Kon-0.4730

1. Kon-0.4730  Tekniikan kulttuurihistoria Panu Nykänen K1, 209 Puh. 23 609 @aalto.fi

2. Tiede, tekniikka, tutkimus Terminologian taustalla vaikuttavat kehityskulut. Luennolla käydään läpi erilaisten termien käyttöön liittyviä traditioita ja niiden vaikutusta tutkimuksen traditioihin Tekniikan historian tutkimuksen lähteet

3. Tekniikan olemus Onko tekniikan määritteleminen mahdollista? Vertaa kaunotaiteisiin – voiko taiteen määritellä Ilkka Niiniluoto: Tekniikalla on perinteisesti tarkoitettu taitoja ja välineitä, joilla ihminen on helpottanut ja tehostanut vuorovaikutustaan ympäröivän luonnon kanssa. Tässä merkityksessä tekniikka on ilmiönä vanhempi kuin ihmislaji Homo sapiens, sillä evoluutiossa ihmistä edeltäneet ihmisapinat, kuten Homo erectus ja Homo habilis, ovat jo ainakin parin miljoonaa vuotta sitten ryhtyneet käyttämään puu- ja kiviesineitä työvälineinä.

4. Ars ja tekhne Sana “tekniikka” perustuu kreikan termiin tekhne, joka merkitsee taitoa. Latinan vastaava termi on ars, (englannin art). Kreikkalaiset filosofit erottivat taidot tiedosta (kr. episteme, lat. scientia). Teknologia-termin syntyyn vaikutti ars-käsitteen jakautuminen taiteeksi ja taidoksi 1600-luvun jälkeen. Ars-termillä ryhdyttiin tarkoittamaan nimenomaisesti aiemmin fineart -termillä tunnettuja kaunotaiteita, jolloin mechanicart -käsite jäi kodittomaksi. Technology-sanalla täytettiin käsitteistöön syntynyt aukko. 1452 – 1519 Tämä anglosaksinen traditio Webstersin mukaan

5. Suomessa käytetty tätä määritelmää 1890-luvulta Saksalaisen tradition mukaan termi ’tekniikka’ sisältää sekä tekniikan tieteen että käytännöllisen tekniikan, joka tarvittaessa kutsutaan erikseen termillä realtechnik. Vrt. Intellektualtechnik (esim. viestintä) ja Sozialtechnik (esim. hallinto). Tekniikalla ymmärretään niitä monipuolisia tapoja, joita ihmiskunta soveltaa luonnon antimia hyväkseen käyttäen ratkaistessaan omiin materiaalisiin tai energian käyttöön liittyviin tarpeisiinsa kytkeytyviä ongelmia. Teknilliset tieteet tarkoittavat niitä toimia, jotka liittyvät systemaattisiin tutkimuksiin ja johtopäätelmiin, joiden kautta löydetään uutta tekniikkaa.

6. Artefakti Keinotekoinen, ihmisen luoma maailma “artefakti” keinotekoisesti syntynyt esine Luonto ja keinotekoinen, tehty maailma Kulutustavaroiden tuotanto - teollisuus Käsiteollisuus Omaan tarpeeseen valmistettuja hyödykkeitä Kotiteollisuus Myyntiä varten tehtyä toimintaa Erikoistuneet ammatinharjoittajat Ammattikuntalaitos viimeistään keskiajalla mestari – kisälli – oppipoika Miten koulutetaan tekniikan tekijöitä? Insinööriprofession Synty 1700-l lopulla

7. Teknologia Termi ’teknologia’ 1700-luvun lopulle. Sen isänä pidetään Göttingenin yliopiston professoria Johann Beckmannia, joka luennoi kemiaa, mekaanista teknologiaa ja tavaraoppia. Beckmann julkaisi tunnetun teoksensa Anleitung zur technologie (1777) ja edelleen Entwurf einerallgemeinenTechnologie(1806). Teknologia: kaiken tunnetun tekniikan ja tiedon systemaattista käyttöä jonkin kysymyksen käsittelyssä. Beckmannin työ liittyi selkeästi hyödyn aikakauden kansalliseen voitontavoitteluun perustuneisiin tekniikan ja tieteen välimailla liikkuneisiin virtauksiin. Englanninkielisessä maailmassa termin ensimmäinen käyttäjä Harvardin yliopiston kasvitieteilijä ja fyysikko Jacob Bigelow 1829 teos otsikolla The Elements of Technology. Vuosina 1815 – 1827 Bigelow toimiHarvardinyliopistonvirassaRumford Professor of the Application of Science to the Useful Arts. Oletko Dipl.ins vai M.Sc. (Eng)

8. Anglosaksisessa maailmassa englanninkielisellä termillä ’teknologia’ tarkoitetaan usein kokonaisuutta, johon luetaan sekä teknologia että teknilliset tieteet KungligaTekniskaHögskolanin rehtori C. J. Magnell erotti 1890-luvulla toisistaan primitiivisen tekniikan, esimerkiksi käsityöläisten käyttämän, ja korkeammalle kehittyneen insinööritekniikan Suomessa käytettiin Magnellin jakoa Huomaa että tekniikka määritellään helpoiten sen käyttäjän tai käyttäjän koulutuksen kautta

