Opintoasiainpalvelut

1. Opintoasiainpalvelut TUTKINNON SUORITTAJAN LÄHTÖKYSELY2002 Tutkimusraportti Tarja Behnke 20.01.2004

2. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

3. Aihe s. Tutkimuksen tavoitteet 6 Kyselyn toteuttaminen 7 Tutkimuksen rajoitukset 8 Vastausprosentit 9 Vastausaineisto 10 TAUSTATIETOJA Opiskelu- ja työkokemus ennen TaiK:iin tuloa 11 Nykyisen alan opiskelu alkoi jo ennen TaiK:ia 12 Miksi valitsin TaiK:n? 13 Opinnot TaiK:ssa 14 Ansiotöitä opiskelun ohessa 15 Opiskeluajan rakenne ohjelmakohtaisesti 16 Opiskeluaikainen rahoitus 17 OPETUS, OPINNOT JA TUTKINTO Tyytyväisyys opintoihin keskimäärin 18 Tyytyväisyys opintoihin 1996 – 2002 19 Tyytyväisyys opintoihin väittämittäin, mielipidehajonta 21 Tyytyväisyys opintoihin, yleistä 22 Tyytyväisyystarkastelua koulutusohjelmittain 24 Tyytyväisyys / Elokuvataide 25 Tyytyväisyys / Lavastustaide 26 Tyytyväisyys / Uusi media 27 Tyytyväisyys / Keramiikka- ja lasitaide 28 Tyytyväisyys / Teollinen muotoilu 29 Tyytyväisyys / Sisustusarkkitehtuuri ja huonekalusuunnittelu 30 Tyytyväisyys / Kalustesuunnittelu 31 Tyytyväisyys / Vaatetussuunnittelu ja pukutaide 32 Tyytyväisyys / Tekstiilitaide 33 Tyytyväisyys / Käsi- ja taideteollisuus 34 Tyytyväisyys / Graafinen suunnittelu 35 Tyytyväisyys / Valokuvataide 36 Tyytyväisyys / Kuvataideopetus 37 Tyytyväisyys / Kuvataideopetus, aikuiskoulutus 38 Tyytyväisyys / Kuvataideopetus, täydennyskoulutus 39 Yhteenveto 40 Työprojekteista ja harjoittelusta 42 Työllistämisvaikutuksia epäiltiin, mutta sitä pidettiin hyödyllisenä 43 Portfolio/lopputyö 44 Sisältö TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

4. OPETUS, OPINNOT JA TUTKINNOT (jatkuu) Työn aloitus suhteellisen helppoa 45 Ohjausta ja palautetta tarpeeksi, vaan ei kaikille 46 Kirjoittaminen sekä ajankäytön arvioiminen pullonkauloja 47 Lopputyön/porfolion tekeminen oli mielekästä 48 Kurssipalaute 49 Opintoasiainpalvelut, mielipidehajonta 50 Kokemuksia opintoasiainpalveluista 51 TYÖELÄMÄ JA TULEVA URA Nykyinen työpaikka 52 Taiteen kanditaattien työtilanne 53 Taiteen maistereiden (180 ov) työtilanne 54 Taiteen maistereiden (60 ov) työtilanne 55 Suurin osa työskenteli jo nykyisellä alallaan 56 Työsuhteen tyyppi vaihteli paljon koulutusohjelmittain 57 Työajan tyyppi vaihtelee melko paljon osastottain 58 Yhteenvetoa koulutusohjelmittain 59 Yhteenveto 62 Nykyinen työpaikka aktiivisuudella ja aikaisemmalla työkokemuksella 63 Opiskeluun liittyvät seikat työnsaannissa 64 Mikä edistää työnsaantia? 65 Kolme tärkeintä seikkaa työelämässä 2001 – 2002 66 Arvioita työstä, hajonta 67 Yhteenveto 68 NÄKEMYKSIÄ YHTEISKUNNASTA Merkittäviä vapaa-ajan asioita 69 Kulttuuripalvelujen käyttö 70 Mistä luotettavin kuva maailmasta? 71 Missä tärkeät ratkaisut tehdään? 72 Merkittäviä asioita omassa elämässä 73 Vapaaehtoistyö 74 Yhteenveto 75 Kyselykaavake (uusin) Sisältö TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

5. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

6. Tutkimuksen tavoitteet • Tutkinnon suorittajan lähtökyselyn päätavoitteena on hankkia tietoa TaiK:sta valmistuneiden mielipiteistä suoritettujen opintojen ja koulutuksen kehittämisen alueilta. Lähtökysely tehdään säännöllisesti joka vuosi; näin voidaan seurata koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden kehittymistä pitkällä aikavälillä. • Kyselyn avulla saadaan tietoa myös pääpiirteittäin vastaajien opintojen sisällöstä ja heidän työllisyystilanteestaan. • Kyselyn eri osissa selvitetään valmistuneiden uraodotuksia, mielipiteitä työelämästä, vapaa-ajan vietosta sekä luodataan heidän arvomaailmaansa. • Lähtökysely on TaiK:ssa tärkeä ja monikäyttöinen kehittämisen väline. Lähtökyselyn lisäksi muita säännöllisesti tehtäviä seurantakyselyjä ovat ”Uusien opiskelijoiden tulokysely” opintojen alussa sekä kaksi vuotta valmistumisen jälkeen tehtävä ”Taiteen maisterit työelämässä” -kysely. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

7. Kyselyn toteuttaminen • Opintoasiainpalvelut antoi kaikille valmistumassa oleville, tutkintotodistusta pyytävälle opiskelijalle lähtökyselylomakkeen tai ohjeen siitä, miten sen muulla tavalla voi täyttää. Myös osastojen apuun turvauduttiin kyselylomakkeiden jakelussa valmistuville. • Vuonna 2002 oli käytössä tavallaan neljä eri tapaa vastata kyselyyn; perinteinen lähtökyselylomake, suora internet-kysely, täytetyn internet-kyselyn paperikopio sekä kopio internet-kaavakkeesta ja sen täyttäminen käsin (lisäksi muutama vanha paperiversio sekä englanninkielinen lomake). Sekavasta käytännöstä sekä tulosten havainnollisemmasta tutkimistarpeesta johtuen kaikki tiedot syötettiin uudelle tietokone-ohjelmalle; tulos on nähtävissä raportin internetversiossa. • Lähtökyselyn kohderyhmänä ovat pääosin taiteen kanditaatin (120 ov) ja maisterin (180 ja 60 ov) tutkinnon suorittaneet opiskelijat. • TaiK:n opintoasiaintoimisto tekee vuosittain tutkimusraportin ja yhteenvedon edellisen vuoden aikana palautetuista kyselylomakkeista. • TaiK:ssa 180 ov:n maisterin tutkinnon suorittavat vastaavat useimmiten lähtökyselyyn kaksi kertaa, sekä valmistuessaan kanditaateiksi ja maistereiksi. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

