1 / 37

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016. 5.5.2011 Juha Juuti. Kuva: Juha Juuti. Mikä on METSO?. Valtioneuvosto päätti maaliskuussa 2008 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toiminta-ohjelmasta vuosille 2008-2016 (METSO-ohjelma)

dick
Download Presentation

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. METSOMetsien monimuotoisuudentoimintaohjelma 2008-2016 5.5.2011 Juha Juuti Kuva: Juha Juuti

  2. Mikä on METSO? Valtioneuvosto päätti maaliskuussa 2008 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toiminta-ohjelmasta vuosille 2008-2016 (METSO-ohjelma) • METSO –ohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2016 mennessä. • Valtioneuvoston asettamissa tavoitteissa yksityisten maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamia alueita perustetaan yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi tai hankitaan valtiolle yhteensä 96000 ha vuoteen 2016 mennessä. • Lisäksi yksityismetsissä lisätään monimuotoisuutta turvaavia kohteita 82000-173000 ha vuoteen 2016 mennessä. Näihin kohteisiin sisältyy 400-800 kpl luonnonhoitohankkeita. Kuva: Juha Juuti

  3. METSO turvaa monimuotoisuutta • METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus • Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia tai taantuvia lajeja ja luontotyyppejä • METSOlla voidaan samalla edistää luonnon virkistyskäyttöä ja yritystoimintaa sekä huolehtia maisemasta Kuva: Juha Juuti Kuva: Juha Juuti

  4. Luonnontieteelliset valintaperusteet • I, II ja III luokan kohteet eroavat monimuotoisuusmerkitykseltään toisistaan - Ensimmäisen (I) ja toisen (II) luokan kohteet ovat jo tällä hetkellä monimuotoisuudelle merkittäviä ja METSO-kohteiksi sopivia. (Luokassa I puustoltaan luokkaa II vanhempia ja runsaslahopuustoisempia tai lajistoltaan arvokkaampia) - Kolmannen luokan III kohteet ovat luontoarvoiltaan kehittyviä, usein luonnonhoitoa tarvitsevia kohteita ja niiden merkitykseen vaikuttaa sijainti muiden monimuotoisuuskohteiden tuntumassa • Kohteita voi verrata tarkasteltavan alueen samaa kasvupaikka- tyyppiä edustaviin hoidettuihin talousmetsiin, joista ne eroavat muun muassa puuston rakennepiirteiden monimuotoisuuden perusteella tai elinympäristön muiden ominaispiirteiden suhteen. 4

  5. Luonnontieteelliset valintaperusteet • Valintaperusteet on esitelty elinympäristöittäin • Monimuotoisuuden kannalta merkittäviä elinympäristöjä: • Lehdot • Runsaslahopuustoiset kangasmetsät • Pienvesien lähimetsät • Puustoiset suot • Metsäluhdat ja tulvametsät • Harjujen paahdeympäristöt • Maankohoamisrannikon metsät • Puustoiset perinneympäristöt • Kalkkikallioilla kasvavat metsät • Metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot

  6. Luonnontieteelliset valintaperusteet • Monimuotoisuuden kannalta merkittäviä rakennepiirteitä, ekologisia vaihtelusuuntia ja muita elinympäristöjen ominaisuuksia: • Lahopuu: lahot maapuut, pökkelöt, kelot, pystypuut, kolopuut, tuulenkaadot • Kookkaat ja vanhat lehtipuut: haavat, koivut, raidat, pihlajat • Jalot lehtipuut • Palanut järeä puuaines • Lehtoisuus, korpisuus, lähteisyys, tihkuisuus, luhtaisuus ja lettoisuus • Pohjavesivaikutus, kalkkivaikutus, ravinteinen kallioperä • Luonnontilainen tai ennallistamiskelpoinen vesitalous; sekä • Puuston erirakenteisuus, latvusaukkoisuus

  7. METSOn eteneminen Hakemusten käsittelyaika vaihtelee 0,5-1 vuoteen

  8. SUOJELUMUODOT • Pysyvä suojelu • Määräaikainen suojelu Pysyvä suojelu Kun metsäalue suojellaan pysyvästi, se on poissa metsätalouskäytöstä, mutta esimerkiksi virkistyskäyttöä suojelu ei yleensä rajoita. Metsän pysyvän suojelun vaihtoehtoja on kolme Yksityisen suojelualueen perustaminen Alueen myyminen valtiolle Alueen vaihto valtion maahan

