Perunan strategiatyö Pellolta pöytään-työryhmä

1. Perunan strategiatyöPellolta pöytään-työryhmä Kansallisarkisto 9.12.2010 Jan Porander

2. Taustaa maailmanlaajuisesti • Maatalousmaasta syntyy pulaa pidemmällä aikavälillä • Maapallon väestön voimakas kasvu • Kotieläintuotannon kasvu > valkuaisrehun tuotanto • Pellon käyttö myös bioenergiaan • Peruna on tehokas ravinnon tuottaja • Perunan viljely lisääntyy voimakkaimmin kehitysmaissa • Suurin tuotantomaa on Kiina • Kasvupotentiaali on kehitysmaissa yhä suuri • Perunan vedentarve esim. riisiin verrattuna on vähäinen • Hiilijalanjälki on vähäinen

5. Perunantuotanto Suomessa • Pääosa perunasta käytetään kotimaassa • Tuonnin ja viennin osuus 2-3 % perunan kokonaistuotannosta • Perunan viljelyala on vähentynyt n. 10 000 ha EU-aikana • Tuotantomäärä on kuitenkin pysynyt ennallaan • Viljely ammattimaistuu ja tehostuu • Viljely alueellisesti keskittynyt Suomessa • Ruoka- ja ruokateollisuusperuna Pohjanmaalle • Varhaisperuna Varsinais-Suomeen • Tärkkelysperuna Satakuntaan ja Etelä-Pohjanmaalle • Siemenperuna Pohjois-Pohjanmaalle • Peruna suhteellinen sadontuotantokyky on hyvä • Suomessa perunan kasvinsuojelullinen tilanne on hyvä

6. Viljelijät • Viljelijöiden määrä vähenee vuosittain • Perunaa viljelevien tilojen lukumäärä on puolittunut 2000-luvulla, 29 000 > 14 400 • Ammattimaisten ruokaperunaviljelijöiden määrä on pudonnut 1300:sta 900:aan • Ruokateollisuusperunan viljelijöiden määrä on vähentynyt 500:sta 300:aan • Viljelijöiden viljelyosaaminen on korkealla tasolla • Viljelyn suunnittelu, tuotantopanosten tehokas käyttö, lajiketuntemus

7. Perunan kulutus (Kotimaiset Kasvikset ry) • Perunan kulutus Suomessa on pysytellyt viimeiset kymmenen vuotta reilussa 60 kilossa henkeä kohti. Vuonna 2006 suomalainen söi perunaa 61 kg • Perinteisen, kuorimattoman ruokaperunan lisäksi perunaa hankitaan erilaisina jalosteina, esimerkiksi pakastettuina ranskanperunoina ja perunasuikaleina arviolta 10 kg henkeä kohti vuodessa • Yhä useammin peruna nautitaan ammattikeittiön valmistamana kodin ulkopuolella • Perunoiden kokonaiskulutus 327 milj. kg jakautuu seuraavasti: ostot kaupoista 29%, omatarveviljely 10%, perunakuorimot 35% (osa elintarviketeollisuuteen, osa suurkeittiöihin) ja 26% muuhun suurtalouskäyttöön • EU-maista Suomi on perunankulutuksessa sijalla 14. Latvia, Liettua, Portugali, Puola, Britannia ja Irlanti pitävät kärkipaikkoja

8. Perunan markkinat • Suuret satovaihtelut • Pinta-alamuutokset eivät suuria, mutta sääolot aiheuttavat vaihtelua • Ruokaperunan hinta reagoi voimakkaasti tuotantomäärään • 10 % sadon lisäys heikentää viljelijähintaa 20 % ja päinvastoin • Ruokaperunan viljelijähinta ei kata jatkuvasti nousevia tuotantokustannuksia • Perunan myyjiä on paljon, markkinointiyhteistyö lisääntyy hitaasti • Suuria perunan ostajia on vain muutama ja niiden asema on vahva • Viljelijähinnan osuus kuluttajahinnasta on 1/4-1/7

