Näkökulmia koronaepidemian hallintaan

1. Juho Kannala (Aalto-yliopisto) Antti Ripatti (Helsingin yliopisto) 26.11.2020

2. Tavoite tärkein: Tartunnat täytyy pitää perustasolla! ○ Tukee taloudellista toimeliaisuutta ja on “pienimmän riesan tie” ● Ennakointi on isossa kaupungissa vielä tärkeämpää kuin muualla! ○ Isossa kaupungissa tiedotus on isompi haaste ja paluu kiihtymisvaiheesta perustasolle vaatinee enemmän aikaa ja työtä kuin pienessä kaupungissa ○ Jäljityksen ongelmien välttäminen ● Ei vastakkainasettelua terveyden ja talouden välillä ○ Kiihtymisvaiheessa ja leviämisvaiheessa talouden kannalta suotuisimmat toimet ovat tiukkoja ja siten lyhytkestoisia: Toimien haitat talouteen pysyvät rajattuina verrattuna laajaan ja pitkäkestoiseen taloudellisen toimeliaisuuden taantumiseen ●

3. Testaus ja maskit edelleen alihyödynnettyjä keinoja ○ Oireettomilla tartuttajilla on iso merkitys ja altistuneita olisikin syytä testata laajemmin tartuntaketjujen katkaisemiseksi ja jäljityksen nopeuttamiseksi Seulonnat ○ Vantaalla on joissain kouluissa testattu kaikki (mm. Lehtikuusen koulu, 1,8% positiivisia!) ○ Pieksämäellä seulonta ison puutarhan työntekijöille, useita oireettomia positiivisia ○ Lisää seulontoja oppilaitoksiin, hoivakoteihin ja työpaikoille! Pikatestit ○ Eivät karanteenin vaihtoehto vaan keino löytää positiiviset nopeammin ja laajemmin ○ Kainuussa ja Lapissa erittäin hyviä kokemuksia ja sopivat myös Uudellemaalle ○ Pikatestit ovat edullisia (5-10 euroa kappale + näytteenotto) ja ne voidaan tehdä missä tahansa ○ Seulontoja voidaan tehdä sekä PCR-testeillä että pikatesteillä (mm. Slovakia, Itävalta) ● ● ●

4. Lisäresursseja jäljitykseen ○ Pääkaupunkiseudulla jäljittäjiä tarvitaan enemmän suhteessa väkilukuun kuin muualla ○ Prosessin tehostaminen digitaalisilla työkaluilla ○ Taaksepäin jäljitys! (Esimerkki onnistumisesta: Mikkelin Jukurit) ○ Yhteystietojen kerääminen ravintoloissa helpottaisi taaksepäin jäljitystä Viestinnän tehostaminen ○ Esimerkiksi karanteeni- ja eristystoimiin liittyvän viestinnän terävöittäminen ○ Karanteenipäätösten nopeampi jakelu (esim. koulualtistuksissa myös Wilman kautta?) Karanteeni- ja eristystoimien tukeminen ○ Kodeissa tapahtuu tartuntoja asuinkumppaneille ○ Mahdollisuus tarvittaessa kodin ulkopuoliseen karanteeniin olisi tapa suojata riskiryhmiä ja terveydenhuollon kantokykyä ○ New Yorkissa joko koronatartunnan saanut tai hänen terveet asuinkumppaninsa voivat hakeutua maksuttomaan karanteenihotelliin jatkotartuntojen välttämiseksi ○ Karanteenihotelleja on vastikään otettu käyttöön myös Norjassa ● ● ●

6. Helsinki Vantaa

7. Lähde: covid19.solanpaa.fi

8. Epidemia vaikuttaa ihmisten taloudelliseen käyttäytymiseen: ● Tartunnan pelko saa ihmiset välttämään kontakteja vaativaa kulutusta ja työtehtäviä. Taloudellinen käyttäytyminen vaikuttaa epidemiaan: ● Kontakteja vaativan kulutuksen ja työtehtävien välttäminen puolestaan hillitsee vähentyneiden kohtaamisten kautta epidemiaa. Huomattava osa taloudellisesta vaikutuksesta syntyy ihmiskontaktien vapaaehtoisesta välttelystä, jota tapahtuu rajoituksista riippumatta. Nämä keskeiset käyttäytymisvaikutukset on syytä ottaa huomioon epidemian mallintamisessa.

