Tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen häiriöt

1. Tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen häiriöt Oili Sauna-aho Neuropsykologian erikoispsykologi Lastenneurologian yksikkkö PHKS

2. Tarkkaavaisuus ja toiminnanohjaus Tarkkaavaisuus "Tiedon valikointia" osa-alueita: • suuntaminen/kohdentaminen • ylläpitäminen • joustaminen • usein mukana vireystilan ja itsesäätelyn vaikeuksia

3. Toiminnanohjaus toimia tilanteen ja taitojen mukaan tarkoituksenmukaisesti toiminnan suunnittelu • toiminnan aloittaminen • suunnitelman mukaan toimiminen • toiminnan arviointi

4. Tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen kehitys • Tahdonalainen tarkkaavuus alkaa kehittymään syntymästä lähtien • Kielen kehitys vaikuttaa tarkkaavuuden ja toiminnnanohjauksen kehittymiseen • 2-vuotiaana aikuisen ohjauksessa lapsi pystyy jo keskittymään lyhyitä aikoja • 3-4-vuotiaana kykenee ohjaamaan toimintaansa puheen avulla ja tekemään ohjatusti jo lähemmäksi puoli tuntia • varsinainen tahdonalainen tarkkaavuus ja toiminnaohjaus kehittyy noin 5-6-vuotiaana

5. Tato-vaikeuksien havaitseminen • Tarkkaavuuden häiriöt ilmenevät yleensä impulssiivisena käyttäytymisenä, tekemisen keskeytymisinä, vaikeutena oppia rutiineja ja noudattaa sääntöjä • tarkkaavuuden ongelmia voi olla myös lapsella, joka ei ole motorisesti levoton • tärkeää tarkkailla lapsen toimintaa: missä ja milloin on erityisen vaikeaa keskittyä - takana voi olla myös muita kuin tarkkaavuuden ongelmia - samalla voi löytää keinoja auttaa lasta (kannustus, ohjeen toistaminen, kuvat jne.)

6. ADHD ja tato-vaikeudet • Tarkkaavaisuuden häiriöitä 3-5 %:lla • yleisin neuropsykiatrinen häiriö kouluikäisillä lapsilla • ADHD:n keskeinen oire on tarkkaavaisuuden häiriö • ADHD:hen voi liittyä myös oppimis- ja lukivaikeuksia ja muita erityisvaikeuksia

7. Tarkkaavaisuuden ja aistitoiminnan häiriöt • lähes kaikilla tarkkaavaisuushäiriöisillä on käytännössä vaikeuksia aistitoimintojen jäsentämisessä • erityisen tärkeää huomioida aistien yli- ja alireagoimiset alle kouluiässä ja mahdollisuuksien mukaan myös harjaannuttaa niitä • lapsella voi olla samaan aikaan ärsykkeille yli- ja alireagoimista

8. Tuntoaistin hahmottaminen • voi olla alireagoivuutta (hyposensitiivisyys) esim. ruokailu on sotkuista, vaatteet saattavat olla huonosti tai ylireagoivuutta (hypersensitiivisyys) esim. kosketusarkuus erityisesti pään alueella, tietyn rakenteen omaavien ruoka-aineiden välttäminen • totuta lasta vähitellen monenlaisiin aistimuksiin keholla, mutta vältä yllättäviä tilanteita

9. Kuuloaistimusten hahmottaminen • lapsella voi olla yli- ja/tai alireagoivuutta kuuloaistimuksissa, jolloin se voi häiritä kielellistä vastaanottamista • ongelmia voi olla äänen voimakkuuden, sävyn, suunnan hahmottamisessa • vaikeudet voivat ilmetä äänien, äänteiden erottelun ja analysoinnin vaikeuksina

10. Tasapaino- ja liikeaisti • keskeinen asennon ja liikkeen säätelystä (missä asennossa keho on, miten ja mihin keho liikkuu, liikkuuko keho vai ympäristö) • perustuu jatkuvaan aistitietoon lihasjäntevyydestä ja korvan tasapainoaistista • jos puutteellinen, lapsi helposti väsähtää • voi näkyä mm. vaikeutena kopioida taululta, tasapainon pitäminen vaikeaa, tipahtaa tuolilta helposti, ei uskalla kiipeillä, keinua - jalat aina maassa

11. Nivel- ja lihasaisti • lihaksissa, nivelissä ja luita ympäröivistä kalvoista tulee tietoa liikkeiden voimasta, suunnasta ja nopeudesta • pystyy liikuttamaan jäseniään ilman katseen kontrollia • näkyy esineiden kömpelönä käsittelynä, vaikeutena ajaa pyörällä, mukauttaa toimintaa ja voimansäätelyn vaikeutena • lihasvoimaa ja lihasten yhteistyötä vaativat toiminnot kehittävät (nostaminen, kantaminen, vetäminen, työntäminen

12. Maku- ja hajuaisti • myös maku- ja hajuärsykkeille voi olla yli- ja/tai aliregoivuutta • voivat häiritä suuresti lapsen keskittymistä ja työskentelyä • harjaannutetaan perusmauilla ja mausteilla sekä erilaisilla hajuilla kontrolloidusti, ja totutellaan pikku hiljaa uusiin makuihin ja hajuihin

