Imetys

1. Imetys Noora Riskula 2009

2. Me isäsi kanssa seisottiinkäsi kädessä tässäja juteltiin ihan hiljaksiin:"No nyt se on elämässä."Sinä olit ihan pikkuinenehkä viikon vanha vasta.Minä sanoin: "Pilvi kukkastenkai ympäröi tätä lasta,ja perhoset, lintuset untuvapäättuntuu lentävän korin yllä."Isä kysyi: "Näkyjäkos sinä näät?"Ja minä: "No ihmeitä kyllä."Sinä olit se ihme tietysti- vaikka parkuun puhkesitkin.Imit minusta maitoa nälkääsi.Minä ilosta nauroin ja itkin."Sill' on ripsissä tähden säkeneet",isäs naurahti ja keksi:"Sen varpaat on puolukan raakileet."Ja hän puki sinut puhtoiseksi.Sinä nukuit. Oli talo hiljainen.Löi kolmisin sydämemme."Tästä tulee kai hyvä ihminen",Me puhuttiin toisillemme. -Kaarina Helakisa- Noora Riskula 2009

3. Imetyssuositukset WHO (World Health Organization) • Täysimetys 6kk • Imetystä jatkettaisiin 2 vuotta Sosiaali- ja terveysministeriö • Täysimetys 6 kk • Imetystä jatkettaisiin siihen saakka kun lapsi on vuoden ikäinen, halutessa pidempäänkin Noora Riskula 2009

4. Imetyksen edut ja hyödyt Äidinmaito on • Ilmaista • Aina ”hygieenisesti pakattua” • Turvallista käyttää • Ravitsemuksellisesti oikeanlaista Äidinmaito antaa lapselle infektiosuojan ja vähentää joitain sairauksia mm. suoliston tulehdussairauksia, korvatulehduksia, alahengitysteiden sairauksia ja virtsatietulehduksia Imettäminen auttaa äitiä toipumaan paremmin synnytyksestä • Paino laskee ja synnytyselimet palautuvat nopeammin Imetettäessä vauva on äidin lähellä ja pystyy siinä aistimaan äidin tuoksun ja lämmön  kiintymyssuhde Noora Riskula 2009

5. Ensi-imetys • Sairaalassa n. ½- 1½h synnytyksestä • Vauva hamuaa syntymänsä jälkeen yleensä itse rinnalle jos häntä ei siihen auteta • Vauvalle turvallinen ja rauhallinen olo • Vauvan verensokeri pysyy korkeana • Vauva saa iholta tutun bakteerikannan • Aluksi vastasyntyneen vatsalaukku on pieni. Ensimmäisinä vuorokausina syntymästä ensimaito eli kolostrum riittää yleensä terveen vastasyntyneen tarpeisiin siihen saakka kunnes maito nousee rintoihin. • Lääketieteellisistä syistä vastasyntyneille voidaan antaa lisämaitoa (mm. ennenaikaiset, pienipainoiset, yliaikaiset, äidillä DM) Noora Riskula 2009

6. Ternimaito • Erittyy ensimmäisinä päivinä synnytyksen jälkeen • Koostumus: paksua, kellertävää tai läpinäkyvää • Noin 30 ml/ensimmäinen vrk • Tarkoitus ei ole ravitsemuksellinen vaan suojaa infektioilta • Vastasyntyneen vatsalaukun tilavuus on ensimmäisenä vrk vain 6-7ml (pieni marmorikuula) • 3 vrk:n iässä tilavuus on 10ml (isompi marmorikuula) • 10 vrk:n ikäisen lapsen vatsalaukku on pingispallon kokoinen Noora Riskula 2009

7. Sairaalassa • Maito ei välttämättä vielä sairaalassa nouse rintoihin, usein se tapahtuu vasta kotiin päästyä • Sairaalassa kannattaa levätä ja pyrkiä siihen, että siellä ei kävisi liian paljon vieraita. • Näin pystyt imettämään lapsentahtisesti • Juo riittävästi nesteitä • Vaikuttaa positiivisesti maidon herumiseen • Syö säännöllisesti • Sairaalassa on ns. lypsyhuone, jossa voit käydä lypsämässä rinnoista maitoa jos ne ovat kivistävät ja täyden tuntuiset Noora Riskula 2009