9. Teknotooppi – Biotooppi Luonnontiede - Tekniikka Teknologiaoptimistit ja teknologiapessimistit Francis Bacon (1600-l. alku): tieteellinen tieto luonnon säännönmukaisuuksista antaa ihmiselle valtaa luonnon yli ja näin auttaa vähentämään elämän kurjuuksia ja välttämättömyyksiä Oswald Spengler (1920-l): tekniikan kehitys johtaa länsimaiden perikatoon Jacques Ellul 1956: Technique is the totality of methods, rationallyarrived and havingabsoluteefficiency for a givenstate of development in everyfield of humanactivity. It’scharasteristicsare new; the technique of presenthas no common measure with that of past C.P. Snow: Kaksi kulttuuria 1959

10. Tekniikka ja tiede George Wise 1985: Allknowledge is not science; technology is knowledge, too. Science is invented, notrevealed, and the tools of technologycanhelp scientists invent it.” Derek De SollaPrice: luonnontieteen ja teknologian välillä periaatteellinen ero. Luonnontieteilijän toiminnan tarkoituksena on julkaista artikkeleita tieteellisen tiedon muodostavassa kumulatiivisessa järjestelmässä. Luonnontiede on julkaisuhakuista, papyrocentric. Tekniikan tutkijat toimivat oman kumulatiivisen tietojärjestelmänsä piirissä. Sen perusteena ovat osaaminen, konkreettinen toiminta ja materiaalinen maailma. Tekniikka on julkaisutoimintaa karttavaa, papyrophobic. Eugene S. Ferguson (Mind’seye): jo renessanssin ajalla mekaanisen teknologian harjoittajat esittivät mielellään taitonsa perustuvan matematiikan tieteeseen. Käytännössä teknologien työt kuitenkin perustuivat kirjoittamattoman insinööritaidon tradition sovellutuksiin. Osaaminen?

11. Tekniikan historian lähteet Kirjallisuus Asiakirjalähteet Artefaktit

12. Kirjallisuus Julkaistu kirjallinen materiaali Painettu tai käsin kirjoitettu Gutenberg 1436 Nicolas-Louis Robert - paperikone Kemiallinen selluloosa 1860-l Kaunokirjallisuus Tietokirjallisuus Kirja voi olla Tutkimuksen kohde Tutkimuksen lähde Lähdekritiikki muuttuu käytön mukana Kirjallisen lähteen arvo ei liity julkaisun ikään tai laajuuteen Viitataan edelleen antiikin ajan teoksiin ”Tein palveluksen ja hävitin kaikki 20 vuotta vanhemmat kirjat” Kirjallisuus Netissä

13. Kirjastot Kirjastolaitos syntyy nykyaikaisessa muodossaan 1800-luvulla Vanhimmat kirjastot muinaisuudessa. Aleksandrian kirjasto tunnetuimpia Tuhoutuminen epäselvä, joskus antiikin aikana. Keskiajalla luostareiden ja yliopistojen kirjastot. Kirjojen luovutuspakko Ranska 1537, Englanti 1709 (Oxford) Ruotsi 1662. Ranskan vallankumouksen yhteydessä suljetut kirjastot avattiin yleisölle Suomessa Yliopiston kirjasto = Kansalliskirjasto. Aalto-yliopiston kirjasto = Teknillinen kansalliskirjasto. Kunnalliset kirjastot. Useimpiin kaupunkeihin 1860-luvulla ”varattomien kansanluokkien kohottaminen sivistykseen ja siveelliseen jalostukseen”

14. Arkistot Asiakirjamateriaali Pääasiassa julkaisematonta materiaalia - kirjeitä, muistioita, pöytäkirjoja, kuvia jne. Arkistonmuodostajana - yksityinen henkilö - valtion hallinto - yksityinen organisaatio - yritys - yhdistykset ja järjestöt Kansallisarkisto; Elinkeinoelämän keskusarkisto ELKA Laajuus mitä tahansa Arkistoissa yleensä myös kirjallisuutta ja esineitä

15. Arkistolähteiden lähdekritiikki Julkaisemattomien lähteiden osalla lähdekritiikki hyvin tärkeä tekijä Eniten käytettyjä lähteitä julkaistu lähdejulkaisuissa – kritiikin kokonaisuus jo olemassa. Asiat usein kiistanalaisia. - Huolimatta lähdejulkaisusta yleensä hyvä nähdä myös originaali Ida Meller 1880 - Työekonominen kysymys - Riippuu tutkimuskysymyksestä Kuka kirjoittaa, kenelle kirjoittaa, miksi kirjoittaa? Voiko arkiston hävittää? Arkistonmuodostajan vastuu

16. Museot Esinekokoelmat Luonnollinen ja keinotekoinen maailma Luonnontieteelliset museot Taidemuseot Tekniikan museot Musee National des Arts et Metiers DeutschesMuseum Tiedekeskukset Teollisuusmuseot Lähdekritiikki – MUISTA BONK

17. Tekniikka, teknologia, kulttuuri Pitkäaikaisia ilmiöitä 1885 2000 1760 1872 4000 ekr 1880 2011

18. Muuttuva merkitys