  9. Yksityinen suojelualue • Yksityisen suojelualueen perustaminen soveltuu metsänomistajille, jotka haluavat säilyttää alueen omistuksen ja mahdollisuuden vaikuttaa alueen luonnonhoitoon. • Yksityisen suojelualueen rauhoitusmääräykset räätälöidään aluekohtaisesti yhteistyössä maanomistajan kanssa. Kuva: Juha Juuti

  10. Alueen myynti valtiolle • Alueen myyminen valtiolle on vaihtoehto niille, jotka haluavat luopua suojeltavasta kohteesta kokonaan. • Kaupan kohteena voi olla kokonainen metsätila tai määräala. • Metsähallitus vastaa valtion metsien hallinnasta ja voi tehdä suojelualueilla luonnonarvoja parantavia hoitotoimenpiteitä. Alueen vaihto • Vaihtomaiden saatavuus vaihtelee maan eri osissa. • Alueen vaihto valtion maahan on sopiva vaihtoehto • metsänomistajille, jotka haluavat suojella kohteen, • mutta jatkaa toisaalla metsätalouden harjoittamista.

  11. Luonnonsuojelulain mukainen määräaikainen suojelu Määräaikainen suojelu • Luonnonarvoiltaan merkittäviä METSO-ohjelman elinympäristöjä voidaan perustaa luonnonsuojelulain nojalla määräaikaisiksi suojelualueiksi. • Suojelujakson pituus määritellään luonnonarvojen ja maanomistajan toiveiden perusteella. Tavallisesti se on 20 vuotta. • Soveltuu kohteille, joiden luonnonarvot muuttuvat nopeasti (esim. metsittynyt pelto ennallistetaan lehdoksi) Luonnonsuojelulain mukaiset määräaikaiset suojelualueet Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiset ympäristötukisopimukset Ympäristötukisopimukset • Kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen ympäristötukisopimus tehdään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan • Tyypillisiä ympäristötukikohteita ovat esimerkiksi metsälain suojaamat tärkeät elinympäristöt

  12. Metsäluonnonhoito • Luonnonhoito voi olla luonnonarvojen ylläpitämistä, lisäämistä tai metsän palauttamista luonnontilaisemmaksi. • Luonnonhoitotyöt suunnitellaan yhdessä metsänomistajan kanssa eikä metsänomistajalle aiheudu hoidosta kuluja. • Luonnonhoitotöitä voidaan tehdä suojeltujen METSO elinympäristöjen lisäksi myös sellaisilla kohteilla, joihin ei liity määräaikaista tai pysyvää suojelupäätöstä Esimerkkejämetsäluonnonhoidosta • Vesitaloudeltaan muuttuneet pienvedet • lähteet ja purot • Ojitetut korvet, letot ja muut rehevät puustoiset suot • Harjujen paahdeympäristöt • Puustoiset perinneympäristöt • Hoitoa tarvitsevat lehdot • esim. jalopuustoiset tai lehtipuuvaltaiset

  13. Korvaukset pysyvästä suojelusta METSO on hyvä tulolähde • Yksityisen suojelualueen perustaminen: metsänomistajalle korvataan rauhoituksesta aiheutuvat taloudelliset menetykset • Korvaus sovitaan maanomistajan kanssa, ja se perustuu pääsääntöisesti alueen puuston arvoon • Korvaus on verovapaata Alueen myynti valtiolle METSO-ohjelman mukaisesta vapaaehtoisesta suojelusta maksetaan korvausta metsänomistajille, jotka haluavat perinteisen metsätalouden ohella vaikuttaa Suomen metsäluonnon monimuotoisuuteen. • Kauppahintana käytetään alueen käypää hintaa, joka lasketaan pääsääntöisesti metsätaloudellisten arvojen perusteella • Yksityishenkilölle kaupasta saatu tulo on verovapaata • Esimerkki • Jos metsänomistaja myy maataan valtiolle luonnonsuojelualueeksi esimerkiksi 100 000 eurolla, verottaja ei peri myyntivoiton veroa lainkaan. Jos myy alueen yksityiselle, niin verottaja lähestyy useimmiten 16 800 euron laskulla.