9. Trade-off talouden ja terveyden välillä on olemassa normaalitilanteessa: Taloudellisia resursseja voidaan käyttää terveyteen tai muuhun toimintaan. → sulkutoimiin liittyy taloudellisia kustannuksia (ilman saatuja hyötyjä) vain silloin kun virusta ei käytännössä ole. Tämä ei vastaa Suomen tämänhetkistä epidemiatilannetta.

10. Tässä vaiheessa toimintavaihtoehtoja on kaksi: I. Asetaan määrätietoiset (ja kohdennetut) sulkutoimet (toivottavasti) lyhyeksi ajaksi II. Lykätään tai vältetään sulkutoimia. Toimintavaihtoehtoja voidaan arvioida tarkastelemalla talouden selviytymistä ja terveystilannetta pidemmällä aikavälillä. Taloustieteellinen tutkimus tukee ensimmäistä vaihtoehtoa sekä talouden, että terveyden kannalta selvästi suotuisampana. Keskeisenä syynä on ihmisten kontakteja sisältävien taloustoimien välttely.

11. Laajan pandemian oloissa talouden ja terveyden trade-offia ei yhteiskunnassa ole. Valinta kohdistuu kahteen vaihtoehtoon: A. Talous ja terveys kärsivät. B. Talous kärsii. Epidemian hallinta rajoituksin: ● Kontakteja vaativat toimialat kantavat kustannukset. Näitä tulee tukea (kuten nyt osin tehdään). Jos epidemiaa ei hallita ● Taloudelliset kustannukset osuvat (osin myöhemmin) laajasti talouteen. Tuotantoketjut häiriintyvät. Konkurssiaallot ja mahdollinen finanssikriisi.

12. Taloudelliset ja terveydelliset kustannukset nousevat epidemian laajuudesta sekä rajoitustoimien suorista vaikutuksista talouteen. Eri toimilla erilaisia vaikutuksia epidemian taantumiseen (=hyödyt talouteen ja terveyteen) Edullinen kustannus-hyötysuhde: ● Testaa-jäljitä-eristä -toimintamalli ● Seulonta ● Suunnatut toimenpiteet kokoontumisiin (esim. yökerhot) Päiväkotien ja alakoulujen sulkemisella suuret taloudelliset kustannukset vanhempien työssäkäynnin vaikeutumisen kautta.

13. Toimintamalli toimii, jos yli puolet tartunnan saaneista saadaan eristettyä siten, että he eivät tartuta muita Perustuu mallipohjaiseen arvioon ja oletukseen täydellisesti onnistuneesta eristäytymisestä/karanteenista ja tartuntaketjujen jäljityksestä Lipsuminen (koti)karanteenin noudattamisessa (komplianssi) sekä testattujen että jäljitettyjen osalta nostaa vaadittua osuutta Myös väärät negatiiviset (testi ei hälytä vaikka kantajalla on tauti) nostavat osuutta; PCR-testillä n. 10-30 %. Jäljityksen epäonnistuminen nostaa tarvittavaa osuutta ● ● ● ●

14. Jäljityksen avulla voidaan löytää altistuneet ja ohjata heidät testiin ja karanteeniin, ja tartunnan kantajat (koti)eristyksen piiriin Viiveet jäljityksessä ongelmallisia → keskityttävä ensin tuoreisiin tapauksiin Tartuntaketjujen seuraaminen ajassa taaksepäin lisää tehokkuutta (vrt. Japani) Iso haaste: jäljitys skaalautuu lineaarisesti, mutta epidemia leviää eksponentiaalisesti → epidemian taso pidettävä alhaisena; joustavat resurssit TJE -toimintamallin ei vaikuta yleiseen taloudelliseen toimeliaisuuteen. ● ● ● ● ●