8. Tutkimuksen rajoitukset • Sekava täyttökäytäntö aiheutti sen, että joistakin lomakkeista mm. puuttui osa kysymyksistä. Koulutusohjelmavalikoima oli kaikissa kaavakkeissa puutteellinen. Internetin kautta täytettävä ohjelma osittain petti täysin; vastaaja vastasi, mutta tiedot eivät rekisteröityneet minnekään tai vain pieneltä osin. • Kyselyn vastauksille asetettiin minimimäärä, ja osa noista internet-vastauksistakin jäi raportissa tarkoituksella huomioimatta. • Edellä mainitusta johtuen teoreettinen vastausprosentti jäi hyvin pieneksi. Tutkimustuloksia tarkasteltaessa on syytä muistaa, että alle kymmeneen vastaukseen perustuvat koulutusohjelmakohtaiset tutkimustulokset ovat epäluotettavia satunnaisen vaihtelun suuren vaikutuksen vuoksi. • Lähtökysely sisältää kuitenkin hyvin paljon kirjallista palautetta, joka sinänsä on arvokasta pienestä vastaajamäärästä (70) huolimatta. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

9. Vastausprosentit TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

10. Vastausaineisto • Vastaajia oli 70, valmistuneita 234. Vastaajista kanditaatteja oli 14%, maistereita(180 ov) 46% sekä maistereita(60 ov) ja muita 40%. • Vastaajista naisia oli 69%, miehiä 31%. • Koko vastaajajoukon keski-ikä oli 32,7 vuotta. Taiteen kanditaatit olivat keski-iältään 34,2 vuotta, Taiteen maisterit (180 ov) 29,7vuotta, Taiteen maisterit (60 ov) 35,3 vuotta sekä muut 40,5 vuotta vanhoja. Maisterien (60 ov) korkea ikä selittyy osittain sillä, että heistä yli puolet oli joko aikuis- tai muuntokoulutettavia. • Vastaamatta jätti koulutusohjelma Pallas. • Kommentteja kyselystä kysymyksessä 43. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

11. Opiskelu- ja työkokemus ennen TaiK:iin tuloa • Tutkinnon oli hankkinut40% aloittajista, 25% nykyiseltä alaltaan. • Ennen TaiK:a oli runsaat 60% ollut opiskelemassa muualla; 25% nykyistä alaansa. • Työkokemusta ennen opiskeluja oli 70%:lla, jo 40%:lla nykyiseltä alaltaan. Kysymykset 8, 12 ja 13. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

12. Nykyisen alan opiskelu alkoi jo ennen TaiK:ia Tutkinnon suorittaneita (40%): • 5% vastanneista oli suorittanut tutkinnon sekä nykyiseltä että muulta alalta, 20% nykyiseltä alalta. Suoritetut tutkinnot olivat pääasiassa taiteelliselta alalta, useimmiten nykyisen alan alempia tutkintoja. Kysymys 12. Aikaisempia opintoja (60%): • N. 4% oli opiskellut sekä nykyistä että muuta alaa, 21% nykyistä alaansa. Nykyisen alan opinnot olivat kestäneet keskim. 2,3 v, muun alan 2,7 v. Opiskelupaikoista mainittakoon mm. yliopistot (Helsinki, Turku, Lappi, Jyväskylä, Tampere), TKK, Lahden muotoiluinstituutti, Oriveden opisto, Turun piirustuskoulu, jne. Kysymys 13. Aikaisempaa työkokemusta (70%): • Vastanneista lähes 20% oli hankkinut työkokemusta niin nykyiseltä kuin muulta alalta, 20% nykyiseltä alaltaan. Nykyisen alan työt olivat kestäneet keskimäärin 4,4 v, muun alan 4,0 v. Kysymys 8. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

13. Miksi valitsin TaiK:n? Trendi 1999 - 2002 • Kiinnostus alaan on ehdoton ykkönen; yli 70% mainitsi sen yhdeksi tekijäksi. Taiteilijana kehittyminen(46%) sekä ammattiin pätevöityminen(36%) olivat seuraavat. • Vähiten vaikuttivat arvostus(10%) sekä koulun sijainti(13%). • Silmiinpistävää on se, että edellisiin vuosiin nähden kehittyminen niin ihmisenä kuin taiteilijanakin sekä uuden oppiminen ovat tulleet aikaisempia vuosia tärkeämmiksi. Kysymys 15. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

14. Opinnot TaiK:ssa • Taiteen kanditaatit (TaK) olivat suorittaneet TaiK:ssa n. 124 opintoviikkoa. Taiteen maisterin / TaM 180 viikkoja oli kertynyt keskimäärin 188 ov, sekä Taiteen maistereille / TaM 60 68 ov. • Vastanneista 15% oli opiskellut oman osastonsa ulkopuolella TaiK:ssa keskim. 12 ov. Muissa korkeakouluissa opiskelleet (40%) olivat saaneet tuosta opiskelusta 15 ov tutkintoonsa. • 21%:lla opiskelijoista oli ulkomailla suoritettuja opintoja. TaK: 10%, keskim. 8 opintoviikkoa. TaM 180: 36%, 10,5 ov. TaM 60: 8%, 13 ov. Opiskeluaika ulkomailla oli keskim. TaK:lla 8,0 kk, TaM 180:lla 7,4 kk, TaM 60:lla 5,5 kk. • Kolme opiskelijaa oli vaihtanut koulutusohjelmaansa. Kysymykset 2, 3, 4, 5 sekä 6. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

15. Ansiotöitä opiskelun ohessa • Opintoviikkoaika on laskettu vuosiksi 40 opintoviikkoa = 1 vuosi. • Työskentelyajat vievät varsinaisesta opiskeluajasta kolmanneksesta puoleen. Tosin, erityisesti taiteen maistereilla (TaK 60) työskentely tapahtui lähes täysin nykyisellä opiskelualalla. Kanditaattienkin työstä kolme neljännestä tapahtui opiskelualallaan. • Aikuis- ja täydennyskoulutuksen (muu) työt olivat luonnollisesti oman alan töitä. • Työssäoloaika + opintoviikkoaika = opiskeluaika (läsnä) Kysymykset 1 sekä 9. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

