YHTEISÖLLISYYS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

1. YHTEISÖLLISYYS AMMATILLISESSAKOULUTUKSESSA Kalevi Kaipio Opetusneuvos KT, YM Turku 14.10.2011

2. OPETUS JA KASVATUS AJATTELUNA Opetus- ja kasvatusajattelua ja myös koulutusta ohjaa lähes yksinomaan psykologinen teoriaperusta

3. PSYKOMYYTTI • Oppilaiden ongelmat ja käyttäytyminen tulkitaan psykologiselta teoriaperustalta • Ongelmat ovat yksilöllisiä ja käsitellään yksilöperustaisesti • Tämä ainoa oikea totuus, myytti, psykokulttuurisesti ohjaa paitsi asiantuntijoiden toimintaa, myös arkea koko läntisessä kulttuurissa

4. PSYKOMYYTTI • Kasvatus- ja opetuskäytännöt psykologisoidaan • Ne nähdään yksilöperustaisina • Kyse on länsimaisen kulttuurin jatkuvasti vahvistuneesta yksilöllistymisestä

5. PSYKOMYYTTI Kaikki mikä asettuu kitkana minuuden tarpeiden tielle - tapa, normi, instituutio, perinne – on poistettava (Bourdieau 1984)

6. PSYKOMYYTTI • Seurauksena on ollut yhteisöllisyyden heikkeneminen • Yhteisvastuun tunne, vastuullinen toisista välittäminen ja huolehtiminen on hämärtynyt

7. PSYKOMYYTTI • Ihminen jätetään aiempaa helpommin oman onnensa nojaan - yksin yhteisössä • Samalla ihmetellään Jokelan ja Kauhajoen kouluammuskelua, masennuksen lisääntymistä, huonoa koulussa viihtymistä ja väkivallan raaistumista

8. PSYKOMYYTTI Ei ymmärretä, että rajoittamattomien minuuden tarpeiden, yleisistä normeista ja pelisäännöistä vapaan yksilöllisen itsensä toteuttamisen psykologinen viesti vain on tuottanut tulosta

9. PSYKOMYYTTI • Ratkaisuksi tarjotaan opetushallinnon ja asiantuntijoiden suulla psykologisen ammattitaidon ja oppilashuoltohenkilöstön vahvistamista kouluun opiskelijoiden ja ongelmayksilöiden auttamiseksi • Ts. samaa psykologista lääkettä , jota on toistettu jo 1960-luvulta lähtien

10. PSYKOMYYTTI • On selvää, että näitä yksilöllisiä auttamismuotoja tarvitaan ja niitä on syytä edelleen vahvistaa • Ne eivät kuitenkaan ratkaise yhteisöllisyyden puuttumisen ongelmaa

11. PSYKOMYYTTI Vaikka erilaisia yksilöllisiä auttamismuotoja kouluun lisättäisiin rajattomasti, niin yhteisöllisyyden ja vertaisryhmäauttamisen sekä toisista välittämisen puuttuminen yhteisöistä johtaa heikoimpien syrjäytymiseen

12. YMMÄRRETTÄVÄ YHTEISÖLLISYYDEN JA YKSILÖLLISYYDEN MERKITYKSET SUHTEESSA TOISIINSA

13. YHTEISÖLLISEN KASVATUKSEN TEOREETTINEN PERUSTA YKSILÖ YHTEISÖ SOSIOLOGIA PSYKOLOGIA YHTEISÖPEDAGOGIIKKA

14. YHTEISÖLLISYYS • Ihmisellä on lajityypillinen tarve samaistua vertaisryhmään • Erityisen vahvasti nuorten käyttäytymiseen vaikuttaa nuorten vertaisryhmä

15. YHTEISÖLLISYYS • Koulun yhteisöllisyyden puuttuessa vertaisryhmä haetaan sattumanvaraisesti jostain muualta • Ongelmaoppilaat samoin kuin ´hyvät´ oppilaat liittoutuvat keskenään • Ääriryhmille antaa internet oivan vertaisryhmäsamaistumisen ja luomisen foorumin

16. YHTEISÖLLISYYS • Yhteisöllisyyden puuttuessa eri ryhmät luovat oman vertaisryhmän arvo- ja normirakennelman • Nämä vertaisryhmänormit ohjaavat käyttäytymistä

