynti ja täytäntöönpano (1965) (urheilukilpailut tuomioistuinasiana)

  13. B. Bengtsson (Ruotsi), Skadestånd vid idrott,lek och sälskapsliv (1962) • Linnakangas, Urheilu ja verotus (1984) • Urheiluoikeudeksi luonnehdittu tutkimus: • Rauste, Urheiluoikeus (1997), Tarasti, Doping (2000), Riitesuo, Kurinpito (2001), Halila, Oikeudellistuva urheilu (2006) ym.

  14. Urheiluoikeuden opetus • SVUL:n ja Kauppakaaren urheiluoikeuskurssi Vierumäellä 1985 • Syventävien opintojen yhteisprojekti (Hki + Turku) 1997-1998 • OPM:n urheiluoikeuden kehittämishanke 1997- • OPM:n tutkielmasarja 40 opinnäytetyötä • Urheiluoikeuden professuuri 2001-2011: valtakunnallisuus, yhteiskunnallinen palvelutehtävä, ulkopuolinen rahoitus

  15. Urheiluoikeuden virstanpylväitä • Urheilun oikeusturvalautakunta 1991- • Urheiluoikeuden yhdistys 1994 • Urheilu ja oikeus –julkaisu 1998- • Pohjoismaiset symposiumit 2000- • Sosiaaliturvalainsäädäntö 1995- • 1990-luvulta alkaen runsaasti ennakkoluonteisia lainkäyttöratkaisuja

  16. Urheiluoikeuden vaikutuksia • Urheilun oikeudellistuminen yllätti alan toimijat ja antoi haasteen oikeustieteelle: työsopimussuhde, pelaajaoikeuksien panttaaminen, Joensuun Katajan tapaus koripallossa, Bosman-tapaus jne. • Alan kehitys perinteisten toimintatapojen kyseenalaistamisella ja oikeusjuttuja virittelemällä • Nyttemmin vuorovaikutus alan toimijoiden kesken sekä itsesääntelyn ja sopimusten kehittäminen

  17. Onko urheilun oikeudellistuminen positiivinen ilmiö: osoittanut oikeusturvavajeita mutta luonut byrokratiaa ja hankaloittanut toimintaa • Kiintopisteitä maailmalta: IAAF Arbitration panel (1984), CAS; International Olympic Committee Law Comission, kansalliset urheiluoikeuden yhdistykset, kv. järjestöt (ISLA), symposiumit

  18. Ryhmittelyjä • Joukkue- ja yksilölaji (työlainsäädännön soveltaminen) • Kansainvälinen ja kansallinen laji • Ammattilaisuuden salliva – erikseen amatööriurheilun noteeraava • Lailla sallittu/kielletty • Mitä on urheilutoiminta (esim. yksityis- ja sosiaalivakuutuskontekstissa) exreme-lajit, harjoittelu ym.

  19. Urheiluoikeuden doktriini • Yleisten periaatteden rakentelu • Muun oikeustieteen ja oikeuden kehitystendenssien heijastuminen • Kohutapaukset ja skandaalit katalysaattorina • Sektorikohtainen tutkimus: etabloituineiden tutkijoiden kiinnostuminen täsmäaiheista. Onko erikseen urheiluoikeuden tutkijoita (asiantuntijoita)?

  20. Oikeudellistumisen aallot • Sopimusoikeudellistuminen • Kilpailuoikeudellistuminen • Modernin kauppaoikeuden heijastuminen • Eurooppaoikeudellistuminen • Perusoikeudellistuminen • mediaoikeudellistuminen

  21. Etiikka urheilutoiminnassa • Urheilutoiminnan ylin eettinen periaate fair play. Mitä tarkoittaa ja mihin velvoittaa? • Mitä tarkoittaa se, että urheilun normit ovat eettisiä (ei-oikeudellisia)? • Urheilussa etiikan polysentria. Ei kodifioitua sisältöä. Vrt. esim. hyvää asianajotapaa koskevat ohjeet tai journalistin eettiset ohjeet • Etiikka oikeudellistuu, kun se tulee sopimuksiin ja sääntöihin

  22. Voiko urheilun oikeusturvalautakunta operoida eettisillä periaatteilla? Mitä ltk:n säännöissä – voiko lähettää viestejä (Onko niin, että etiikasta huolehtii arkkipiispa ja ltk lausuu juridiikasta?) Vrt. JSN (julkisen sanan neuvosto) • Mitkä ovat eettisiä periaatteita. SLU:n eettiset määräykset (yleisellä tasolla), lajiliittojen kilpailusäännöt

  23. Fair play • Pitää yrittää parasta suoritusta (yksilö ja joukkue), ei sopupeliä, ei väkivaltaa, ei urheiluveikkausta omasta suorituksesta, ei keinotekoista suorituksen parantamista eikä muuta urheiluhuijausta (sääntökikkailun tilanteet), seksuaalinen häirintä, tuomarin koskemattomuus • Vaikutus kurinpidossa • Pesäpallon sopupeli: rikoskysymys, liiton kurinpito, vahingonkorvaus. Voiko etiikka vaikuttaa jopa rikoslainkäytössä?

