Koulutuksen arviointikeskus Helsingin yliopisto helsinki.fi/cea/

1. Oppimaan oppimisen arviointi Vantaalla keväällä 2010Sirkku Kupiainen, Jukka Marjanen, Mari-Pauliina Vainikainen, Natalija Gustavson, Jarkko Hautamäki Koulutuksen arviointikeskusHelsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/cea/

2. Oppimaan oppiminen • Vantaan kevään 2010 arviointi • Alueet, koulut, luokat, oppilaat • Oman koulun tulosten tulkinta • Vertailu 2004 ja 2010 • Arvioinnin tulosten hyödyntäminen koulussa

3. Oppimaan oppiminen • Arvioinnin kohteena ne yleisemmät osaamis- ja uskomus-tekijät, jotka ohjaavat oppilaan oppimista ja näkyvät • koulumenestyksenä • myöhempänä valmiutena uuden oppimiseen ja itsensä kehittämiseen • Arvioinnin kohde voidaan jakaa • osaamiseen (ajattelun taito) • kouluun ja oppimiseen liittyviin uskomuksiin • Oppilaiden asenteet vaikuttavat kuitenkin myös siihen, miten hän suhtautuu arviointitilanteeseen ja siinä tehtäväksi annettuihin perinteisistä koulutehtävistä poikkeaviin älyllisiin haasteisiin.

4. OSAAMINEN • Päättelytaito • Luetun ymmärtäminen • Matemaattinen ajattelu • Ongelmanratkaisutaito USKOMUKSET • Motivationaaliset uskomukset • Arvio omasta osaamisesta • Itsetunto • Koululaisuuden hyväksyminen • Koettu koulu (opetus, opettajat, luokka) • Tärkeät toiset (vanhemmat, ystävät)

5. Vantaan kevään 2010 arviointi

6. Arviointiin osallistui yhteensä 5 817 oppilasta kolmansilla, kuudensilla ja yhdeksänsillä luokilla. • Arviointiin osallistuivat sekä yleisopetuksen luokat että valtaosa erityisluokkien oppilaista. • 3 lk: 1 984 oppilasta - 960 tyttöä ja 1204 poikaa - 36 koulun 106 luokalla. Arviointi tavoitti kolmasluokkalaisista 95 %. • 6 lk: 1 995 oppilasta - 1036 tyttöä ja 959 poikaa - 38 koulun 98 luokalla. Arviointi tavoitti kuudesluokkalaisista 92 %. • 9 lk 1 838 oppilasta - 895 tyttöä ja 943 poikaa - 19 koulun 119 luokalla. Arviointi tavoitti yhdeksäsluokkalaisista 79 %.

7. Osaaminen • Osaamistestit rakennettu siten, että eri luokkatasojen testeissä on keskeisillä osa-alueilla riittävästi yhteisiä tehtäviä ja osioita. • Kaikki luokkatasot kattavissa osaamisen kehitystä koskevissa analyyseissa käytetty vain näitä kaikille yhteisiä osioita. • Koulukohtaiset tulkinnat kattavat kaikki tehtävät jaoteltuna kolmeen tai neljään osa-alueeseen, joita mittaavien tehtävien määrä vaihtelee hieman luokka-asteittain: • päättelytaito • luetun ymmärtäminen • matemaattinen ajattelu • ongelmanratkaisutaito (vain 9. luokalla).

8. Osaamisen kehitys 3 lk – 6 lk – 9 lk

9. Uskomukset • Uskomuskyselyjen osalta luokkien välisessä vertailussa on käytetty viittä keskeistä oppimista tukevien ja koulutyötä haittaavien uskomusten summamuuttujaa: oma yrittäminen, oppimisorientaatio, saavutusorientaatio, luovutusherkkyys ja piittaamaton koululaisuus. • Koulukohtaisissa tulkinnoissa uskomukset on jaoteltu neljään osa-alueeseen: • oppimista tukevat uskomukset • koulutyötä haittaavat uskomukset • usko omiin kykyihin • koulutyöhön sitoutuminen • Opettajan ja vanhempien arvio oppilaasta (3. ja 6. luokka)