16. Opiskeluajan rakenne ohjelmakohtaisesti • Muotoilua lukuun ottamatta ohjelmat noudattivat keskimäärin kaavaa kolmannes nykyisen alan ansiotyötä + kaksi kolmannesta opintoviikkovuotta(=40ov) = opiskeluaika(läsnä). • Ainoastaan keramiikka- ja lasitaide sekä käsi- ja taideteollisuus yltävät malliin opiskeluaika = sama kuin opintoviikot. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

17. Opiskeluaikainen rahoitus • Yleisimmät rahoitusmuodot ovat ansiotulot ja opintoraha tai –laina. Ansiotulon merkitys on suurempi erityisesti aloilla, joilla opiskeluajasta vähint. kolmasosa on ollut työtä. • TaK 120: Opintolaina tulonlähteenä pääasiallisin, ansiotulot kaikille vähintään osittainen. Vanhemmat auttavat (60%:lla opisk.) • TaM 60: Ansiotulo sekä opintolaina tulonlähteinä tasan, vanhempien tuen(36%) rinnalle tulleet muut lähteet(24%) kuten apurahat ja vuorottelukorvaus. Kysymys 7. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

18. Tyytyväisyys opintoihin keskimäärin • Vuodesta 1997 lähtien ovat vastanneet antaneet yhä paremman arvosanan TaiK:lle, eikä vuosi 2002 ollut siitä poikkeus. • Keskimääräinen hajonta osoittaa kuitenkin, että noin kolmasosa vastanneista ei ollut täysin väittämien takana. • Laskelma perustuu 23:een väittä-mään sekä niiden keskiarvoon. • Kysymys 16 TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

19. Tyytyväisyys opintoihin 1996 - 2002 TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

20. Tyytyväisyys opintoihin 1996 - 2002 TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

21. Tyytyväisyys opintoihin väittämittäin, mielipidehajonta TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

22. Tyytyväisyys opintoihin, yleistä • Opintoympäristöön – huolimatta hyvästä arvosanasta – olivat vastanneet keskimääräistä hiukan tyytymättömämpiä; esim. puolet eivät pitäneet opintojaksoja sisällöllisesti vaativina. Suuren poikkeuksen muodostaa opiskeluilmapiiri, johon 80% olivat tyytyväisiä, jopa 30% erittäin tyytyväisiä. • Yleinen mielipide ainevalikoimasta noudatti summittaista keskiarvoa lukuun ottamatta taideaineita, joita 40% halusi lisää, yli 10% jopa paljon lisää. Myös yleissivistävien aineiden kohdalla paljon lisää haluavien määrä oli lähes 10%. Mielipiteet ainevalikoimasta ovat hyvin koulutusohjelmakohtaisia. • Opintojaksojen järjestely sai arvostelussa huonoimmat arvosanat. Lähes 60% oli tosin sitä mieltä, että opintojaksot pystyy järjestämään systemaattisesti; enää 45% oli sitä mieltä, että ne pystyy suorittamaan tavoiteajassa. Yli 90% totesi, että opiskelu edellytti runsaasti vapaa-ajan käyttöä. Luku on noussut runsaasti vuodesta 2000. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

23. Tyytyväisyys opintoihin, yleistä • Itse opintojen toimivuudesta ja laadusta oltiin osittain erittäin kriittisiä. Lähes 15% vastaajista ei ollut lainkaan tyytyväisiä saamaansa palautteen määrään, 30% tyytymättömiä. Opintojen oikeudenmukaisesta arvioinnista vakuuttumattomia löytyi ainoastaan 10%. Mahdollisuuteen keskustella opettajan kanssa opinnoista tyytyväisiä oli 80%, tässä 30% erittäin tyytyväisiä. • Opintojen antamiin valmiuksiin olivat vastaajat keskimääräistä tyytymättömämpiä. Saatuihin valmiuksiin tutkimustyöhön tekoon oltiin yksimielisesti melko tyytymättömiä, muuten mielipiteet olivat koulutusohjelmakohtaisia. • Arvosana opettajista oli vuodesta 2001 hieman laskenut, tosin keskimäärin hyvinä vastaajista heitä piti 80%, alansa huippuina 60%. • Opinto-oppaan saama arvosana oli vuodesta 2001 laskenut huomattavasti. Korvaamattomana sitä ei pitänyt ollenkaan vajaat 40%, lähes 10% ei sitä juuri kaipaillut lainkaan. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

24. Tyytyväisyystarkastelua koulutusohjelmittain • Miksi eri koulutusohjelmiin hyväksytyt yleensä olivat pyrkineet alalleen? Koska kiinnostus alaan oli niin ylivoimainen ja itsestään selväkin, ei sitä mainita lainkaan, ellei kriteeri eroa jotenkin keskiarvosta. Kysymys 15. • Mihin olen tyytyväinen, mitä olisin kaivannut lisää? Arvioinnit pääosin suhteessa kaikkien opiskelijoiden antamaan keskiarvoon. Kysymys 16. • Mahdollisia mainintoja parhaimmista/huonoimmista oppimiskokemuksista (liitteessä yksityiskohtaisemmin). Kysymykset 23 ja 24. • Vastasiko tutkinnon sisältö odotuksia? Kehittämisehdotuksia? Kysymys 25. • Muita kommentteja opiskelusta TaiK:ssa. Kysymys 29. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

25. Tyytyväisyys / Elokuvataide Miksi tänne? • Vastaajan kriteerit olivat maanläheiset; pätevöityminen ammattiin sekä korkeakoulututkinto. Negatiivista: • itse opetus ei kannustanut luovuuteen eivätkä opintojaksot olleet sisällöllisesti vaativia. • Opintojen järjestely sai eniten kritiikkiä; tutkintoa ei ollut mahdollista suorittaa tavoiteajassa eikä opintojaksoja ollut järjestetty systemaattisesti. Samoin opiskelu edellytti jokseenkin paljon vapaa-ajan käyttöä. • Opettajat eivät olleet alansa huippua eikä opinto-opas ollut mitenkään korvaamaton. Positiivista: • Opintojaksot olivat käytännönläheisiä. • Opintoihin sisältyi riittävästi taideaineita. Huonoin/parhain oppimiskokemus/Vastasiko tutkinto odotuksiasi, kehittämisehdotuksia: • Vastaukset olivat kurssikohtaisia, niin huonoimmat kuin parhaimmatkin. • Esitettiin, että opettajat voisivat kiinnittää enemmän huomiota omiin opetus- ja hallintotyökykyihinsä. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