9. Kansallinen perunantuotannon tuki • Tavoitteena oli turvata ruoka- ja ruokateollisuusperunan kilpailukyky EU:iin liityttäessä • Alempi satotaso, suuremmat viljelykustannukset • 7,2 milj. euroa, n. 400 euroa/ha sopimuslisineen, 1,5-2,0 senttiä/kg • Tuen saanti edellyttää, että käytettävä siemen on korkeintaan kerran itse lisättyä • Tukea saa kaikki muu peruna paitsi tärkkelysperuna • Hevi-järjestelmän uudistuksen yhteydessä päätettiin kansallisten tukijärjestelyjen poistumisesta 2011 jälkeen

10. Perunan vahvuuksia • Kuluttajat suosivat kotimaista • Kulutuksen vahva arvopohja: perinteisyys, tuttuus, terveellisyys, edullisuus ja ekologisuus • Tuotteiden käytön helppous, monipuolinen tuotevalikoima • Korkea viljelyosaaminen, hyvä kasvinsuojelutilanne • Tehokas logistiikka • Teolliset tuotantoyksiköt pieniä, mutta tehokkaita

11. Perunan heikkouksia • Käytön vaikeus, pitkä kypsymisaika • Keskustelu hiilihydraateista nakertaa perunan myönteistä imagoa • Huonot kokemukset suurtalousperunasta • Suomen pohjoiset ja vaikeat tuotanto-olosuhteet • Suomen heikko kilpailuasema suhteessa muihin EU-maihin • Viljelijähinta ei kata viljelykustannuksia, korkea kustannustaso • Teollisuuden heikko kannattavuus • Ylikapasiteetti pakkaamoissa

12. Perunan mahdollisuuksia • Lohas-kuluttajien määrän kasvu, arvostavat lähellä tuotettua, kotimaista, ottavat asioista selvää • Perunan ekologisuudessa mahdollisuuksia imagon rakentamiseen • Ruokaharrastuksen lisääntyminen • Kulutusmäärän nosto • Vientimäärän kasvattaminen ja vakinaistaminen (hintakysymys) • Tuotekehitys jalosteissa, kuluttajaystävällisemmät, maukkaat tuotteet • Ruokaperunan tuotteistaminen • Sivuvirtojen tehokas käyttö • Geenitekniikka, kotimainen lajikejalostus • Horeca-kaupassa kotimaisuustietoisuuden lisääminen (väline puuttuu)

13. Perunan uhkia • Ateriakäytäntöjen muuttuminen • Perunan vaihtoehtojen houkuttelevuus, tuotekehitys • Kuluttajien vieraantuminen alkutuotannosta ja maaseudusta • Nuorison kulutuksen pieneneminen • Tuotekehityksen jääminen jalkoihin rajussa kilpailutilanteessa • Halvat tuontijalosteet • Joukkoruokailun kumiperunat • Kasvinsuojeluvalmisteiden niukkuus • Perunantuotannon jatkuvuus ja uusien yrittäjien tulo alalle • Maatalouden riskien (säästä aiheutuvat satoriskit, ilmastonmuutoksen vaikutukset, ilmaston ääri-ilmiöt, markkinavaihtelut, kasvitaudit) lisääntyminen • Viljelyn kannattavuus heikko, tuen poistuminen heikentää edelleen tilannetta • Viranomaispäätökset: kasvinsuojeluaineet, ympäristövaatimukset • Ulkomaiset kauppaketjut

14. Visio • Muuntumiskykyinen perunasektori, joka pystyy kokonaisuudessaan toimimaan kestävästi ja kannattavasti

15. Tavoitteet • Kuluttajat: Perunasektori pystyy vastaamaan eri kuluttajaryhmien vaatimuksiin ja tarpeisiin sekä kuluttajatottumusten muutoksiin. • Ammattikeittiöt ja ravintolat: Laadukkaiden ja käyttötarpeita vastaavien kotimaisten perunoiden ja perunatuotteiden käyttö on itsestään selvyys. • Viljely: Ruoka- ja ruokateollisuusperuna tuotetaan kestävästi ja kannattavasti. Peruna vastaa kuluttajien ja perunan ostajien laatuvaatimuksia sekä Suomessa että ulkomailla ja tuotettu määrä vastaa kysyntää.

