1 / 16

LAIVANPOHJAMAALIT ITÄMEREN KALASSA

LAIVANPOHJAMAALIT ITÄMEREN KALASSA. Anja Hallikainen Tutkimusprofessori Evira 1.4.2009. Yhteistyöhanke. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL Suomen ympäristökeskus SYKE. Hankkeessa tutkitut yhdisteet.

ewan
Download Presentation

LAIVANPOHJAMAALIT ITÄMEREN KALASSA

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. LAIVANPOHJAMAALIT ITÄMEREN KALASSA Anja Hallikainen Tutkimusprofessori Evira 1.4.2009

  2. Yhteistyöhanke • Elintarviketurvallisuusvirasto Evira • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL • Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL • Suomen ympäristökeskus SYKE

  3. Hankkeessa tutkitut yhdisteet • Tributyyltina (TBT) ja sen hajoamistuotteet, di- (DBT) ja monobutyyltina (MBT) • Triphenyyltina (TPhT) ja sen hajoamistuotteet, di- and monophenyyltina (DPhT, MPhT) • dioktyyltina (DOT) Esiintyvät vedessä esimerkiksi: klorideina, hydroksideina, sulfaatteina, karbonaatteina Haittavaikutukset: - häiritsevät vasta-ainemuodostumista eli ovat immunotoksisia - hormonihäirikköjä eläinkokeissa

  4. OT-yhdisteiden laaja käyttö OT-yhdisteitä käytetään: • maaleissa • PVC-muoveissa • tekstiileissä On käytetty: • kalankasvattamoilla • vaneri- ja puukuitulevyjen valmistuksessa • lahonsuoja-aineena • pakkausmateriaaleissa • torjunta-aineina ym.

  5. Kalanäytteiden keruu • Meri- ja järvikalat • Viljelty kala

  6. Paikalliset vaihtelut 141 ahvennäytteessä

  7. Hankkeen tuloksista vedetyt johtopäätökset • Järvissä 10 kertaa alhaisemmat OT-pitoisuudet kuin meressä • OT-pitoisuudet pienenevät etelästä pohjoiseen ja suurentuvat mentäessä lännestä itään • OT-pitoisuudet vähentyvät siirryttäessä saastuneelta satama-alueelta ulapalle

  8. Gradienttitutkimus ahvenen OT-pitoisuuksista Turun saaristossa

  9. Likaisimmat tutkitut järvialueet • Varkaus: Huruslahti • Lohja: Lohjanjärvi • Jyväskylä:Jyväsjärvi • Tampere: Pyhäjärvi • Oulunjärvi oli puhtain kaikista tutkituista järvistä

  10. Likaisimmat tutkitut merialueet • Sipoo • Helsinki, Vanhankaupunginlahti • Naantalin satama • Rauman satama • Helsinki, Sompasaaren satama • Porvoon satama • Kotkan satama • Raahen satama, Oulun ja Porin merialueet puhtaimpia tutkituista merialueista

  11. Eroja kalalajien OT-yhdisteiden kertymisessä • OT-yhdisteitä eniten keräävät: ahven, hauki, kuha ja lahna • Mitä suurempi ahven, sitä enemmän OT-yhdisteitä on kertynyt • Silakka, lohi ja kilohaili, jotka viihtyvät avomerellä keräävät vähemmän OT-yhdisteitä

  12. Itämeren kala/muu kala • Kasvatettu kala on puhdasta verrattuna Itämeren kalaan • Tuontikala ja tuontimerenelävät ovat puhtaita verrattuna Itämeren kalaan

  13. OT-yhdisteet tuontimerenelävissä

  14. OT-pitoisuudet tuontimerenelävissä (2008)

  15. OT-yhdisteiden saantivertailua Itämeren kalan ja Oulujärven ahvenista, jos syö 100 g kalaa päivässä (worst case= saastunein kala) Siedettävä päivittäinen saanti aikuisella on alle 15 µg/vrk • Vanhankaupunginlahden ahven 52 µg • Naantalin satama-alueen ahven 33 µg • Kotkan satama-alueen ahven 7 µg • Oulun merialue 2 µg • Oulujärvi 0,5 µg

  16. Haaste kunnille ja valvontaviranomaisille • Kaikkien kuntien tulisi tietää oma tilansa ja tehdä riskinhallintatoimet sen mukaan • Ruoppauksia tarvittaessa vältettävä • Läjitykset tarvittaessa tehtävä maalle • Valvontaa lisättävä

More Related