17. VERTAISRYHMÄN VAIKUTUS NUORTEN KÄYTTÄYTYMISEEN • Vertaisryhmän ryhmänormien vaikutus käyttäytymiseen voimakas • Perinteinen käskyvaltaan pohjaava vaikutus käyttäytymiseen ei toimi entiseen tapaan

18. MITÄ TUTKIMUS KERTOO?! Vertaisryhmän vaikutus kuten arvot, asenteet ja vertaisryhmänormit ovat tutkimusten mukaan merkittävämpiä seikkoja ongelmanuorten käyttäytymiseen vaikuttamisessa kuin henkilökunnan suora neuvonta ja käyttäytymisen ohjaus

19. MITÄ YHTEISÖLLISYYDEN LUOMINEN EDELLYTTÄÄ? Opittava käyttämään ryhmää tietoisesti vaikuttamisenvälineenä ja metodina!!!

20. YHTEISÖKASVATUS • Hyödyntää opiskelijoiden vertaisryhmävaikutuksen opetuksessa ja kasvatuksessa • Myös opiskelijoilla on vastuu yhteisöstä ja toistensa käyttäytymisestä ja jopa oppimisesta • Ei erillisiä henkilöstön ja opiskelijoiden normeja • Asioista päätetään yhdessä

21. YHTEISÖLLISYYTTÄ KEHITETTY OPETUKSESSA Sekä koko oppilaitoksentasolle että opetusryhmä- jaluokkakohtaisesti

22. PEDAGOGINEN JOHTAMINEN • Johdon ratkaisu, päätös: Onko oppilaitos pelkästään opetusteknokratia vai lisäksi aikuiskasvatuksellinen instituutio? • Pisatutkimus: Suomalaisen koulun oppimistulokset huippuluokkaa • Tutkimustulos: Oppilaat viihtyvät suomalaiskoulussa huonosti

23. KESKUSTELKAA Toteutuuko yhteisöllisyys ja miten se näyttäytyy opetuksessa? Mitä tulisi tehdä yhteisöllisyyden kehittämiseksi opetukseen? Mikä voisi olla koulukuraattorin rooli oppilaitoksen yhteisöllisyyden kehittämisessä?

24. OPPILAITOS TOIMIVAKSI YHTEISÖKSI Kaikki, myös oppilaat mukaan oppilaitosta kehittämään, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista vastaamaan!!! Millä menettelyillä oppilaat mukaan?

25. YHTEISÖLLISYYS • Sitoutuminen koko oppilaitoksen tai esim. opetusryhmän yhteisiin toimintalinjoihin, tavoitteisiin ja käytäntöihin, joiden puitteissa osat luovat omat toimintatapansa • Johdonmukaisten, turvallisten normien/ pelisääntöjen luomista, joihin yhdessä sitoudutaan

26. YHTEISÖLLISYYS Yhteisöllisten rakenteiden, vuorovaikutusmuotojen kuten yhteistyöfoorumien tarkistamista ja kehittämistä. Edellyttää yhteistä aikaa.

27. YHTEISÖLLISYYS • Esim. lukukauden alussa keskusteltava ja sovittava yhdessä opiskelijoiden kanssa mitä meidän opittava, mitä se edellyttää ja miten tavoitteisiin päästään • Hyvä menettelytapa on esim. viikon suunnitteluhetki ja ´viikkopulkka´ jokaisen viikon aluksi ja lopuksi

28. YHTEISÖLLISYYS • Johdonmukainen sopiminen siitä, miten toimitaan, miten käyttäydytään, miten tuetaan toisiamme, miten ongelmia käsitellään ja miten luodaan edellytykset yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi • Opiskelijoiden yhteisöllinen vastuuttaminen. Ei yksilöiden syyllistämistä, vaan yhteisöllistä sovittujen asioiden tutkimista.

29. OPETTAJIEN VERTAISTUKI • Haastavien oppilaiden opetus ja ratkaisut ovat usein yksinäistä työtä, jossa ongelmia on tärkeä jakaa kollegiaalisesti • Hyvin toimivat kollegiaaliset vertaistukiryhmät ovat usein pätevä tuki, kehityksen ja jaksamisen apuväline • Voisiko kuraattorin rooliin kuulua opettajien vertaistukiryhmien perustaminen?

30. YHTEISÖLLISYYS Edellyttää yhtenäisen toimintakulttuurin rakentamista (All One Team/ Harvard Univ. Business School)

31. Kiitos!