16. Tavoitteet • Perunamarkkinat: Markkinat toimivat sekä kotimaassa että vientikaupassa tasapainoisesti ja ennustettavasti. Kaikilla sektorin osapuolilla on tasapuolinen asema ketjussa. • Pakkaamot, kuorimot, teollisuus: Aktiivisella tuotekehityksellä halutunlaisesta raaka-aineesta valmistetaan kannattavasti tuotteita muuttuviin kuluttajatarpeisiin ja eri kuluttaja- ja käyttäjäryhmille. • Tukut, kauppa ja suoramyynti: Kotimaiset perunat ja perunatuotteet ovat haluttuja myyntiartikkeleita. Kuluttajat pitävät perunan ja perunatuotteiden myyntipisteitä houkuttelevina kaupoissa.

17. Toimenpide-esityksiä • Perunan laadun säilyttäminen ja edelleen parantaminen • Laatuun panostus ketjun kaikissa vaiheissa • Perunalaatujen ja hinnan eriyttäminen, premium-perunat • Tuotekehitykseen panostaminen • Ruokaperunan perusvalikoimiin vaihtoehtoja (uudet kulutustrendit, 1-2 hengen taloudet) • Laadukkaat perunatuotteet erilaisiin käyttötilanteisiin • Perunan mielikuvan parantaminen ja kulutuksen lisääminen • Viestintä • perunan hyvien ominaisuuksien ja mahdollisuuksien korostaminen • yhteistyö: ruokatoimittajat, kokit, ravitsemusasiantuntijat (esim. reseptiikka) • tutkimustuloksista yksinkertaisia, tiivistettyjä viestejä kuluttajille • koululaisille kampanjoita, mahdollisuus kokeilla ja päästä lähemmäksi alkutuotantoa • tuotteelle kasvot, tuotteen ja tuotannon näkyvä yhdistäminen • alkuperämerkinnät kaikkeen perunaan • lajikkeiden vahvempi esiintuonti • neuvonta ketjun sisällä, oikea peruna oikeaan paikkaan • kuluttajien ravitsemusosaamisen lisääminen • Esillepano ja säilyttäminen kaupassa • nopea kierto, näyttävä esillepano, asianmukainen valaistus, lämpötila

18. Toimenpide-esityksiä • Perunantuotannon kannattavuuden varmistaminen • Tuotantomäärien parempi hallinta • Tuottajien aseman vahvistaminen ketjussa • Tuottajaorganisaatiot • Markkinaosaamisen lisääminen (VYR/PYR) • Tuotantosidonnainen tuki ruoka- ja ruokateollisuusperunalle • Varastotuki • Viljelyn kustannusten alentaminen • Satotason nosto, tilakoon kasvattaminen, yhteiskoneet, yhteishankinnat, kilpailuttaminen • Perunan laadun varmistaminen • Koulutus, neuvonta, käyttötarkoituksen mukainen viljelytekniikka • Varastojen investointituet • Lisäarvo kotimaisuudesta kuoritulle ja teollisuusperunalle • Alkuperämerkinnät • Ketjun toimijoiden välisten yhteistyömallien kehittäminen

19. Toimenpide-esityksiä • Jalostava teollisuus ja HoReCa-sektori: • Tuotekehityspanosten jatkuvuus turvattava • Viestittävä kotimaisen raaka-aineen valinnan merkityksestä koko elintarvikeketjun menestymiselle • Ruokapalveluiden neuvontaa on lisättävä perunan ja perunatuotteiden käytössä • Kumiperunoiden välttäminen, perunan keitto-ohjeet, oikean perunan valinta • Ruokapalveluiden ruokalistasuunnittelu • Perunan suosiminen riisin ja pastan sijaan • Ekologisuuden hyödyntäminen • Hiilijalanjälkimerkinnät

20. Toimenpide-esitykset • Pakkaamot ja kuorimot: • Ruokaperunan tuotteistaminen • Yhteistyö tuotekehityksessä, tutkimuksen apu • Sivuvirtojen tehokas ja taloudellisesti mielekäs käyttö • Teollinen käyttö, bioenergia • Viennin esteiden madaltaminen • Viennin vakinaistaminen • Yhteistyön lisääminen markkinoinnissa • Alkuperämerkinnät kuoritulle perunalle