26. Tyytyväisyys / Lavastustaide Miksi tänne? • Kriteerit olivat hyvin koko koulun suuntaiset, tosin taiteilijana kehittyminen oli tavanomaista tärkeämpää. Negatiivista: • Opintojaksot eivät olleet sisällöllisesti tarpeeksi vaativia. • Ainevalikoimassa oli vastaajien mielestä eniten parantamisen varaa; opintoihin ei sisältynyt riittävästi taideaineita, ei yleissivistäviä aineita eikä vaihtoehtoisia/vapaavalintaisia opintojaksoja. • opinnot eivät antaneet valmiuksia tehdä taideteollisen alan tutkimustyötä. • opinto-opas oli todella huono. Positiivista: • Ainevalikoimassa ammatillisia aineita oli aivan riittävästi. • Opintosuoritusten arviointi oli oikeudenmukaista. • Työelämää koskeviin seikkoihin oltiin tyytyväisiä; opinnot johtivat selkeästi ammattiin sekä antoivat hyvät valmiudet työelämään. Huonoin/parhain oppimiskokemus/vastasiko tutkinto odotuksiasi, kehitysehdotuksia: • Mukavinta olivat lähinnä eri tyyppiset kurssit; ulkopuoliset, toisessa ammatissa toimivien suunnittelijoiden johtamat kurssit, yhteiskurssit TeaK:n kanssa. • Miinuksena mainittiin opettajat, jotka eivät saapuneet paikalle heidän vanhat asenteensa. • Kaivattiin lisää syvempää sisältöä sekä päivitettyä tietoa teatterista/tanssista/elokuvasta, muuten tutkinto vastasi suurin piirtein odotuksia. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

27. Tyytyväisyys / Uusi media Miksi tänne? • Kehittyminen ihmisenä sekä uuden oppiminen olivat tärkeitä kriteereitä, korkeakoulututkinto. Negatiivista: • Opintoihin ei sisältynyt riittävästi taideaineita eikä ammatillisia aineita. • Opinnot eivät johtaneet selkeästi ammattiin. • Opettajat saivat arvostelua, he eivät olleet keskimäärin hyviä eivätkä alansa huippuja. • Opinto-opas ei ollut mitenkään korvaamaton. Positiivista: • Opintoihin sisältyi riittävästi vaihtoehtoisia/vapaasti valittavia opintojaksoja. • Opintosuoritusten arviointia pidettiin oikeudenmukaisena. • Opintosuorituksista sai riittävästi palautetta sekä niistä oli mahdollista keskustella opettajan kanssa. • Päinvastoin kuin lähes kaikki muut, vastaajat katsoivat saaneensa valmiudet tehdä taideteollisen alan tutkimustyötä. Parhain/huonoin oppimiskokemus / Vastasiko tutkinto odotuksia, kehittämisehdotuksia: • Parhainta oli mm. elävän mallin piirtäminen, uuden oppiminen, keskustelut tovereiden kanssa sekä lopputyö. • Huonointa taiteellisuuden katoaminen markkinatalousorganisaation tieltä, toisaalta toisille osaston opiskelijat, joilla ei ole hajuakaan käytännön elämästä. • Edellisten johdosta toivottiin monipuolisempaa kurssitarjontaa, mm. taideainetarjontaa paremmaksi sekä konkretiaa. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

28. Tyytyväisyys / Keramiikka- ja lasitaide Miksi tänne? • Kehittyminen taiteilijana oli ehdoton ykkönen, kiinnostus alaan ja uuden oppiminen tulivat vasta sen jälkeen. Korkeatasoinen opetus sekä korkeakoulututkinto olivat myös tärkeinä kriteereinä. Negatiivista: • Koulutusohjelma ei täyttänyt ennakko-odotuksia. • Opetus ei ollut motivoivaa eikä liioin kannustanut luovuuteen. • Opintoihin ei sisältynyt riittävästi yleissivistäviä aineita. • Opintosuorituksista ei saanut riittävästi palautetta eikä niistä liioin pystynyt keskustelemaan opettajan kanssa. • Opettajiakaan ei arvioitu mitenkään huipuiksi. Positiivista: • Opintojaksot olivat käytännönläheisiä. • Opintojen järjestely sai kiitosta; vastaajista jaksot oli järjestetty niin, että se mahdollisti systemaattisen etenemisen opinnoissa. Samoin tutkinto oli mahdollista suorittaa tavoiteajassa. • Myös täällä vastaajat katsoivat saaneensa valmiudet tehdä taideteollisen alan tutkimustyötä. Parhain/huonoin oppimiskokemus / Vastasiko tutkinto odotuksiasi, kehittämisehdotuksia: • Parhainta oli yritysyhteistyö sekä ammatillinen sijoittuminen keramiikan kenttään, lopputyö. • Huonointa: kurssi, jolla ei opettajia, ei opetusta, mutta – viikkoja kertyi tilille. • Sisältö vastasi, toteutus ei. Toivottiin lisää palautetta, ryhmäkeskusteluja, kannustusta sekä kritiikkiä. • Opettajien vähyys ihmetytti. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

29. Tyytyväisyys / Teollinen muotoilu Miksi tänne? • Korkeakoulututkinto oli tärkein kriteeri; sen jälkeen tulivat pätevöityminen ammattiin, kiinnostus alaan sekä kehittyminen taiteilijana. Negatiivista: • Opintoihin ei sisältynyt riittävästi ammatillisia eikä liioin yleissivistäviä aineita. • Opintosuorituksista ei saanut riittävästi palautetta. • Opinnot eivät johtaneet selkeästi ammattiin, eivätkä ne liioin antaneet hyviä valmiuksia työelämään. Positiivista: • Opintojaksot olivat käytännönläheisiä. • Opintojen etenemisestä oli mahdollista keskustella opettajan kanssa. • Keskivertoarviota parempia olivat myös kurssin suorittaminen mahdollisesti tavoiteajassa sekä tutkimusvalmiuksien saanti. Parhain/huonoin oppimiskokemus / Vastasiko tutkinto odotuksiasi, kehittämisehdotuksia: • Ohjelmalta toivottiin lisää käytännön kursseja sekä kontakteja työelämään. • Nyt kursseilla on liikaa tieteellisyyttä vastaajien mielestä. Toiselta taholta toivottiin yleissivistäviä aineita sekä teoriaa myös tuotesuunnittelijoille. • Lisää vapautta luovuuteen. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