  24. Eri sfäärien kohtaaminen urheilun oikeuden tyypillisiä piirteitä (keikkabussi kolarissa: mitkä normit sovellettaviksi?) • H.T. Klami: Roomalainen antiikki ja me. Uskonto, leikki ja talous (2001)

  25. URHEILUN KANSANLIIKE • Urheiluliike organisoitunut Suomessa ja muuallakin Euroopassa 1800-luvun lopulta alkaen yhdistysmuotoisesti • Syntyi urheilun kansanliike, vrt. muut joukkoliikkeet kuten poliittiset puolueet, ammattiyhdistysliike, nuorisoseuraliike jne. • Urheiluliike kattoi kilpa- ja muun urheilun • Kysymys suhtautumisesta yhdistymisvapauteen silloin ja nyt: ampumayhdistykset, sotilaalliseen tapaan järjestetyt yhdistykset (vrt. partio)

  26. Toiminta oli aluksi yhdessä muun toiminnan kanssa (jäänteinä NMKY ja nuorisoseuraurheilijat) • Seurat joko yhden lajin tai monialaseuroja (jaostoja) • Organisoituminen alhaalta ylöspäin: lajiliitot, piirit, keskusjärjestö (SVUL 1900); TUL 1918 • Kilpaurheiluhajaannus 1918-1993: vain SVUL:n lajiliitot olivat jäseniä kv. Lajiliitoissa. TUL:n urheilijoilla oli oikeus osallistua kilpailuihin kotimaassa ja ulkomailla sopimusjärjestelyjen myötä 1945 – (ei kuitenkaan Rooman kisoissa 1960)

  27. SVUL: piirit ja lajiliitot, seurat ja henkilöjäsenet • TUL: lajijaostot, seurat ja henkilöjäsenet. Työläisolympialaiset – lopulta täyden valikoiman talo • Erityistapaukset: Palloliitto 50-luvulta ja CIF (eräitä ruotsinkielisiä lajiliittoja)

  28. SLU • Perustettu 1993 • Palvelu-, yhteistyö- ja edunvalvontajärjestö • Jäseninä yli 100 liikunta- ja urheilujärjestöä • Onko urheilun keskusjärjestö? • Oikeudellinen edunvalvonta ja palvelutehtävä • Ei jäsenmaksua. Yhteistyökumppanit ja valtionapu • Suomen urheilu ei ole keskusjärjestöjohtoinen: yhdistyslaki ja toimintakulttuuri

  29. Lajiliitot • Jäseninä seuroja. Joillakin piiriorganisaatio • Jäsenyys kv. lajiliitoissa; vain yksi liitto maata kohden. Jäsenyys kansallisessa olympiakomiteassa • Järjestää kansallisen kilpailutoiminnan (monopoli), myöntää kilpailulisenssit, harjoittaa kurinpitotoimintaa (suhde eri tasoille sitouttamisessa. Extra ecclesiam nulla salus, yhteisön ulkopuolella ei pelastusta (onko yhä voimassa?) • Laaja sopimusverkko, rahoitusta OPM:ltä ja sponsoreilta.

  30. Lajiliitto - liiga • Ylimmän tason kilpailutoiminnan siirtäminen erilliselle oikeussubjektille sopimuksin • Liigoilla eri yhteisömuotoja: yhdistys, osuuskunta ja osakeyhtiö (yhtiöitymiskehitys) • Sopimuksessa määräykset kurinpitovallasta, lajin säännöistä ja kilpailutoiminnasta. Määräyksiä mm. sarjapaikkaoikeuden siirrosta • Osakassopimukset tai jäsenten sopimukset (mm. tv-oikeuksien yhteismyynnistä ja osakkeiden lunastamisesta)

  31. Seurat • Jäseninä yksityiset henkilöt • Perustason urheilutoiminta (noin 7800 seuraa) • Riippuu lajista, onko kilpailutoiminnassa oltava seuran jäsen • Seurassa voi olla jaostoja (rekisteröimätön yhdistys) tai joukkueita (toimintayksiköitä) • Suomessa ei fanitoiminta kuulu seura- eikä muuhun organisaatioon (vahingonkorvauskysymykset)

