Näkemyksiä taksilain käyttöönotosta

1. Näkemyksiä taksilain käyttöönotosta • Lain perussisältö ei merkittävästi muutu nykyisestä henkilöliikennelaista • Meidän tulkintamme ”eduskunnan tahdosta” ei myöskään edellytä jotakin uutta isoa vaihdetta taksialan kysymyksiin ja hallinnointiin • Keskeisimpiä asioita ovat laatu, asemapaikat, kiintiöt, ajovuorot, tilauskeskusten palvelut, lupien myöntäminen • On myös paljon muita pienempiä asioita, kuten 70 vuoden ikäraja, miten ratkaistaan kuljettajakokemus, pienten paikkakuntien sopimuskäytäntö ajovuoroista jne.

2. Tavoitetila ja lähtökohdat • Lain päätavoite on turvata laadukkaat taksipalvelut koko valtakunnan alueella • Kuljetuspalvelujen hyvä organisointi ja palvelutaso ovat elintärkeitä kunnille ja Kelalle, jossain määrin myös vähämatkustajaiselle joukkoliikenteelle • Näiden palvelujen turvaaminen on niin tärkeätä, että Suomessa se tasapainottaa maaseutu- ja kaupunkimaisen taksiliikenteen lähtökohtia • Markkinavetoisuus poikkeaa eri alueilla merkittävästi ja tätä ei aina ymmärretä riittävästi ainakaan täällä Helsingin virastoissa

3. Tavoitetila ja lähtökohdat… • Myös kaupungeissa on runsaasti huonosti kannattavaa aikaa ja enenevässä määrin yhteiskunnan ajojen hyvän laatu- ja palvelutason turvaamista • Näistä tullaan johtopäätökseen, että järkevä sääntely on edellytys taksilain ja yleisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi • Taksitoiminnan talous nousee keskeiseksi perusteeksi, vrt. tavaraliikenne tai jossain määrin linja-autoliikenne • Taloudesta itse asiassa riippuu kaikki hyvätasoisen taksitoiminnan pääelementit

4. Lain keskeiset kohdat Sääntelyn taso • Laki on luonteeltaan hyvin pitkälle puitelaki, joka jättää paljon vastuuta alalle itselleen • Tämä on lakiprosessin kuluessa alalla tiedostettu • Poikkeuksena pääsäännöstä on laatusäännöstö, joka on hyvin yksityiskohtaisesti kirjoitettu

5. Lain keskeiset kohdat… Kiintiöt • Kiintiöiden asettaminen on luonteeltaan oikeusharkintaa ja päätösten tulee perustua lain 20 §:n mukaisiin tietoihin • Hyvin pitkälle samoilla tiedoilla on lupamäärät harkittu myös nykyisen lain aikana • Laissa ja sen esitöissä ei ole otettu kantaa nykyisiin lupamääriin, myöskin hallituksen esitys lähti siitä, että ehdotetuilla muutoksilla ei ole huomattavia vaikutuksia taksielinkeinoon

6. Lain keskeiset kohdat… Kiintiöt • Mahdollisuus pitkäjänteiseen ja kannattavaan yritystoimintaan parantaa edellytyksiä taksipalvelujen säilymiselle alueilla, joilla joukkoliikennepalvelut ovat vähenemässä (pevl/31/2006) • Kysynnän osalta laissa puhutaan normaalista, vilkkaasta ja huippukysynnän tasosta • Vilkas kysyntä pystytään hoitamaan kohtuullisena pidettävillä odotusajoilla huomioiden mm. liikenteestä ja ruuhkautumisesta aiheutuvat viiveet • Suomessa on edelleenkin taksitiheys hyvin korkea, vrt. Ruotsi tai Norja • Normaali kysyntä olisi ehkä ollut kiintiöiden osalta paras peruste

7. Lain keskeiset kohdat Ajovuorojärjestelmä • Varaudutaan riittävän ajoissa 1.8. jatkamaan suunnitelmallisesti siitä, mihin 31.7. jäädään • Pääsääntö: emme odota merkittävää muutosta nykykäytäntöön • Lähtökohtana kysynnän tyydyttäminen lain 13 §:n mukaisesti kaikkina aikoina ja tehokas kapasiteetin käyttö, mikä edellyttää kuljettajatyövoiman käyttöä • Vähimmäisajovelvoite ymmärretään alalla yhden henkilön työpanokseksi, joka sijoitetaan listan sisälle vuorojen tasapuolisen jaon mukaan