  14. Vaihto valtion maahan • Vaihto valtion maahan on mahdollista jos tarjolla on sijainniltaan ja arvoltaan sopivaa vaihtomaata Kuva: Juha Juuti

  15. Korvaukset määräaikaisesta suojelusta • Metsätalouden ympäristötuki • Laskennan pohjana käytetään kohteelta välittömästi hakattavissa olevan puuston määrää • Korvausten laskennassa käytetään vuosittain vaihtuvia keskikantohintoja • Korvaus on verovapaata • Luonnonsuojelulain mukainen määräaikainen rauhoitus • Maanomistajalle korvataan suojelun ajalta aiheutuvan taloudellisen hyödyn menetys, arvioidaan tapauskohtaisesti • Korvaus on verovapaata

  16. Luonnonhoidosta kulukorvauksia • Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisessa luonnonhoitohankkeessa tuki kattaa luonnonhoidon suunnittelun ja toteutuksen kulut METSO –ohjelmaan soveltuvassa elinympäristössä • Luonnonhoitotöistä ja -korvauksista sopiminen voi liittyä myös määräaikaiseen tai pysyvään suojelupäätökseen • Metsänomistaja saa hoidetun tai kunnostetun luontokohteen Korven vesitalous on palautunut ennalleen Kuva: Juha Juuti

  17. Tilastoja METSOn toteutumisesta Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Karjalassa 2005-2010

  18. Kaakkois-Suomen metsien suojelutaso • Etelä-Karjalan maapinta-ala on n. 567000ha, josta metsäalueita on suojelun piirissä n. 0,15% • Kymenlaakson maapinta-ala on n. 511000ha, josta metsäalueita on suojelun piirissä n. 0,4% • Kokonaismaapinta-ala on n. 1078000ha ja suojeltuja metsäalueita n. 0,26%

  19. ”Suomen luontotyyppien uhanalaisuus” -arvioinnissa vuonna 2008 arvioitiin koko maan tasolla yhteensä 73 metsäluontotyypin uhanalaisuus • Uhanalaisiksi (CR,EN,VU) Etelä-Suomen luontotyypeistä arvioitiin 75% - CR äärimmäisen uhanalainen - EN erittäin uhanalainen - VU vaarantunut - NT silmälläpidettävä - LC säilyvä Kuva: Juha Juuti

  20. Suomessa on 77 suoluontotyyppiä, joiden uhanalaisuus on selvitetty 2003-2007. Etelä-Suomensoista 77% on uhanalaisia, silmälläpidettäviä19% ja vain 4% on arvioitu säilyviksi. Korvet, letot, neva- ja lettokorvet ovat kaikkein uhanalaisimpia. - CR äärimmäisen uhanalainen - EN erittäin uhanalainen - VU vaarantunut - NT silmälläpidettävä - LC säilyvä Kuva: Juha Juuti

  21. Etelä-Suomen suoluontotyyppien määrä on 52, joista uhanalaisia (CR, EN, VU) on 40 (77%) ja silmälläpidettäviä (NT) 10 (19%) sekä säilyviksi (LC) arvioituja 2 (4%). K korvet NLK nevat- ja lettokorvet R rämeet NLR nevat- ja lettorämeet N nevat Le letot Lu luhdat

  22. Muutamia kuvia toteutuneestaMETSO -kohteesta Kuva: Juha Juuti

  23. METSO –suojelukohde Ruokolahdella Kuva: Juha Juuti

  24. Luonnon monimuotoisuutta edistävää metsänhoitoa Kuva: Juha Juuti

  25. Haavat ovat tärkeitä monimuotoisuudelle Kuva: Juha Juuti

  26. Lahopuuta tikoille Kuva: Juha Juuti

  27. Kuva: Juha Juuti

  28. Pohjantikan elinpiirien suojeluun tulee panostaa ! - Eteläsuomen vanhat kuusimetsät ovat vähentyneet merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana => Kaikki vanhat kuusimetsät tulee säilyttää luonnontilaisina tai luonnontilaisen kaltaisina Kuva: Juha Juuti

  29. Suo jätetty luonnontilaan Kuva: Juha Juuti

  30. Korpi Kuva: Juha Juuti

  31. Korpi Kuva: Juha Juuti

  32. Ruoho- ja heinäkorpi Kuva: Juha Juuti

  33. Muurainkorpi Kuva: Juha Juuti

  34. Kiitos mielenkiinnosta ! Kuva: Juha Juuti

  35. Kiitos mielenkiinnosta ! Kuva: Juha Juuti

  36. METSO on metsänomistajan valinta Suomen metsäluonnon hyväksi • Jos olet kiinnostunut METSO-ohjelmasta ja haluat selvittää, onko metsässäsi siihen soveltuvia kohteita, ota yhteyttä • Email: juha.juuti@ruokolahtelainen.net tai GSM 0500221213 • Lisätietoa: www.metsonpolku.fi

More Related