  32. Pelaajayhdistykset ja Huippu-urheilijoiden unioni: ei kattavaa jäsenpohjaa (poikkeuksia). Sopimuksia liittojen ja liigojen kanssa • Urheilun työnantajayhdistys (SLU-kytkentä) vain toimistohenkilökunnan osalta

  33. Urheiluyhdistysjuridiikkaa • Päätöksenteossa jäsenistökeskeisyys; vrt. yhtiöt • Yhdistyksen johtava toimihenkilö ei ole orgaani; vrt. yhtiö • Yhdistyksessä ei pääomavaatimusta eikä sanktioitua velvollisuutta konkurssiinluovuttamisessa • Yhdistyksen tarkoituksen oltava aatteellinen: liiketoiminta ohessa

  34. Yhdistys ei saa jakaa voittoa eikä ylijäämää • Vahingonkorvaussäännökset samantyyppiset kuin OYL:ssa paitsi jäsenen korvausvelvollisuus (ei laissa) • Liittosuhde ei voi olla erityisen kiinteä. Vrt. Ruotsi, jossa keskusjärjestö RF:n säännöt urheilun kansanliikkeen perustuslaki • Meillä tarvitaan sitouttamista

  35. Jäseneksipääsyoikeutta yhdistyksen tahdon ohitse ei ole. Seura ei voi vapaasti erottaa jäseniä (ks. Kuitenkin sääntöperusteisuus KKO 1993:107 kamppailulajissa muiden jäsenten toiminnan vaikeuttaminen) • Lajiliiton hallituksen jäsenellä voi olla korvausvastuu, jos valtionapua palautettava • Ovatko seuran hallituksen jäsenet korvausvastuussa sosiaaliturvan vajeesta (KKO 2005:141 eivät olleet). YhdL 39 §:n tulkinta. ”Vahinko ulkopuoliselle tätä lakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla”)

  36. Hallituksen puheenjohtaja ei voi mennä yksin velkavastuuseen seuran puolesta (KKO 2001:111) • Seuran jaostopuheenjohtajalla oli oikeus tehdä seuran puolesta pelaajasopimus (kelpoisuus ja toimivalta) KKO 1996:87 • Erityisten olojen vuoksi jaostossa takaukseen menneiden vastuu vyörytetty pääseuralle. KKO 1999:85. HIFK-käsipallo. Saattoivat kokea toimineensa vastuun välikätenä.

  37. Esteellisyys: sukulaisuusjääviä ei yhdistyslaissa. Kurinpidossa huolehdittava esteellisyydestä. Arvokilpailujen järjestämisoikeutta hakeneiden seurojen jäsenet eivät ole lajiliiton hallituksessa esteellisiä. • Yhdistys voi antaa määräyksiä vain jäseniään koskevalla tavalla ja vain aatteellisissa asioissa. • Tuomioistuin ei voi tutkia päätösten tarkoituksenmukaisuutta.

  38. Insolvenssi • Seuran konkurssi; voiko jatkaa sarjapelissä kauden loppuun, voiko sarjapelipaikan myydä, saavatko pelaajat palkkansa palkkaturvasta, kuuluvatko pelaajaoikeudet konkurssipesän varallisuuteen? • Urheiluliiketoimintaa harjoittava seura voidaan asettaa velkasaneeraukseen. KKO 2004:29

  39. Olympialiike • IOC. Sveitsissä rekisteröity aatteellinen yhdistys (Lausanne) • Jäseninä yksityisiä henkilöitä, ei siis kansallisia olympiakomiteoita • Toimieliminä yleisistunto, kongressi, hallitus ja puheenjohtaja • Riippumattomuus muista toimijoista • Valvoo symboleita ja niihin liittyviä immateriaalioikeuksia • Myöntää kisaisännyyden. Jaettujen kisojen mahdollisuus

  40. Väljät eettiset periaatteet + WADA-kytkentä. • IOC tunnustaa statuksen liikkeen piirissä oleville kv. liitoille, jotka vastaavat ao. lajin olympiakisajärjestelyistä (sääntöjensä mukaan) • Sopimuksessa olympiakisojen järjestämisestä paljon yksipuolisuuksia

  41. IOC – Olympic Charter • 1.The olympic movement • 2. International Olympic Committee • 3. International Federations • 4. The National Olympic Committees • 5. The Olympic Games: organizations and administration, participation, programme, protocol, arbitration