8. Noora Riskula 2009

9. Kuinka usein vauvaa tulee imettää? • Yleensä vauva syö n.8-12 kertaa/vrk, myös öisin. • Lukumäärä vaihtelee suuresti • Vauvaa imetetään lapsentahtisesti, eli silloin kun vauva maitoa haluaa, sitä hänelle annetaan Noora Riskula 2009

10. Miten tiedän saako vauva tarpeeksi maitoa? Syöminen • Vauva imee hyvällä imemisotteella.  Vauvan imeminen on rytmistä ja tehokasta ja herumisen alettua vauva nieleksii maitoa. Vauva on rinnalla vähintään 8 -12 kertaa / vrk ja hän on tyytyväinen syönnin jälkeen. Vauva on hyvän värinen, virkeä ja jäntevä.  Rinnat ovat pehmeämmät syötön jälkeen. Virtsaaminen ja ulostus • Ensimmäistä pissaa voi odottaa n. 1 1/2 vrk. Kotona vauva kastelee jo  5-6 vaippaa /vrk  Virtsa on väriltään vaaleaa. Ensimmäisten viikkojen aikana vauva kakkaa päivittäin. Myöhemmin ulostaminen on yksilöllistä. Painon muutokset • Vastasyntyneen paino ei saisi laskea yli 10 % syntymäpainosta. Myöhemmin painon nousun tulisi olla vähintään 100-200g / vko tai 450 g / kk.  Noora Riskula 2009

11. Oikeanlainen imuote • Ehkäisee haavaumia rinnassa • Lisää maidoneritystä • Tyhjentää rinnan kunnolla • Ehkäisee tiehyttukoksen Noora Riskula 2009

12. Oikeanlainen imuote ei ole kivulias. • Vauva ei maiskuta • Vauvan huulet ovat ulospäin kääntyneet • Vauvan leuka koskettaa äidin rintaa, mutta nenän ja rinnan väliin jää hengitysrako • Vauvan pää on hieman takakenossa • Vauvan kieli on alaikenen päällä • Vauvalla on rintaa suussaan enemmän nännin alapuolelta kuin yläpuolelta • Imetyksen jälkeen nänni ei ole epätavallisen muotoinen (esim. uuden huulipunapuikon muotoinen) eikä siinä ole valkoisia harjanteita tai rantuja • Rintaa ei saa vedettyä pois vauvan suusta, vaan imu täytyy rikkoa ensin. • Vauvan posket ovat pyöreät, eivätkä kuopalla, kuten silloin, kun imetään esim. pillistä. • Vauvan imiessä hänen alaleukansa liikkuu ikään kuin hän pureskelisi jotain. Noora Riskula 2009

13. Imetysasento • On monia hyviä imetysasentoja, joista äiti löytää kokeilemalla mieleisensä ja kuhunkin tilanteeseen sopivimman. • Tärkeintä on, että asento on sellainen, että vauva saa hyvän imemisotteen ja äiti voi olla rentona ja mukavasti. Kannattaa kiinnittää huomiota niskan, hartioiden, selän, lonkkien ja jalkojen asentoihin. Tyynyt auttavat rennon ja mukavan asennon saamisessa. • Kannattaa harjoitella imettämään erilaisissa asennoissa • rinta tyhjenee tehokkaimmin vauvan alaleuan puolelta • asentojen vaihtelu on tarpeen myös jos rinnanpäät kipeytyvät. Erityisesti rinnan tyhjenemisen tasaisuus on varmistettava imetysasentoja vaihtelemalla. • Äiti voi imettää makuulla ollen, istuen tai jopa konttausasennossa • Hyvä imetysasento parantaa maidon herumista Noora Riskula 2009

