1 / 22

Ryhmät

Ryhmät. Sosiaalipsykologia. Miten me vaikutamme toisiimme arkipäivän tilanteissa? Miten me pyrimme vaikuttamaan toisiimme? Miten muut vaikuttavat meidän käytökseemme? Miten yksilöt vaikuttavat toisiinsa? Parisuhde, kiusaaminen Miten yksilö vaikuttaa ryhmään?

brinly
Download Presentation

Ryhmät

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Ryhmät

  2. Sosiaalipsykologia • Miten me vaikutamme toisiimme arkipäivän tilanteissa? • Miten me pyrimme vaikuttamaan toisiimme? • Miten muut vaikuttavat meidän käytökseemme? • Miten yksilöt vaikuttavat toisiinsa? • Parisuhde, kiusaaminen • Miten yksilö vaikuttaa ryhmään? • Opettaja-oppilas, johtajuus, perheenjäsenen vaikutus perheeseen • Miten ryhmä vaikuttaa yksilöön? • Sosiaalinen paine, urheilu • Miten ryhmä vaikuttaa toiseen ryhmään? • Rasismi, kilpailu

  3. Tutkimuskohteena arkipäiväiset tapahtumat, joista jokaisella henkilökohtaisia kokemuksia • Ongelmana ilmiöiden tuttuus • Vaarana jälkiviisaus, toimitaan arkitiedon varassa, voi olla väärä • Usein luullaan tietävämme, mutta emme tiedä luulevamme

  4. Mikä on ryhmä? • Joukko ihmisiä, joilla on yhteinen tavoite • Vuorovaikutuksessa keskenään • Sisäryhmä = oma ryhmä, yhteenkuuluvuus • Ulkoryhmä = ne muut • Viiteryhmä – ryhmä johon ihminen vertaa itseään, pyrkii noudattamaan ryhmän arvoja ja normeja • Lähipiiri = erityisen tärkeiden ihmisten muodostamat ryhmät: perhe ja ystävät

  5. Koheesio eli kiinteys: ryhmän jäsenten tuntema vetovoima ryhmää kohtaan • Jos ryhmä liian iso, koheesio kärsii: pystyttävä vuorovaikutukseen • Jos koheesio liian tiivis, voi oma minä kadota, ei eduksi ongelman ratkaisun kannalta

  6. Ryhmän muodostuminen • Tuckermann • Muodostusvaihe: jäsenet asennoituvat uuteen, vaikeaankin tilanteeseen • Kuohuntavaihe: jäsenet ottavat paikkansa ryhmässä, voi olla erimielisyyksiä ja muodostua klikkejä • Vakiintumisvaihe: jännitteet purettu, asetetaan yhteinen tavoite ja luodaan yhteiset säännöt • Toteuttamisvaihe: jäsenet toimivat rakentavasti yhdessä ja ottavat vastuuta ryhmästä

  7. Ryhmän tavoitteet ja jännitteet • Asiatavoite: suoritettava tehtävä • Tunnetavoite: halutaan viihtyä ryhmässä • Perustehtävä • Viihtyminen ryhmässä tukee asiatavoitteen saavuttamista • Tunnetavoite voi haitata asiatavoitteen saavuttamista • Liika riippuvuus johtajasta haittaa toimintaa, samoin sisäinen kilpailu, ennakkoluulot, tapa selittää paha ulkoryhmän syyksi

  8. Miksi ihminen haluaa kuulua ryhmään? • Selviytyminen, yhteistyö • Informaatio • Osa identiteettiä (ryhmän identiteetti suhteessa toiseen) • Yleensä ryhmän yhteistyö tuottaa paremman tuloksen kuin yksilö yksin • Vaarana vapaamatkustajuus • Ryhmän suorituksen huononeminen suhteessa jäsenmäärän kasvuun (Ringelman efekti) • Syynä motivaatio, koordinaatio, työvoimien yhdistämisen vaatima työ, toiminnan ajastaminen

  9. Miten ryhmä vaikuttaa yksilöön? • Konformisuus vs. antikonformisuus • Konformisuus = taipumus muokata omaa käyttäytymistä ja ajattelua muiden mukaan, joskus kuvittelun takia • Omaksutaan ryhmän arvot ja normit • Konformisuutta varsinkin tilanteissa, joissa epävarmoja • Ei selkeää yhteyttä persoonallisuuden tai sukupuolen ja konformisuuden välillä • Hyväksyntää hakevat konformistisia • Näennäinen konformisuus: taipuu muiden tahtoon esim. ettei erotu ryhmästä • Asch: viivakoe 1950-l. • Ryhmäpaine vaikuttaa omaan arviointiin

  10. Informaatiovaikutus: tukeudumme muihin, koska uskomme, että heillä on parempaa tietoa • Esim. Sherifin valopiste koe 1930-l. • Mitä tärkeämpi päätös, sitä enemmän muiden arviot vaikuttavat päätöksentekoon • Informaatiovaikutus suuri, kun saamamme informaatio moniselitteistä tai olemme epävarmoja asian suhteen • Entä jos toiset ovatkin väärässä? Vaikutuksen leviäminen, joukkoilmiöt • Aschin ja Sherifin kritiikki: koehenkilöille valehdeltiin, keinotekoisia laboratoriokokeita, pätevätkö tulokset muualla - ilmiöitä tarkasteltava luonnollisessa ympäristössä