10. Uskomusten kehitys 3 lk – 6 lk – 9 lk

11. Koulumenestyksen selittäminen • Koulumenestys syntyy oppilaan aiemmin oppimasta ja hänen halustaan käyttää osaamistaan koulun tavoitteiden suuntaisesti. • Ei riitä, että osaa periaatteessa tai uskoo osaavansa, vaan on oltava valmis opiskelemaan ja oppimaan juuri se, mitä eri oppiaineissa kulloinkin on vuorossa. • On kuunneltava tunnilla ja tehtävä vaaditut kotitehtävät sekä osoitettava osaaminen tunneilla ja kokeissa. • Tuntipalaute ja arvosana toimivat oppilaalle ja vanhemmille viestinä siitä, miten hyvin oppilas on onnistunut opetus-suunnitelman tavoitteiden saavuttamisessa eri oppiaineissa.

12. Analyyseissa käytetyt arvosanat • 6. ja 9. luokkien tehtävävihkoissa oppilaita pyydettiin ilmoittamaan viiden lukuaineen arvosana viimeksi saadussa todistuksessa. • 3. luokalla opettajia on pyydetty erikseen arvioimaan kunkin oppilaan osaaminen (ÄI, matematiikka, A1-kieli) käyttäen perinteistä arvosana-asteikkoa. Luokka-asteiden väliset vertailut perustuvat näihin kolmeen arvosanaan. • Arvosanat heikkenevät oppilaiden koulu-uran myötä ja ero tyttöjen ja poikien välillä kasvaa erityisesti yläluokkien aikana 3 lk 6 lk 9 lk tytöt 8.23 8.11 8.02 pojat 8.18 8.03 7.64

13. Testiosaaminen ja koulumenestys Oppilaat on jaettu neljään ryhmään testiosaamisen perusteella (vaaka-akseli 1 – 4). Todistusarvosanat 4 –10 ovat pystyakselilla. Viivat kuvaavat kuhunkin osaamisneljännekseen kuuluvien oppilaiden arvosanojen (ÄI, Mat, A1-kieli) keskiarvoa eri koulussa.

14. Testiosaaminen ja arvosanat 3. luokka Koulujen välillä on selviä eroja oppilaiden testissä osoittaman osaamisen ja arvosanojen välillä. Hajonta on hieman suurempi heikommin testeissä menestyneillä, mutta ero on pienimmilläänkin 1.5 arvosanan luokkaa. Erot näyttävät vastaavan suuruudeltaan Opetushallituksen ainekohtaisissa arvioinneissa eri luokkatasoilla keskeisissä lukuaineissa paljastuneita eroja.

15. Testiosaaminen ja arvosanat 6. lk Koulujen väliset erot oppilaiden testissä osoittaman osaamisen ja arvo-sanojen välillä ovat kuudennella luokalla hieman pienemmät kuin 3. luokalla lukuun ottamatta parhaiten testissä menestynyttä neljännestä. Erojen suureneminen kolmannen neljänneksen kohdalla saattaa heijastaa tyttöjen ja poikien välisiä eroja testiosaamisessa ja kouluarvosanoissa.

16. Testiosaaminen ja arvosanat 9. luokka Koulujen väliset erot ovat paremmin osanneilla pienemmät, mutta heikommin osanneilla suuremmat kuin alemmilla luokka-asteilla. Kahdessa koulussa testiosaamisen ja arvosanojen välinen suhde on muista selvästi poikkeava – ei tehty tosissaan vai ero arvosanalinjassa? Yhden arvosanan ero toisen asteen valinnassa voi kaataa monen haaveet.

17. Painotetut luokat 3 lk – 6 lk – 9 lk Yleisopetuksen luokka Kielipainotus Musiikkiluokka

18. Oppilaiden yrittäminen 6. lk Oppilaat pitivät tehtäviä keskimäärin jonkin verran kiinnostavampina kuin koulutehtäviä yleensä. Kaikissa koulumenestys- ja testiosaamisryhmissä valtaosa oppilaista ilmoitti yrittäneensä parhaansa, heikommin menestyvät hieman muita vähemmän. He olisivat muita useammin yrittäneet paremmin, jos vaikuttaisi numeroihin.