14. Mitäs nyt, vauva on rinnalla koko ajan? • Vauvojen syömä ruokamäärä ja ruokailuhetkien lukumäärä vaihtelee vauvasta riippuen. Toiset syövät ruokansa nopeasti kun taas toiset ovat rinnalla pitkän aikaa. • Ajoittain vauvalle tulee ns. tiheän imun kausia, jolloin hän imee muutaman vuorokauden ajan rintaa lähes jatkuvasti tai selkeästi useammin kun hänellä on tapana. Tällöin äidistä voi tuntua, että hänen maitonsa ei riitä, mutta näin ei ole. Vauva varmistaa vain maitomäärän pysymisen samana. Tilanne yleensä tasaantuu muutamassa päivässä ja imetysvälit palaavat aiemman kaltaisiksi. Noora Riskula 2009

15. Ongelmatilanteita imetettäessä Arat ja kipeät rinnanpäät • Kipeiden rinnanpäiden syy on yleensä jompikumpi tai molemmat seuraavista: joko vauvalla on huono imuote ja –asento, tai vauva ei ime kunnolla. • Imuotteen tarkistaminen Haavaiset rinnanpäät • Rinnanpäät rikki- kivulias imetys • Tärkeää rintojen puhtaana pitäminen, ei kuitenkaan ylenmääräinen pesu • Tarvittaessa rinnanpäiden rasvaus (esim. Lansinoh, Bepanthen) • Imetyksen jälkeen voi rinnanpäähän puristaa rinnasta maitotipan ja levittää sen siihen. • Liivinsuojukset mahdollisimman hengittävät ja mukavat (esim. silkkiset) Noora Riskula 2009

16. Tukkeutunut maitotiehyt • Tuntuu kovana pattina rinnassa • Joskus aristava ja punottava • Äidillä ei ole kuumetta Syitä: • Vauvan huono imemisote ja imetysasento • Kiristävät rintaliivit • Liian pitkä imemisväli • Voimakas rinnan painaminen imetyksen aikana • Lämmin suihku • Tihentynyt imetys (tai vauvantahtiset imetykset), eri imetysasennot, lypsäminen Noora Riskula 2009

17. Pakkaantuneet rinnat • Rinta on kova, pingottunut ja punottava • Vauvan on vaikea saada rinnasta otetta • Tihennä imetystä • Väliaikaisesti älä anna vauvalle tuttia tai –pulloa • Tyhjää rinnat lypsämällä • Kaalinlehdet tai maitorahkakääreet Noora Riskula 2009

18. Rintatulehdus • Voi kehittyä tiehyttukoksesta tai rinnanpäässä olevasta haavaumasta. • Rinta on aristava, kuumottava, punottava, joskus tuntuu selvä patti. • Kipu imettäessä. • Korkea kuume (39-40 astetta), kipeä olo, lihassärkyä, päänsärkyä.  SUOJAA RINTASI HYVIN! (kaikkina vuodenaikoina) Muista juoda, erityisesti jos sinulla on kuumetta. • Lepää tarpeeksi! • Imetä tiheästi.  Kipualievittävää tai kuumetta alentavaa lääkettä tarvittaessa. Ota yhteyttä lääkäriin mahd. antibiootin saamiseksi, jos et tunne oloasi paremmaksi vuorokauden sisällä lämpö+lepo+imetys-hoidon aloittamisesta. Syö mahd. lääkekuuri loppuun asti! Noora Riskula 2009

19. Matala rinnanpää tai ontelonisä • Matalasta rinnanpäästä tai ontelonisästä huolimatta vauva voi saada oikean otteen rinnasta, jos rinta on pehmeä. Koska rinnan pää voi olla erilainen eri suunnista katsottuna, kokeile monenlaisia imetysasentoja. • Voit käyttää myös rintakumia ensiapuna. • Mikäli ote jää huonoksi esim. rinnan pakkautumisen vuoksi, pehmennä rintaa ennen imetystä lypsämällä vähän. Voit nopeuttaa rinnanpään esiin tuloa seuraavilla keinoilla: • Hiero rinnanpäätä peukalon ja etusormen välissä ennen imetystä. • Pidä maidonkerääjää tai rinnan "muotoilijaa" imetysten välissä tai ennen imetystä  ( n.10min) • Venytä rintaa katkaistulla ruiskulla tai käsipumpulla. Noora Riskula 2009

