1 / 13

Miksi kunta ei pärjää ilman PK-yrityksiä?

Miksi kunta ei pärjää ilman PK-yrityksiä?. Pirttikoski Seppo 11.9.2012. 1. Yleistä. Kunnan lakisääteiset tehtävät peruskoulu kaavoitus sos- ja terveydenhuolto Päivähoito Huom. järjestämisvastuu, ei tuottamisvastuu. Y leistä. Vakiintunutta kunnan ”muuta toimintaa”

Download Presentation

Miksi kunta ei pärjää ilman PK-yrityksiä?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Miksi kunta ei pärjää ilman PK-yrityksiä? Pirttikoski Seppo 11.9.2012

  2. 1. Yleistä • Kunnan lakisääteiset tehtävät • peruskoulu • kaavoitus • sos- ja terveydenhuolto • Päivähoito • Huom. järjestämisvastuu, ei tuottamisvastuu

  3. Yleistä • Vakiintunutta kunnan ”muuta toimintaa” • kiinteistöjen, katujen ym. huolto, puhdistus • ruokapalvelut kouluille jne. • siivous • yleishallinto mm. palkkalaskenta • kirjasto, kulttuuri • liikunta, nuorisotoiminta

  4. Yleistä • Kunnat huolehtivat elinkeinotoiminnan yleisistä edellytyksistä • maankäytön suunnittelu l. kaavoitus • kunnallistekniikan rakentaminen l. tiet, kadut • energia ja vesihuollon järjestäminen • koulutustehtävät

  5. Yleistä • Yritysten ”tukeminen” ongelmallista • vääristää kilpailua • eriarvoistaa yrityksiä, kunnan on oltava tasapuolinen • EU:n kilpailulaki estää, De Minimis • tunnettu tosiasia on takavuosilta kunnan omistamien yritystilojen vuokrien alihinnoittelu ja myynti alihintaan

  6. Yleistä • Kunta itse elinkeinonharjoittajana • aina ongelmallista jos paikkakunnalla vastaavaa yritystoimintaa • palveltava kuntalaisia laajasti ja yleisesti, es. energiayhtiöt • es. ruokapalvelut, juhlatilat ym. ravintolatoiminta

  7. 2. Kuntien tulonmuodostus • Suomen kuntien tulorahoitus jakaantuu useisiin lähteisiin • A. Verotulot • Ansiotulovero • Kiinteistövero • Yhteisövero • Valtionosuudet lakisääteisiin palveluihin 30% n. 7.4 miljardia euroa v 2010 • B. Muut tulot • 1. Palveluista perityt maksut, tarkkaan lailla säädeltyjä • 2. Osingot ym. • € / v ???

  8. Etelä-Pohjanmaa • Etelä-Pohjanmaalla kuntien tulonmuodostukseen sisältyy merkittävä valtionosuusriski • v 2010 eteläpohjalaisten verotettava tulo/asukas oli maakuntavertailussa seitsemänneksi heikoin / 19 • maakunta sai valtionosuuksia kahdeksanneksi eniten • -- Seinäjoki n. 20% (vähiten) ja Isojoki 48% (eniten) • maakunnan keskimääräinen veroprosentti on reilusti yli muiden maakuntien

  9. Millä korvataan hiipuvaa valtionosuutta? • Millä korvataan hiipuvaa valtionosuutta? • pikaisesti: veroprosentti ylemmäs, ei tunnu hyvältä • hallitusti ja pitkällä aikajänteellä: kiinteistöveron ja yhteisöveron laajemmalla koonnilla •  PK-yrittäjyyttä lisää, aktiivinen työ kunnissa, K 8-alue ja koko maakunnassa.

  10. Yrittäjien esiinmarssi? • 3. Yrittäjien esiinmarssi kuntapalveluihin? • - on mahdollista, osin väistämätöntäkin • - hoivapalvelut, lastensuojelu • - päivähoito • - kiinteistöjen huolinta • - siivous, ruokahuolto

  11. Yrittäjien esiinmarssi? • Pahin kunnallinen lääkärivaje on koettu, nyt vajausta tullaan potemaan kunnallisten hammaslääkäripalveluiden suhteen •  Kunnan Palveluseteli yksityiselle lääkärille edistää yrittäjyyttä • Kunnallinen palvelutuotanto tarvitsee kirittäjiä ja haastajia.

  12. Esteet? • 4. Esteet kustannustehokkaalle palvelutuotannolle • Liian tarkkaan säädelty henkilöstömitoitus • - sitoo sekä yksityistä palvelun tuottajaa että julkista palvelun tuottajaa • - päivähoito, opetus, sos- ja terv. toimi • 2. Mistä nämä mitoitukset tulevat: työntekijärjestöt? ”turkin hiasta?”

  13. Miten yrittäjä voi vaikuttaa maakunnan tulevaisuuteen? • Miten yrittäjä voi vaikuttaa maakunnan tulevaisuuteen? • Asettumalla ehdokkaaksi kuntavaaleihin • Olemalla aktiivinen yrittäjäjärjestössä • Kunnan ja yrittäjien jatkuva vuoropuhelu • KUNTIEN TULEVAISUUS ON YRITTÄJIEN KÄSISSÄ!

More Related