8. Lain keskeiset kohdat… Ajovuorojärjestelmä • Muuten ajovuorojärjestelmä ei tarvitse jatkuvaaviranomaisten ohjausta, ellei jotain poikkeuksellista tapahdu • Pienten paikkakuntien ”yhdessä sopiminen” jää hyvin pitkälle myös nykykäytännön varaan – joissain tapauksissa epäkohtiin joudutaan puuttumaan • Tässä asiassa tarvitaan lääninhallitusten myötävaikutusta

9. Lain keskeiset kohdat Tilauskeskukset • Jatkavat toimintaansa normaalisti myös 1.8 jälkeen • Ylimääräistä ajovuoroa ajaville välittäminen on jossain määrin hankala kysymys hiljaisen ja normaalin kysynnän aikoina • Voidaanko noudattaa ”katu on vapaa periaatetta”, jolloin välittäminen jää tilauskeskuksen harkintaan • Tilauskeskukset ovat autoilijoiden omistamia yksityisoikeudellisia yrityksiä, jotka eivät sinänsä vaadi toimilupaa ja niitä saa vapaasti perustaa kuka tahansa

10. Lain keskeiset kohdat… Tilauskeskukset • Valiokunnan mietinnössä tilauskeskustoiminnan keskeiset tavoitteet jäivät epäselviksi esim. vieraan asemapaikan autoille välittäminen • Asia ilmeisesti puuroutui liikennevaliokunnassa pääkaupunkiseutua koskeviin erilaisiin lausumiin, jolloin haluttiin mahdollistaa kaikille kaikkea • Pääkaupunkiseudun tilauskeskustoiminnan kannalta oleellisin asia on, että isojen keskusten välitysten siirto järjestelmästä tulee käyttöön • Maaseutualueiden tilaus- ja maksuvälinejärjestelmien kehitystä edistetään systemaattisesti

11. Lain keskeiset kohdat… Asemapaikat • Tarve on ilmeinen sille, että asemapaikkoja tulee voida määrätä muitakin kuin koko kunta • Kuntaliitokset vaikuttavat merkittävästi tähän asiaan

12. Tulevaisuudesta • Ala lähtee kehittämään jatkotoimia puitelain pohjalta • Tämä kohdistuu ensisijaisesti laatuun, koulutukseen, tilauskeskusten toimintaan, sekä maksuliikenteeseen

13. Tulevaisuudesta… • Etenkin maaseutualueilla ala erikoistuu - osa ajaa koko päivän koululaisia ja joukkoliikennekuljetuksia, osa Kelan ja muita sosiaalitoimenkuljetuksia, osa muuta satunnaista ajoa • Maaseutualueilla taksitoiminnassa mukanaolo edellyttää liikevaihdossa huomattavaa määrää yhteiskunnan ostamia kuljetuksia, koska yksityinen kysyntä on vähäistä ja yrityksien kuljetuksia ei juurikaan ole

14. Tulevaisuudesta… • Palveluverkon säilyttämien on vaativa tehtävä, mikä ei onnistu pelkkää kilpailupolitiikkaa korostamalla • Kunnat ovat tässä asiassa edunvalvojaansa realistisempia • Sivutoimiset luvanhaltijat ovat keskeisten maaseutualueiden kehittämishankkeiden kovin jarru • Sivutoimisuuden suosiminen antaa vauhtia autoveroedun menettämiselle ja huonontaa täten mahdollisuuksia hankkia turvallista ja luotettavaa kalustoa

15. Tulevaisuudesta… • Eurooppalaisittain liberalisointibuumi näyttää laantuvan, joskaan se ei ehtinyt edes kovin pitkälle edetä • Suomen malli Tanskan lisäksi näyttää myös pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa vertailussa parhaiten onnistuneelta • Taksiliikenteessä on hyvin vaikea sekoittaa sääntelyä ja liberalisointia kokonaisuuden siitä kärsimättä • Suomen uusi taksilainsäädäntö on selkeästi säännelty malli edelleenkin