20. Imemislakko • Tilanne, jossa vauva kieltäytyy toistuvasti rinnasta. • Usein lakot ovat ohimeneviä ja ilmenevät sellaisina aikoina, jolloin vauva oppii paljon uusia taitoja, esim. 3-4kk, 6kk ja 8kk tienoilla. • Vauva lakkoilee rinnalla siksi, että hän on pettynyt rintaan jostakin syystä. Imeminen voi sattua, heruminen voi olla liian hidasta tai liian vuolasta tai vauva on säikähtänyt jotain kovasti rinnalla ollessaan. • Imemislakko ei merkitse imetyksen lopettamista vaan vaaditaan hiukan kärsivällisyyttä ja uusia tapoja. Ihokosketus, rinnalle houkuttelu puoliunessa, kävely imetettäessä tai lapsen mielenkiinnon keskittäminen johonkin muuhun, esim. lauluun voivat auttaa. Noora Riskula 2009

21. Huutokohtaukset rinnalla ns. ”Rintaraivarit” Syitä: • Maitoa tulee liian nopeasti ja vauvan on vaikea hallita maitotulvaa. • imetä pitkä aika samasta rinnasta • Maitoa voi tulla myös liian hitaasti, jolloin kärsimätön vauva alkaa itkeä maidon ollessa ”tiukemmassa”. Äidin herumisrefleksi voi myös olla jostain syystä häiriintynyt.  vaihda vauva useasti rinnalta toiselle tai paina rintaa maitosyöksyn aikaansaamiseksi • Ole vauvan kanssa paljon ihokontaktissa ja imetä usein. Rinnalle ei vauvaa kuitenkaan tule pakottaa. • Vauvat muuttavat ateriarytmiään ajan saatossa, joten voi olla, ettei vauvalla ole nälkä. • Joskus rintaraivarit johtuvat asentorajoitteisuudesta eli vauva on tottunut tiettyyn asentoon. • Voit kokeilla ”raivareihin” myös vauvan kapalointia imetyksen ajaksi tai imettämistä silloin kun vauva on vielä puoliunessa. Noora Riskula 2009

22. Isän rooli imetyksessä • Vaikka isä ei voikaan imettää, hänen asenteensa vaikuttaa siihen miten kauan nainen imettää • Isät voivat vaikuttaa monella tavalla imetyksen onnistumiseen. Kun lapsen äiti on väsynyt, voi imetyskin olla hankalaa.  Isä voi hoitaa vauvaa ja antaa äidille aikaa levätä. Vaippojen vaihtaminen, röyhtäyttely ja sylissä pitäminen sujuu mieheltäkin, vaikka hän ei itse imetykseen voi osallistua • Pieni lapsi tarvitsee muutakin kuin ravintoa. Isä voi antaa vauvalle läheisyyttä siinä missä äitikin. Noora Riskula 2009

23. Imetyksen apuvälineitä maidonkerääjä rintakumit maidonkerääjä Noora Riskula 2009

24. Imetystyyny Montaa eri mallia, muotoa ja valmistajaa Voidaan myös ommella itse Noora Riskula 2009

25. Rintapumppu monen merkkisiä ja –mallisia käsi- tai sähkökäyttösiä Noora Riskula 2009

26. Noora Riskula 2009

27. Muista! • Imettää voi minkä näköisillä ja kokoisilla rinnoilla tahansa! • Jos imetys ei jostain syystä onnistu, et ole huonompi äiti kuin muutkaan! • Riittävä lepo, runsas nesteiden nauttiminen ja säännöllinen ruokailu auttavat maidon herumisessa! • Ongelmatilanteissa älä jää kysymystesi kanssa yksin vaan ota yhteys esim. neuvolaan! Noora Riskula 2009