  11. Normit ja yhdenmukaisuus • Normit = ryhmän jäsenilleen antamat säännöt ja odotukset • Normatiivinen vaikutus: ryhmäläiset haluavat samaistua ryhmään, käyttäytyvät ja ajattelevat samalla tavalla • Palvelevat ryhmän tarpeita • Piilonormit: ääneen lausumaton, epävirallinen normi

  12. Sosiaalinen helpottuminen: muiden läsnäolo parantaa suoritusta helpoissa tehtävissä • Suoritus voi huonontua arvioinnin takia • Deindividuaatio: ryhmässä tehdään tekoja, joita ei yksin tehtäisi

  13. Ryhmäajattelu • Jos ryhmä on hyvin kiinteä ja homogeeninen eli sen jäsenet hyvin samanlaisia, voi ryhmä sallia erilaisuutta huonosti • Voi näkyä ryhmäajatteluja, joka kapeaa, ei huomioi vaihtoehtoja • Kannatetaan mielipidettä, josta kukaan ei pahastu • Ks. Irving Janis: joukossa tyhmyys tiivistyy • Ryhmällä taipumus tehdä extremempiä päätöksiä kuin yksilöillä yksin

  14. Entä yksilö/vähemmistö ryhmään? • Yksilö voi vaikuttaa ryhmään, kun viesti on selkeä ja se esitetään tarpeeksi usein, esim. ilmaston muutos • Vähemmistö vaikuttaa yleensä informaatiovaikutuksen kautta, ei normatiivisen vaikutuksen kautta • Moscovici1990-l.

  15. Roolit • = sitä, mitä yksilöltä odotetaan asemansa tai tehtävänsä vuoksi • Hankittuja vs. väistämättömiä • Kestoltaan rajattuja vs. pysyviä • Rooliristiriidat eli –konfliktit • Roolin sisäinen konflikti: rooliin kohdistuu ristiriitaisia odotuksia • Roolien välinen konflikti: yhdellä henkilöllä useita rooleja, jotka ristiriidassa keskenään • Voidaan luulla luonteeksi • Luonne pysyvää, rooli vaihtelee • Rooli vaikuttaa käyttäytymiseen

  16. Status ja valta • Status = asema ja arvostus ryhmässä • Statusta pyritään nostamaan • Status näkyy usein kehon kielessä, pukeutumisessa, eleissä • Statussymbolit • Virallinen päätäntävalta • Epävirallisempi vaikutusvalta

  17. Johtajuus • Mikä johtajan status • Valtataistelu • Ryhmä luo johtajansa • Asia- ja tunnejohtaja • Itseohjautuva ryhmä • Erilaisia johtajia • Autoritaarinen: tekee yksin päätökset, määräilevä, ylhäältä alas johtamista, ei osallistu toimintaan • Demokraattinen: yhteinen keskustelu ja päätösten teko, päätösten perustelu, johtaja osa ryhmää • Antaa mennä –johtaja: ei juuri osallistu päätöstentekoon, antoi neuvoja kysyttäessä

  18. Ryhmien väliset suhteet • Koetaanko toinen ryhmä kilpailijaksi vai yhteistyökumppaniksi? • Uhkakokemuksen myötä jako sisä- ja ulkoryhmään korostuu • Sisäryhmää suosiva attribuutio vääristymä • Ennakkoluulo - asenne jotakin ihmisryhmää kohtaan • Stereotypiat – kaavamainen käsitys ryhmästä • Ulkoryhmän homogeenisuus harha • Syrjintä: käyttäytymiseen liittyvä komponentti • Rasismi

  19. Mikä aiheuttaa ennakkoluulot? • Evoluutiopsykologian näkökulma: biologinen selviytymismekanismi – vaistomainen reaktio • Opittua? • Syntipukkiteoria: ryhmien välinen vihamielisyys on turhauman seurausta • Ennakkoluulojen muuttamisen vaikeutta selittää ennakkoluulojen emotionaalinen komponentti

  20. Ryhmien välinen aggressio • Aggressio sekä yksilön taipumuksiin liittyvää mutta aggressio on myös usein sosiaalista • Provokaatio, aggressiivinen stimulaatio: aseiden mukana kantaminen ja aseen näkeminen voi lisätä aggressiivisuutta • Sosiaalisen oppimisen teoria (Bandura)

  21. Ryhmien välisten suhteiden parantaminen • Tasa-arvoisten kontaktien luominen • Tiedottaminen ja koulutus • Yhteiset tavoitteet (vert. Sherif 1966 kesäleiritutkimukset) • Yhteinen etu, vihollinen • Ryhmärajojen muutos

  22. Tutkimusten eettisiä periaatteita • Tutkittavia suojeltava, ei saa tuottaa fyysistä tai psyykkistä haittaa (esim. Sähköiskut kielletty) • Yksityisyyttä kunnioitettava • Tutkittavia ei tule harhauttaa • Kirjallinen suostumus, kun tutkimuksen tarkoitus kerrottu tutkittavalle • Mahdollisuus vetäytyä tutkimuksesta milloin tahansa • Debriefing – palautekeskustelu • Tutkimuksen merkityksen oltava suurempi kuin siitä mahdollisesti tutkittavalle koituva haitta

More Related