30. Tyytyväisyys/Sisustusarkkitehtuuri ja huonekalusuunnittelu Miksi tänne? • Työmahdollisuuksien parantaminen sekä korkeakoulututkinto ajoivat hakijat tänne; Kehittymistä niin taiteilijana kuin ihmisenä ei maininnut kukaan. Negatiivista: • Seikat kiertyvät ammatissa toimimisen ympärille; opinnot eivät olleet käytännönläheisiä, ne eivät sisältäneet riittävästi ammatillisia aineita eivätkä ne johtaneet selkeästi ammattiin. Positiivista: • Muuten arviointi olikin erittäin positiivista. • Koulutusohjelma täytti hyvin ennakko-odotukset. • Opintojaksot olivat sisällöllisesti vaativia sekä opetus kannusti luovuuteen. • Opiskeluilmapiiri oli hyvä. • Opintoihin sisältyi riittävästi niin taide- kuin yleissivistäviä aineita. • Opintojen järjestely mahdollisti systemaattisen etenemisen opinnoissa sekä tutkinto oli mahdollista suorittaa tavoiteajassa. • Itse opintojen aikana sai riittävästi palautetta sekä henkilökohtaista ohjausta. Opintojen etenemisestä oli mahdollista keskustella opettajan kanssa. • Opettajat myös saivat kiitosta; he olivat keskimäärin hyviä sekä osittain alansa huippuja. Parhain/huonoin oppimiskokemus / Vastasiko tutkinto odotuksiasi, kehittämisehdotuksia: • Mukavinta olivat pajat, tiiviit projektit, ryhmähenki, lopputyö sekä pienet kehut. • Tutkinto kyllä vastasi, työharjoittelua kaivattaisiin. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

31. Tyytyväisyys / Kalustesuunnittelu Miksi tänne? • Yksi ylitse muiden: kiinnostus alaan. Eivät olleet työmahdollisuudet, korkeakoulututkinto eikä liioin maine ja arvostus. Negatiivista: • Työhön liittyvät kohdat, kuten: opintojaksot eivät olleet käytännönläheisiä, opinnot eivät johtaneet selkeästi ammattiin eivätkä liioin antaneet hyviä valmiuksia työelämään. • Taideaineita eikä yleissivistäviä aineita ei ollut riittävästi. • Arvostelu ei ollut oikeudenmukaista. • Opinto-opas ei ollut mitenkään korvaamaton. Positiivista: • Opetus täytti hyvin ennakko-odotukset. • Opetus oli motivoivaa sekä se kannusti luovuuteen. • Opintoja koskevaa henkilökohtaista ohjausta sai riittävästi sekä opintojen etenemisestä oli mahdollista keskustella opettajien kanssa. • Tutkinto oli mahdollista suorittaa tavoiteajassa. • Opettajat olivat keskimäärin hyviä sekä edustivat alansa huippua. Parhain/huonoin oppimiskokemus / Vastasiko tutkinto odotuksiasi, kehittämisehdotuksia: • Parhainta olivat huippuopettajat, jotka avustivat lopputyön tekemisessä. Lopputyö sinänsä. • Huonointa oli opettaja ilman palautetta. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

32. Tyytyväisyys/Vaatetussuunnittelu ja pukutaide Miksi tänne? • Kehittyäkseni taiteilijana oli ehdoton ykkönen, sen jälkeen tulivat kiinnostus alaan sekä työmahdollisuuksien parantamiseksi. Negatiivista: • Opetus ei täyttänyt ennakko-odotuksia. • Opetus ei ollut motivoivaa eikä se liioin kannustanut luovuuteen. • Opintoihin ei sisältynyt tarpeeksi taideaineita eikä ammatillisia aineita. • Opintojaksojen järjestely ei mahdollistanut systemaattista etenemistä opinnoissa. • Suorituksista ei saanut riittävästi palautetta, eikä liioin henkilökohtaista ohjausta ollut riittävästi. • Opinnot eivät antaneet hyviä valmiuksia työelämään. Positiivista: • Opintojaksot olivat sisällöllisesti vaativia. • Opiskeluilmapiiri. • Opinto-opas oli korvaamaton apuväline opintojen suunnittelussa, toisin kuin muille. Parhain/huonoin oppimiskokemus / Vastasiko tutkinto odotuksiasi, kehittämisehdotuksia: • Mukavinta oli kasvaminen taiteilijana, oman tyylin löytäminen. Samoin, kun sattui löytämään työparin suunnitteluprojektin kautta. • Huonointa oli jotkut epäpätevät opettajat sekä kurssien meno päällekkäin. • Tutkinto ei valmista työelämään; enemmän käytännönläheisyyttä ja yhteistyötä yritysten ja toimivien suunnittelijoiden kanssa. • Keskustelua enemmän. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

33. Tyytyväisyys / Tekstiilitaide Miksi tänne? • Kehittyäkseni taiteilijana. Pätevöitymisen ammattiin sekä korkeakoulututkinnon mainitsivat monet. Kenenkään kriteereinä eivät olleet eteneminen ammattiuralla eikä työmahdollisuuksien parantaminen. Negatiivista: • Opintojaksot eivät olleet käytännönläheisiä, eivät liioin sisällöllisesti vaativia. • Opinnot eivät johtaneet selkeästi ammattiin eivätkä ne antaneet hyviä valmiuksia työelämään. Positiivista: • koulutusohjelma täytti hyvin ennakko-odotukset. • Opetus kannusti luovuuteen sekä opiskeluilmapiiri oli hyvä. Parhain/huonoin oppimiskokemus / Vastasiko tutkinto odotuksiasi, kehittämisehdotuksia: • Mukavinta olivat henkilökohtaiset keskustelut, yksilöllinen ohjaus. • Myös monimielinen yhteistyö, oma kehittyminen sekä lopputyö tuntuivat mukavilta. • Kurssitarjonta romahti maisteripuolella, ei päässyt opiskelemaan taideosastolle. • Portfoliot olivat liian aikaisin, henkilökohtaista arvostelua. • Huonoa olivat ne opettajat, jotka eivät olleet paikalla, eivätkä kuunnelleet, avun saaminen vaikeaa. • Tietokoneita oli liian vähän, atk-koulutus lapsenkengissä. • Toivottaisiin enemmän yhteistyötä yrityksiin ja työelämään. • Tutkimuksen teon opettamista lisää. • Toivottaisiin tutustumista muiden osastojen opiskelijoihin ”pakolliseksi”. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