13. ADHD:n mahdollisesti liittyviä erityisvaikeuksia • hahmottamisen vaikeudet (lähinnä suunnat, avaruudellinen hahmottaminen ja nähdyn tarkka analysointi vaikeaa) • motoriset vaikeudet (useimmiten hienomotoriikan vaikeuksia, osalla myös karkeamotoriikassa) • kielelliset häiriöt (useimmiten lievähköjä puheen tuottoon ja/tai ymmärtämiseen liittyviä vaikeuksia)

14. ADHD ja oppiminen • Luki-vaikeudet yleisiä (ei kaikilla) - varsinkin alkuvaiheessa - kirjoittamisessa usein huono käsiala • matematiikassa useammin ongelmia varsinkin edettäessä pitemmälle koulussa (sanalliset tehtävät) • opiskelu- ja työskentelystrategioiden puutteet suurimmat vaikeudet - haittaavat kouluoppimista ylemmille luokille siirryttäessä (ns. alisuoriutuminen)

15. Tato-vaikeuksien tukeminen • hyvin strukturoituympäristö ja päiväjärjestys, myönteinen asenne lapseen ja välitön palkitseminen (kielellinen, visuaalinen, fyysinen) on tärkeää • usein tarvitaan tavallista enemmän henkilökohtaista ohjausta • muiden tuki-toimien lisänä vaikeimmissa häiriöissä lääkehoito mahdollinen (Concerta, Ritalin yleisimmät)

16. Tilan strukturointi • karsi ympäristöstä turhat ärsykkeet pois • tilan pintojen tulisi olla melua vähentäviä, lämpötila ja valaistus sopiva • jaa tila toimintojen mukaan ja käytä apuna hyllyjä, sermejä, huonekaluja, kuvia, värejä, teippiä tms. selventämän tilan rajoja • samoin käytä apuna mattoja, koreja, alustoja, maalarinteippiä tms. selventämään lapsen omaa työskentelyaluetta ja tehtävien aloitus ja lopetuskohtia

17. Päivän ja ajan strukturointi • käytä kuvia jäsentämään koko päivän että tehtävän eri vaiheita • suunnittele ja siirtymätilanteet etukäteen ja valmista lasta siirtymätilanteisiin ja muutoksiin kuvilla, ääni- yms. merkeillä • laadi selkeät säännöt kuvilla koko luokalle ja pidä kiinni niiden noudattamisesta • estä levottomuustilanteita suunnittelemalla kahdenkeskisiä (opettajan, avustajan kanssa) tai pienessä ryhmässä tapahtuvia toimintoja niihin aikoihin, kun lapsi on yleensä levottomin

18. Tehtävätilanteet • tehtävien tekopaikka tulee olla mahdollisimman rauhallinen ja rajattu varsinkin harjoiteltaessa uutta asiaa • joillakin lapsilla taustaääni esim. rauhallinen musiikki voi parantaa keskittymistä • lapsen tulee istua tukevasti jalat maassa ja mieluiten tuolissa, jossa on käsinojat tai esim. hajareisin tuoli selkänojaa vasten • opeta lasta tehtävätyöskentelyyn (suunnittele, aloita, tee, lopeta ja tarkista) käyttäen tukena ääneenpuhumista ja kuvia

19. opeta lasta ohjaamalla - ei tekemällä puolesta • harjoittele mahdollisuuksien mukaan jo etukäteen kahdenkesken lapsen kanssa uusia, koko ryhmän kanssa tehtäviä tehtäviä • pilko suuremmat ja pitemmät tehtävät osiin • tehtävien vaikeusasteen ja keston tulee olla lapselle sopiva, jotta lapsi pystyy tekemään tehtävät loppuun asti • muista palkitseminen! • harjoittele lapsen kanssa vertailua, luokittelua ja syy-seuraus-suhteita sekä pyri luomaan opitulle asialle yhteys lapsen elämään • käytä keskittyvää lasta mallina esim. pienessä ryhmässä

20. Opiskelu- ja muistiinpainamismenetelmien oppiminen erittäin tärkeää - lapsen on löydettävä oma tapansa työskennellä ja muistaa asioita • Tee lapsen ja vanhempien kanssa kirjallinen sopimus konkreettisista tavoitteista ja jaa se välitavoitteisiin (tunti-, päivä-, viikko-. kuukausi-, lukuvuositavoite) sekä seuraa sen toteutumista ja muista palkita lasta Esim. EI: ”Kari on tunnollinen koululainen” VAAN ”Kari ottaa seuraavan päivän koulukirjat reppuun illalla”

21. Sosiaalisten taitojen harjoittelu • Vaadi yhteisten sääntöjen noudattamista • sääntöjen oppimista ja noudattamista voi harjoitella myös pelien avulla • järjestä tilanteita, joissa lapsi voi saada myönteistä palautetta käytöksestään esim. esiintymiset tai uuden pelin opettaminen muille • välitunneilla pyri järjestämään aikuisen ohjaamia leikkejä, pelejä jne. ja valvo lasten toimintaa • lapselle tulee selkeästi opettaa, mikä käytös on hyväksyttävää mikä ei ja palkita aina lapsen onnistuessa • varo lapsen joutumista syntipukiksi