15. ● Seulonnalla tarkoitetaan laajaa koko väestöön tai väestöryhmään liittyvää testausta, joka tuottaa eristäytymispäätöksen. ○ Eri tarkoitus kuin taudin määrittämistä tavoitteleva diagnostinen testaus. ● Seulontaa tehty eri puolilla: ○ Kiinassa kaupunkeja, Luxembourg, Slovakia, Liverpool, Itävalta ja Italian jotkin alueet valmistelevat sitä; Yhdysvalloissa monet työpaikat. ● Uudet ns. antigeenitestit nopeuttavat testausta ja laskevat kustannuksia, ja mahdollistavat myös kotitestit ○ Esim. Lapissa ja Kainuussa käytettyjen antigeenipikatestien hinta on alle 10 euroa per kappale

16. Jäljityksen viiveet heikentävät TJE-toimintamallin tehoa ● Yhä pienempi osa altistuneista (ja mahdollisista kantajista) saadaan tavoitettua tai jatkoaltistusten näkökulmasta liian myöhään. Seulonnalla pyritään poimimaan kantajat (koti)karanteeniin ● Testin virheellinen hälyttäminen (väärä positiivinen): turha (koti)karanteeni; oireelliset voidaan jatkotestata tarkemmalla testillä. ● Testi ei hälytä kaikkien kantajien osalta (väärä negatiivinen): voidaan hallita toistolla. Epidemian levinneisyyttä voidaan painaa alas tasolle, jossa jäljityskapasiteetti riittää.

17. Turun Varissuon malli Kaupunginosan oma testausasema (tk:n yhteydessä, ei ajanvarausta) SPR:n vapaaehtoiset jakavat koronatiedotteita https://www.turku.fi/uutinen/2020-11-13_varissuon-koronanaytteenotto piste-muuttaa-maanantaina-1611-terveysasemalle ● ● ● Koulujen kautta perheisiin Seulotaan pahimpien epidemia-alueiden koulut Jatketaan seulonnalla tai jäljittämisellä kantajien perheisiin ● ●

18. Kiitos! juho.kannala@aalto.fi antti.ripatti@helsinki.fi

20. STM:n määritelmät epidemiatasoille Perustaso: kesän 2020 tilanne Suomessa Kiihtymisvaihe: ilmaantuvuus 6-15 tapausta viikossa per 100 000 asukasta; positiivisia näytteitä >1%, tartuntaketjut jäljitettävissä Leviämisvaihe: ilmaantuvuus 12-25 tapausta viikossa per 100 000 asukasta; positiivisia näytteitä >2%, tartuntaketjuista vain alle puolet jäljitettävissä ● ● ●

21. Kaaviokuva kontaktien eteen- ja taaksepäin jäljittämisestä. Kahden oletettavasti valvonnassa havaitun tartuntatapauksen (indeksitapaukset #1 ja #2) muodostama tartuntapuu on saanut alkunsa (alun perin) havaitsemattomasta ensitapauksesta. Mahdolliset kontaktien jäljittämisen tulokset näkyvät, kun (A) kontaktit jäljitetään vain eteenpäin tai (B) eteen- ja taaksepäin. Jotkut tartunnat saattavat jäädä huomaamatta, koska kontaktien jäljityksessä kaikkia yhteyksiä ei välttämättä tavoiteta. Lähde: Endo A, Centre for the Mathematical Modelling of Infectious Diseases COVID-19 Working Group, Leclerc QJ ym. Implication of backward contact tracing in the presence of overdispersed transmission in COVID-19 outbreaks. Wellcome Open Res 2020, 5:239