34. Tyytyväisyys / Käsi- ja taideteollisuus Miksi tänne? • Tärkeimpänä eteneminen ammattiuralla, sitten teoreettisempia kriteereitä kuten kehittyminen taiteilijana & ihmisenä, uuden oppimiseksi. Kiinnostusta alaan ei mainittu. Negatiivista: • Opetus ei ollut käytännönläheistä eikä johtanut selkeästi ammattiin. • Opintojaksojen järjestely ei mahdollistanut systemaattista etenemistä opinnoissa. Tutkintoa ei ole näin mahdollista suorittaa tavoiteajassa. • Opintosuoritusten arviointi ei ollut oikeudenmukaista. Positiivista: • Opetus oli motivoivaa sekä se kannusti luovuuteen. • Opinnoista valmiudet taideteolliseen tutkimustyöhön. • Ainevalikoima oli hyvä; riittävästi niin ammatillisia, yleissivistäviä kuin vapaasti valittavia aineita. • Suorituksista sai riittävästi palautetta sekä opintojen etenemisestä oli mahdollisuus keskustella opettajien kanssa. • Opettajat edustivat alansa huippua. Paras/huonoin oppimiskokemus / Vastasiko tutkinto odotuksiasi, kehittämisehdotuksia: • Parasta oli IDBM sekä lopputyö, huonointa informaatiokatkokset sekä väkinäiset opinnot. • Henkilökunnalta odottaisi enemmän kiinnostusta lopputyöhön; esim. lopputyöt näyttelyyn. • Lisää EU-johtamista ja projektin johtamista; projektin kautta työllistyy. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

35. Tyytyväisyys / Graafinen suunnittelu Miksi tänne? • Maine. Pätevöityminen ammattiin sekä työmahdollisuuksien parantamiseksi. Kehittyminen taiteilijaksi sekä uuden oppiminen. Negatiivista: • Opetus ei täyttänyt ennakko-odotuksia. • Opetus ei ollut motivoivaa. • Ainevalikoimassa taideaineita sekä yleissivistäviä aineita oli liian vähän. • Tutkintoa ei ole mahdollista suorittaa tavoiteajassa. • Opinnoista ei ole mahdollista keskustella opettajan kanssa. • Opinnot eivät anna valmiuksia taideteolliseen tutkimustyöhön. Positiivista: • Opintojaksot olivat sisällöllisesti vaativia sekä käytännönläheisiä. • Ammatillisia sekä vaihtoehtoisia/vapaasti valittavia aineita oli riittävästi. • Opinnot johtivat selkeästi ammattiin sekä antoivat hyvät valmiudet työelämään. • Suorituksista sai riittävästi palautetta, opettajat olivat keskimäärin hyviä. Parhain/huonoin oppimiskokemus / Vastasiko tutkinto odotuksiasi, kehittämisehdotuksia: • Mukavinta oli, kun opettajat olivat innostuneita, taiteellinen tietämys. • Huonointa huonot kritiikkikeskustelut sekä ”tehkää mitä huvittaa” –kurssit. • Kaipaisi enemmän syiden selvittämistä, analyysiä TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

36. Tyytyväisyys / Valokuvataide Miksi tänne? • Pätevöityminen ammattiin sekä kehittyminen taiteilijana olivat tärkeimmät. Ei maine, arvostus, korkeatasoinen opetus ei liioin korkeakoulututkinto. Negatiivista: • Opetus ei ollut motivoivaa. • Opiskeluilmapiiri oli huono. • Opintojaksojen järjestely ei mahdollistanut systemaattista etenemistä opinnoissa eikä tutkintoa ole mahdollista suorittaa tavoiteajassa. • Opintosuoritusten arvostelu ei ollut oikeudenmukaista. • Opinnoista ei saanut riittävästi palautetta eikä henkilökohtaista ohjausta. Opintojen etenemisestä ei ollut mahdollista keskustella opettajien kanssa. • Opinnot eivät antaneet hyviä valmiuksia työelämään eikä taideteollisen alan tutkimiseen. Positiivista: • Taideaineita sekä ammatillisia aineita oli riittävästi. Paras/huonoin oppimiskokemus / Vastasiko tutkinto odotuksiasi, kehittämisehdotuksia: • Mukavinta olivat työpajat sekä Taideosaston kurssi. • Huonointa oli kanditaatti –tasolla tekniikan opetus. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

37. Tyytyväisyys / Kuvataideopetus Miksi tänne? • Ryhmällä kiinnostus alaan oli kaikilla yksi kriteereistä; Koulun maine sekä pätevöityminen ammattiin olivat seuraavat. Taiteilijana kehittyminen sekä uuden oppiminen. Negatiivista: • Taideaineita eikä vaihtoehtoisia/vapaasti valittavia aineita ollut riittävästi. • Opintosuorituksista ei saanut riittävästi palautetta eikä opintojen etenemisestä ollut mahdollista keskustella opettajien kanssa. • Opettajat eivät olleet keskimäärin hyviä eivätkä edustaneet alansa huippua. Positiivista: • Opintoihin sisältyi riittävästi yleissivistäviä sekä ammatillisia aineita. • Tutkinto oli mahdollista suorittaa tavoiteajassa. • Opinnot johtivat selkeästi ammattiin, antoivat valmiudet työelämään sekä tutkimustyön tekemiseen. • Opinto-opas oli korvaamaton apuväline opintojen suunnittelussa. Paras/huonoin oppimiskokemus / Vastasiko tutkinto odotuksiasi, kehittämisehdotuksia: • Hyvää ryhmähenki, vuorovaikutus opettajan ja oppilaan välillä. • Huonoa ovat puutteelliset tehtävänannot. Opettajat, jotka eivät anna palautetta eivätkä kritiikkiä. Alituiset ryhmätyöt. Taideaineet painottuvat liikaa alkuun. • Taideaineita paljon lisää. • Henkilökohtaista opinto-ohjausta enemmän aivan alkuun. • Enemmän panostusta suhdetoiminnan ja verkostoitumisen opettamiseen. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