19. Oppilaiden yrittäminen 9. lk Valtaosa oppilaista ”olisi yrittänyt enemmän”, jos vaikuttaisi arvosanoihin. Ero todellisen parhaansa yrittämisen ja edellisen välillä suurempi parhaiten koulussa menestyneellä kuin parhaiten testissä menestyneellä neljänneksellä. Jälkimmäiset myös pitivät tehtäviä kiinnostavampina; koulumenestyksen mukaisissa neljänneksissä tässä ei sen sijaan ollut eroa.

20. Alueet, koulut, luokat, oppilaat

21. 3. luokat

22. 6. luokat

23. 9. luokat

24. 9. luokat huomioiden oppilaiden kotitausta (äidin koulutus) koulutasolla

25. Oman koulun tulosten tulkinta

26. Koulujen ja luokkien väliset erot • Päinvastoin kuin edellä esitetyissä alue – koulu – luokka – oppilas -kuvioissa, koulukohtaisten tulkintojen kuvioissa ovat mukana myös arviointiin osallistuneet erityisopetuksen luokat.

27. Kotitaustan rooli • Oppilaan kotitaustalla on yhteys hänen osaamiseensa, mutta koulujen välillä on eroa siinä, kuinka vahva tämä yhteys on. • Yhteys koulumenestykseen on vahvempi, mikä heijastuu myös eroihin oppilaiden uskossa omaan osaamiseensa.

28. Osaaminen esimerkkinä 9. lk päättelytaito • Oman koulun tuloksia tulkittaessa on syytä tarkistaa tehtävät tehneiden oppilaiden määrä luokassa ao. taulukosta – jo muutaman hyvän / heikon oppilaan poissaolo saattaa vaikuttaa tulokseen. • Keltainen laatikko ”viiksineen” ilmaisee osaamisen suhteessa Vantaan yleistasoon sekä luokan sisäisen osaamisen vaihtelun.

29. Uskomukset 9. lk oppimista tukevat uskomukset • Oppilaiden uskomuksissa esiintyy pääsääntöisesti vähemmän vaihtelua kuin heidän osaamisessaan. • Huomio kannattaa kiinnittää pystyakselin asteikkoon, joka osoittaa oppilaiden vastausten todellisen ”arvon” asteikolla 1 – 7 (ka 4).

30. Vertailu 2004 ja 2010

31. Osaamisen muutos 9. luokalla 2004/2010 Tarkastelussa on mukana vain yleisopetuksen ryhmät. Oppilaiden 2010 osoittama osaaminen on heikompaa kaikissa testeissä. Ero on suurin keskitason osaajien kohdalla, mutta myös parhaiten ja heikoiten osanneeseen neljännekseen lukeutuvien oppilaiden osaaminen oli vuonna 2010 heikompaa kuin vastaavilla ryhmillä vuonna 2004.

32. Uskomusten muutos 9. luokalla 2004/2010 Tarkastelussa on mukana vain yleisopetuksen ryhmät. Oppilaiden asenteet ovat muuttuneet oppimisen kannalta haitallisemmiksi. Muutos on suurin kolmannen neljänneksen kohdalla. Parhaiten osanneen neljänneksen kouluun sitoutuminen ja usko omiin kykyihin oli sen sijaan vuonna 2010 voimakkaampi kuin vuonna 2004

33. Osaaminen 6. luokalla 2004 ja 2010 Vertailun pätevyyttä on vaikea arvioida, koska kyse on kahdesta eri kunnasta ja Helsingin vuoden 2004 arviointiin osallistui vain osa kouluista. Helsingin tiedoissa vastausten määrä myös vaihtelee välillä 667-1012. Ero näyttää kuitenkin kulkevan samaan suuntaan kuin Vantaan 9. luokilla.

34. Tulosten hyödyntäminen

35. Huomio oppilaiden ajattelutaidon kehittämiseen. • Oppimista tukevien uskomusten ja asenteiden kehittymistä edistävän ilmapiirin luominen. • Miksi monet pojat ”ylisuorittavat” ajattelutaidon tehtävissä, jotka eivät vaikuta arvosanoihin, ja pitävät niitä koulutehtäviä kiinnostavampina? • Arvosanakäytäntöjen yhtenäisyyden varmistaminen.

36. Kiitos