1 / 14

Miksi verkkolaskusuositus ? Mikko Kangaspunta 13.8.2003

Miksi verkkolaskusuositus ? Mikko Kangaspunta 13.8.2003. Valtiokonttorin toimialat. Vakuutus. Hallinnon ohjaus. Rahoitus. Johtoryhmä. Yhteiset toiminnot. Sisäinen tarkastus. Pääjohtaja. Verkkolaskun määritelmä.

bisa
Download Presentation

Miksi verkkolaskusuositus ? Mikko Kangaspunta 13.8.2003

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Miksi verkkolaskusuositus ? Mikko Kangaspunta 13.8.2003

  2. Valtiokonttorin toimialat Vakuutus Hallinnon ohjaus Rahoitus Johtoryhmä Yhteiset toiminnot Sisäinentarkastus Pääjohtaja

  3. Verkkolaskun määritelmä • Sähköinen lasku, jonka tiedot ovat automaattisesti käsiteltävissä ja josta voidaan tuottaa tietokoneen näytölle paperilaskua muistuttava näkymä. Verkkolaskun vastaanottajana voi olla sekä yritykset että kuluttajat. • Verkkolaskun tunnusomainen piirre on automaattisuus. Yritysten välisessä laskutuksessa verkkolasku voidaan siirtää automaattisesti laskuttajan tai palveluntarjoajan järjestelmästä vastaanottajan taloushallinnon tai muuhun järjestelmään. • Kuluttajalle lähetetty verkkolasku on kuluttajan valitsemaan palveluun lähetetty verkkolasku, josta on suora yhteys sähköiseen maksamiseen verkkopankissa. • Verkkolaskusta tuotetaan tietokoneen näytölle paperilaskua muistuttava näkymä, joka helpottaa laskun kierrätystä, hyväksyntää ja muuta käsittelyä sekä myyjän että ostajan toiminnoissa. • Verkkolaskut voidaan säilyttää sähköisessä arkistossa. (lähde TIEKE)

  4. Verkkolaskun hyödyt • Laskuttaja: • nopea laskun välitys • materiaalikustannukset vähenee • asiakaspalvelu paranee • manuaaliset työvaiheet vähenee • sähköinen arkistointimahdollisuus • ulkoistamismahdollisuus • Vastaanottaja: • ei manuaalista laskunsyöttöä • lisäarvopalveluiden tuottaminen (automaattikontrollit) • nopea laskun kierrätys • helpottaa arkistointia • virheet vähenee (tallennus- ja käsittelyvaiheessa) • kirjanpito automatisoituu (lähde TIEKE)

  5. Sähköisen hallinnon tavoitteita eGovernment: • Lisää julkisen sektorin avoimuutta ja läpinäkyvyyttä • Tuottaa asiakaslähtöistä, henkilökohtaista ja syrjimätöntä palvelua • Tukee tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehitystä

  6. Kriittisiä menestystekijöitä • Kuinka kansalaiset saadaan vaatimaan parempaa sähköistä palvelua? • Miten virkamiehet saadaan motivoitua muutokseen? • Miten käynnistetään ja saadaan aikaan prosessien ja rakenteiden fundamentaali muutos? • Miten muutosta ja siinä mukana olevia ihmisiä johdetaan? • Miten varmistetaan palvelusivustojen (front office) integroituminen taustajärjestelmiin (back office)? • Miten varmistetaan tietoturvallisuus ja luotettava käyttäjätunnistus? • Miten varmistetaan standardoidut, yleiset ja avoimet liittymät järjestelmien välillä? • Miten ja millä malleilla hyödynnetään yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä?

  7. Kuinka vauhdittaa sähköisen hallinnon kehittymistä ? • think big - start small - scale fast • Käynnistämällä käytännön työ niissä kohteissa, joissa siihen on luontaiset edellytykset • Verkkolasku konkreettista hyötyä tuottava hanke • JHS antaa vauhtia - ”Lumipalloilmiö”

  8. Taloushallinnon muutostekijöitä Sähköisen hallinnon tukeminen Taloudelliset kehykset ja tuottavuusodotukset Eläköityminen ja kilpailu työvoimasta Taloushallinto Johtamisen evoluutio ja kehittyvät tietotarpeet Teknologian ja palvelumallien kehitys Alueellistaminen

  9. Taloushallinto • Taloushallinnon esiselvitys keväällä 2003 • Valtion taloushallinnossa tunnistettu noin 100 miljoonan euron kehittämispotentiaali • Kehittämisohjelma 2003 - 2010 • Lukuisa määrä osahankkeita

  10. Netra Nykyinen järjestelmäympäristö Henkilörekisterit Keskuskirjanpito Viraston ydintoiminta Asiakkaat Toimittajat Hankinta- toimi CRM Rondo Arkisto Ostolaskut Myyntilaskut MH Laskenta KOM HR Palkka OR MR Nordea Nordea OKO VK Sampo Teknologiainfrastruktuuri SP

  11. Valtionhallinnon tunnuslukuja • 12 hallinnonalaa; 117 tilivirastoa • 125 000 henkilöä • menot 37 mrd. € • 4 milj. ostolaskua • 1000 htv ostolaskujen käsittelyä • 10 milj. ”myyntilaskua” • 500 htv laskutusta ja saapuvan rahan käsittelyä

  12. Paperittomuuden tavoitteet 2001 • Parantaa taloushallinnon tiedonsaantinopeutta • Parantaa luotettavuus- ja turvallisuustasoa sekä tarkastettavuutta • Leikata arkistointikustannukset 10 %:iin • Vähentää myyntilaskujen toimituskustannuksia sekä ostolaskujen käsittelykustannuksia 50 %:iin entisestä • Lyhentää maksuaikoja, hyödyntää käteisalennukset sekä välttää viivästyskorot

  13. Paperiton taloushallinto • Nykyisiä käyttäjiä • HKKK,Valtiokonttori, TEKES, • Tiehallinto, PHRAKL, I-S LH, • E-S LH, SM, OPM, MMM Tike, • MMM, KTTK, GL, RKTL, LTYO, • VTT, VM, Verohallinto, MML • 2003 lopussa 24 käyttäjävirastoa • 2004 lopussa 76 käyttäjävirastoa (tavoite) • 2005 lopussa 90 käyttäjävirastoa (tavoite)

  14. E-laskujen välitys • Ostolaskujen vastaanottaminen ja myyntilaskujen lähettäminen • Yhteishankinta joulukuussa 2001 • Elma Oyj operaattoriksi • Laskujen vastaanottovalmius noin 10 virastolla • Todellisuudessa laskujen saaminen vaikeahkoa • Läpimurtoa odotetaan

More Related