38. Tyytyväisyys / Kuvataideopetus, aikuiskoulutus Miksi tänne? • Menneisyyteen nojaten ammattiuralla eteneminen, ammattiin pätevöityminen, työmahdollisuuksien parantaminen, korkeakoulututkinto sekä ihmisenä kehittyminen. Negatiivista: • Opetus ei täyttänyt ennakko-odotuksia. • Opetus ei kannustanut luovuuteen eikä opiskeluilmapiiri liioin ollut hyvä. • Vaihtoehtoisia/vapaasti valittavia aineita ei ollut riittävästi. • Opintojen etenemisestä ei ollut mahdollista keskustella opettajien kanssa. Positiivista: • Opetus oli motivoivaa, käytännönläheistä sekä jaksot olivat sisällöllisesti vaativia. • Taideaineita sekä yleissivistäviä aineita oli riittävästi. • Opintojaksojen järjestely mahdollisti systemaattisen etenemisen opinnoissa sekä tutkinto oli mahdollista suorittaa tavoiteajassa. • Opinnot johtivat selkeästi ammattiin sekä ne antoivat hyvät valmiudet työelämään. • Opettajien opetustaidot olivat keskimäärin hyviä. • Opinto-opas oli korvaamaton apuväline opintojen suunnittelussa. Parhain/huonoin oppimiskokemus / Vastasiko tutkinto odotuksiasi, kehittämisehdotuksia: • Parhaimpia olivat muutamat kurssit, huonoimpia taidekasvatusseminaarit. • Valinnaisia aineita pitäisi olla enemmän, muuten vastasi. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

39. Tyytyväisyys / Kuvataideopetus, täydennyskoulutus Miksi tänne? • Nykyiseen työhön liittyen eteneminen ammattiuralla, pätevöityminen ammattiin, työmahdollisuuksien parantaminen. Korkeatasoinen opetus sekä uuden oppiminen. Negatiivista: • Opetus ei kannustanut luovuuteen. • Ainevalikoima ei ollut hyvä; niin taideaineita, yleissivistäviä aineita kuin vaihtoehtoisia/vapaasti valittavia aineita ei ole riittävästi. • Opintosuoritusten arviointi ei ollut oikeudenmukaista. • Opinnot eivät antaneet hyviä valmiuksia työelämään. Positiivista: • Koulutusohjelma täytti hyvin ennakko-odotukset. • Opetus oli motivoivaa ja sisällöllisesti vaativaa, opiskeluilmapiiri oli hyvä. • Opintojen järjestely mahdollisti systemaattisen etenemisen opinnoissa sekä tutkinto oli mahdollista suorittaa tavoiteajassa. • Varsinainen opintojen toimivuus sai kiitosta; opinnoista sai palautetta sekä henkilökohtaista ohjausta oli riittävästi. Opintojen etenemisestä oli mahdollista keskustella opettajan kanssa. Parhain/huonoin oppimiskokemus / Vastasiko tutkinto odotuksiasi, kehittämisehdotuksia: • Mukavinta olivat uusien alojen ilmiöt, itsenäinen työskentely. • Huonointa oli ajankäytön sovittaminen työn ja perheen kanssa. • Sähköpostin (tai internetin) käyttöä enemmän opetukseen; mm. Fle muutamalla yhteisellä tapaamisella, sen jälkeen sähköpostitse. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

40. Yhteenveto Mukavimpia oppimiskokemuksia olivat lähinnä: • Lopputyö ylivoimaisesti, haasteellinen, kokonaisuuden ymmärtämistä, oman tekemisen pohtimista.... • Yhteiset projektit, pajatyöskentely, itsenäinen taiteellinen työ, ryhmähenki sekä erinäiset kurssit. • Kannustava palaute. • Yksittäiset kurssit. / Kysymys 23 Huonoimpia oppimiskokemuksia: • Opettajat, jotka eivät osanneet asiaansa, eivät ilmestyneet paikalle tai olivat vain välinpitämättömiä. • Huonosti organisoidut, epämääräiset kurssit; tehtävänanto epämääräistä, joskus kursseista kuuli vain huhupuheina. • Henkilökohtainen kritiikki. • Kurssijärjestelyt osin; kurssit menevät osittain päällekkäin. • Alituiset ryhmätyöt, yksinäisyys. • Yksittäiset kurssit. (jatkuu) TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

41. Yhteenveto Huonoimpia oppimiskokemuksia (jatkuu): • Siirtyessä maisteriopintoihin kurssitarjonta romahti. 2-vuotiselta maisteritutkinnolta oli vaikeaa päästä osallistumaan muille kursseille, aiemmat opinnot eivät riittäneet. • Taiteellisen näkemyksen jääminen markkinatalouden jalkoihin, toisaalta käytännön elämän asenteen puute. / Kysymys 24. Vastasiko tutkinto odotuksia / kehittämisehdotuksia? • Suuri osa vastasi kyllä, osalle sisältö vastasi, toteutus ei. • Enemmän konkretiaa, yhteistyötä toimivien suunnittelijoiden sekä yritysten kanssa. • Ammattiin valmistavia kursseja enemmän (mm. EU, projektin johtaminen), samoin taidekursseja lisää. • Enemmän tärkeitä palautekeskusteluja, kritiikkejä, syvempää analysointia. • Opinto-ohjausta enemmän, ja opintoasioiden käsittely hienovaraisemmin. • Lisää design-opiskelun ulkopuolisia mahdollisuuksia (tai pakkoja) tutustua muiden osastojen opiskelijoihin. Nyt on ainoastaan kipsari ja kielikurssit. • Lisää opettajia, lisää tietokoneita. / Kysymykset 25 ja 29. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