  42. Kansallinen olympiakomitea • Jäsenyhdistyksinä lajiliitot ja IOC-edustajat • Olympiavalintojen suorittaminen hallituksessa lajiliittojen ehdotuksesta • Hallitus, pääsihteeri, valmennuspäällikkö (asemavaltuutuskysymys) • Valvoo immateriaalioikeuksia kotimaassa

  43. Säätiöt urheilutoiminnassa • Säätiö: määrätarkoitukseen käytettävä omaisuusmassa • Oikeuskelpoiset säätiöt (säätiörekisteri) ja epäitsenäiset säätiöt (rahastot) • Ei jäseniä eikä osakkaita. Oltava hyödyllisiä • Perustetaan säädekirjalla tai testamentilla • Urheiluopistosäätiöt, urheiluareenasäätiöt (laitossäätiöitä), urheilijoiden ammatinedistämissäätiöt (apurahasäätiöt ja urheilijarahastot (tulouttamismuoto) lajiliitoissa sekä lajiliittojen tukisäätiöt

  44. ”urheiluyhtiö” • Soveltuvuus urheilun liiketoimintaan vrt. yhdistys. Liigat eivät yleensä esitä vaatimuksia yhteisömuodolle • Kun käytetään yhtiömuotoa, ei tarvita väliin omistajien väliyhtiöitä, joilla pelaajasopimukset ja joihin kotiutetaan voitot (ks Rauste 1997) • Miten saadaan tässä mallissa mukaan talkootoiminta? • Pääomavaatimus: selvitystilaan, jos puolet pääomasta syöty

  45. yhtiöittäminen • Yhdistys voidaan muuttaa v. 1989 konversiolailla (laki taloudellista toiminaa harjoittavan yhdistyksen muuttamisesta osuuskunnaksi). Näin muuttui jääkiekon SM- liiga yhdistyksestä osuuskunnaksi • Yhdistys oy:ksi. Uuden yhtiön perustaminen (huipputoiminnan siirtäminen apporttina). Seura omistaa ainakin aluksi osakekannan

  46. Olemassa olevan yhtiön varojen ja velkojen haltuunotto. Uusi omistaja ottaa vastatakseen velat (velkojan suostumus) ja saa osakekannan • Urheiluliiketoiminnan siirto vanhaan yhtiöön (substanssikauppa) • Miten käy sopimusten ja mitkä ovat veroseuraamukset • Yleishyödyllisen yhteisön statuksen muuttuminen yhtiöitymisessä. Saako yhä kunnan tukea (HPK) • Lajiliitto voi määrätä, millä edellytyksillä sarjapaikka on siirrettävissä. Lähtökohtaisesti yhdistyksellä, joka voi esim. saada vuokrata sen määräajaksi yhtiölle (jalkapallo). Voi olla yhtiön omistusvaatimuksia (seuran omistusosuus)

  47. PERUSOIKEUDET URHEILUSSA • Perusoikeuksien yleiset opit urheilutoimintakonseptiossa • Perusoikeudet oikeusjärjestystä koossa pitävänä voimana. Oikeusjärjestyksen perusteet koostuvan kuitenkin muustakin kuin perusoikeuksista • Perusoikeudet ovat ydinalueellaan sääntöjä ja reuna-alueellaan periaatteita. Urheilutoiminnassakin voi tulla esiin periaatteiden välinen jännite, samoin urheilijoiden ja järjestöjen perusoikeudet

  48. Vertikaalisuhteessa perusoikeudet vaikuttavat lainsäätäjän rajoihin (ks. V-P Viljasen väitöskirja perusoikeuksien rajoitusedellytyksistä) ja viranomaistoimintoihin (perusoikeusmyönteisyys) • Kun urheilusta vain vähän legaalinormeja, vertikaalivaikutus on ollut vähäinen

  49. Eroja sen mukaan, koskeeko urheilua ja urheilijaa harraste- vai ammattitoimintana • Perusoikeuksien horisontaalivaikutus: vaikutus yksityisten välisissä suhteessa. Tällä erityinen merkitys urheilutoiminnassa. Miten perusoikeudet rajoittavat itsesääntelyä. Kun vain horisontaalivaikutus, signaali heikompi. • Voidaanko perusoikeuden suojasta luopua (itsesääntelynormistossa tai sopimuksissa)?

  50. perusoikeussovelluksia • Oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskeva vaatimus. Kv. lajiliiton säännöissä ei voida estää tuomioistuintietä. Tuomioistuintien poissulkevan välimiesmenettelyn oltava asianmukainen. • Omistuksensuoja, tv-oikeuksien suoja, kilpailunjärjestäjän suoja jne.

More Related