42. Työprojekteista ja harjoittelusta • TaK 120 ov: projekteja oli vain kahdeksalla, niistä puolet pakollisia. Jaksoista muodostui keskimäärin 6 ov. Erityisesti lavastustaiteessa olivat opiskelijat työskennelleet useammissa paikoissa. • TaM 180 ov: 70% oli tehnyt harjoittelutyötä. Kuvataideopetuksesta kaikki, muista vaihdellen puolet. Keskimäärin harjoittelusta koostui 14 ov, kuvataideopetuksessa pari opintoviikkoa enemmän. Töistä puolet oli vapaaehtoisia, puolet pakollisia. Suurin osa pakollisista oli kuvataideopetuksessa. • TaM 60 ov: Puolet vastaajista oli ollut opintoharjoittelussa. Jaksot olivat keskimäärin 10 ov:n mittaisia. Samoin työt jakaantuivat puoliksi pakollisiin sekä vapaaehtoisiin. Lavastustaide oli hyvin työllistetty, uudesta mediasta oli varsinaisia harjoittelutöitä tehnyt ainoastaan kolmannes. Kysymys 17. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

43. Työllistämisvaikutuksia epäiltiin, mutta sitä pidettiin hyödyllisenä • Lähes kaikki olivat vähintäänkin samaa mieltä esitetyistä väitteistä; ainoastaan harjoittelun työllistämisvaikutuksia sekä opettajien apua kritisoitiin. • Opettajien apua eivät olleet saaneet valokuva- ja elokuvataide, uusi media sekä vaatetussuunnittelu ja pukutaide. • Kuvataideopetus, vaatetuspuoli yleensä, sisustussuunnittelu eikä valokuvataide usko harjoittelun työllistävän, toisin kuin uusi media, graafinen suunnittelu sekä teollinen muotoilu ovat hyvin toiveikkaita. Kysymys 18. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

44. Portfolio/lopputyö • Kaiken kaikkiaan vastanneet olivat kokeneet portfolion/lopputyön tekemisen positiivisemmin kuin vuonna 2001. • Työn tekemisen mielekkyyttä ei epäillyt kukaan. • Ajankäytön onnistumisesta sekä kirjoittamisen sujuvuudesta oltiin eri mieltä. • Silmiin pistävää oli se, että nyt vastaajat olivat kokeneet portfolion/lopputyön tekemiseen valmentautumisen (seminaarit, edeltävät opinnot) huomattavasti helpommaksi kuin vuonna 2001. Kysymys 20. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

45. Työn aloitus suhteellisen helppoa Portfolion/lopputyön tekemiseen valmentautuminen (seminaarit, edeltävät opinnot ym.) oli helppoa (3.) • Erityisen helpoksi olivat valmentautumisen kokeneet lavastustaide sekä keramiikka- ja lasitaide. • Kuvataideopetus, tekstiilitaide sekä graafinen suunnittelu eivät väitteen takana olleet. Esim. jo työn tuloksen sidonta ja taitto tuottivat vaikeuksia. Aiheen etsiminen ja valinta sujui kitkattomasti (2.) • Vaatetussuunnittelu ja pukutaide, keramiikka- ja lasitaide sekä uusi media olivat ehdottomasti väitteen takana. • Keskimääräistä vaikeampaa aiheen löytäminen oli muille muotoilijoille sekä kuvataideopetukselle; erityisen vaikeaa se oli kaluste- ja graafiselle suunnittelulle. Erityisesti aiheen rajaus tuotti vaikeuksia kuvataideopetukselle. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

46. Ohjausta ja palautetta tarpeeksi, vaan ei kaikille Ohjausta/tukea sai riittävästi (4.) • Tukea olivat erityisen paljon saaneet mm. graafinen ja sisustussuunnittelu sekä kuvataideopetuksen aikuiskoulutus. Elokuva- ja lavastustaide olivat samoin tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen. • Niin tekstiili- kuin valokuvataidekin olivat ehdottoman yksimielisesti tyytymättömiä saamaansa ohjaukseen. Palautetta työn eri vaiheissa sai riittävästi (6.) • Saamansa palautteen määrään olivat tyytyväisiä uusi media, graafinen suunnittelu, sisustussuunnittelu sekä kuvataideopetuksen aikuiskoulutuslinja. • Ehdottoman tyytymättömiä palautteen määrään olivat valokuva- ja tekstiilitaide sekä vaatetussuunnittelu ja pukutaide. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

47. Kirjoittaminen sekä ajankäytön arviointi pullonkauloja Kirjoittaminen sujui vaivattomasti (7.) • Kirjoittaminen ei kaiken kaikkiaan keneltäkään sujunut kovin hyvin. • Poikkeuksina uusi media ja lavastustaide, joista kirjoittaminen oli jokseenkin vaivatonta. • Vaivalloisena kirjoittamisen kokivat vaatetussuunnittelu ja pukutaide, taideteollinen ja teollinen muotoilu, valokuvataide, kalustesuunnittelu sekä kuvataideopetus. Ajankäyttö onnistui suunnitelmien mukaan (8.) • Ajankäytön arviointi ei yleensä ollut onnistunut. • Suuremmista ryhmistä kuitenkin uusi media, keramiikka- ja lasitaide, valokuvataide ja sisustussuunnittelu olivat onnistuneet arvioinneissaan. • Väitettä eivät tue lavastustaide, kuvataideopetus, taideteollinen ja teollinen muotoilu, eivät samoin kaluste- eikä graafinen suunnittelukaan. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

48. Lopputyön/portfolion tekeminen oli mielekästä Taiteellinen toteutus oli lopputyön/portfolion tekemisessä tärkeintä (5.) • Väitteen takana on suurin osa muotoilijoista sekä valokuvataide. • Eri tyyppinen sisustussuunnittelu, elokuvataide eikä kuvataideopetuksen aikuiskoulutus tätä väitettä vahvista. Kaiken kaikkiaan lopputyön/portfolion tekeminen oli mielekästä (1.) • Vähintäänkin samaa mieltä väitteen kanssa olivat kaikki lukuun ottamatta kuvataiteen koulutusohjelmia. (n.) = ”samaa mieltä –järjestys” TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

49. Kurssipalaute • 11% vastaajista ei ollut antanut lainkaan kurssipalautetta; vain harvoin antoi palautetta keskusteluissa 54%, kirjallisena 44%. • Lisäksi vähintään puolesta kursseista oli kuitenkin antanut palautetta keskusteluissa 35%, kirjallisena 45%. • Palautteen määrästä huolimatta vain puolet katsoivat sen jotenkin vaikuttaneen; 14%:sta se ei ollut vaikuttanut lainkaan, kolmasosa vastaajista ei osannut sanoa. Kysymys 22. TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002

50. Opintoasiainpalvelut TaiK, Tutkinnon suorittajan lähtökysely 2002