1 / 23

Ilmastopolitiikka ja yhteistoteutushankkeet Venäjällä

Ilmastopolitiikka ja yhteistoteutushankkeet Venäjällä. Anna Korppoo Ulkopoliittinen Instituutti Lähialueseminaari 22.10.2008. Sisältö. Venäjä ja ilmastopolitiikka - taustaa JI Venäjällä Venäjän 2012 politiikat Päätelmiä. 1) Venäjä ja ilmastopolitiikka - taustaa. Venäjä ja Kioton sopimus.

Download Presentation

Ilmastopolitiikka ja yhteistoteutushankkeet Venäjällä

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Ilmastopolitiikka ja yhteistoteutushankkeet Venäjällä Anna Korppoo Ulkopoliittinen Instituutti Lähialueseminaari 22.10.2008

  2. Sisältö • Venäjä ja ilmastopolitiikka - taustaa • JI Venäjällä • Venäjän 2012 politiikat • Päätelmiä

  3. 1) Venäjä ja ilmastopolitiikka - taustaa

  4. Venäjä ja Kioton sopimus • Päästöt romahtivat siirtymätalouden myötä 1990-luvun alussa • Kioton vertailuvuosi 1990 – tavoitteena rajoittaa päästöt 1990 tasolle  Windfall i.e. ’hot air’ • Kioto näytti hyvältä sopimukselta Venäjälle MUTTA pettymys kun USA jättäytyi Kioton ulkopuolelle • Kioton mekanismit byrokraattisia • Kioton neuvotteluiden jälkeen Venäjän talouden tilanne on muuttunut dramaattisesti – tulot polttoaineiden viennistä – Kiotosta saatavat rahat näyttävät pieniltä

  5. Venäjän päästöt kasvavat – mutta kasvaako BKT nopeammin? • Päästöt 27% 1990 tason alla vuonna 2006 • Päästöt kasvaneet 15% vuoteen 2006 mennessä verrattuna alimpiin päästöihin vuonna 1998 • Päästöjen kasvu 2.6% vuonna 2006 – BKT kasvu 7.4%

  6. Joint Implementation - yhteistoteutus • Teollisuusmaiden välillä: pääosin OECD maat ostavat päästöoikeuksia transitiotalouksilta • Lisäisiä (additional) hankkeita joita ei olisi tapahtunut ilman yhteistoteutusmekanismia – vaikea määritellä • Vähennysyksikkö: Emission Reduction Units (ERUs) – tavoitekausi 2008-2012 • Kaksi tapaa hyväksyä hankkeita: Track 1 – isäntämaa, Track 2 – YK:n JI Supervisory Committee • Suurin ERU-tarjonta Venäjältä ja Ukrainasta, EU:n double counting –säännöt sekä acquis communitaire rajoittavat JI hankkeita EU:n uusissa jäsenmaissa • Tausta-ajatuksena transitiotalouksien modernisaation tukeminen • Tulevaisuus epävarma: tyrehtyykö JI pipeline?

  7. 2) JI Venäjällä

  8. JI:n tila Venäjällä • Venäjä potentiaalisesti suurin ERU:jen myyjä – 65% hankkeista – 85 hanketta – 192 Mt 2008-2012 • JI-hankkeiden hyväksymisjärjestelmän ongelmat – ei hyväksyttyjä hankkeita – vielä lokakuussa 2008? • Lainsäädännön valmistelu kesti kauan, lopputulos oli epäselvä ja vaati lisää lainsäädäntöä: • ’tehokkuuskriteerit’ määrittelemättä, lainsäädäntö ei suojele ostajaa • Venäjä on jo menettänyt investointeja – aikaa vain vuoteen 2012 saakka, ja hankkeiden aloittaminen alkaa olla myöhäistä • Viimeisin hidaste johtui uudesta hallituksesta – muutti JI komitean kokoonpanoa • YK hyväksynyt Venäjän päästöinventaariot ja rekisterin – lupa käydä kauppaa ja Track 1 hankkeita – tähän asti hankkeet Track 2 ’kaistaa’

  9. Kaasuputkihankkeet • Suurin yksittäinen kategoria, 80 Mt • Päästövähennykset halpoja: 0.5-2.5 €/t – voitot suuret riippuen päästöoikeuden hinnasta • Lisäisyys perustuu kaasunjakeluputkien kontrolli- ja omistussuhteisiin: • Paikallinen jakelija laskuttaa Gaspromia kaasun määrän mukaan • Gasprom laskuttaa loppukäyttäjää perustuen kaasuun joka on toimitettu putkeen riippumatta siitä kuinka suuri osa siitä pääsee perille • Ei datasarjaa päästöistä - baseline: syy olla huoltamatta kaasuputkia? • Kaasun säästäminen joka tapauksessa taloudellisesti kannattavaa? • MUTTA ’common practice’ hyväksyttävä syy perustella lisäisyyttä – nyt kun hankkeita on jo valmisteltu ei olisi oikein muuttaa sääntöjä

  10. Muut hanketyypit / vertailua • N2O-hankkeet – 31 Mt (7) • Hiilikaivosmetaanihankkeet (CMM) – 21.4 Mt (2) • Energian / resurssiensäästöhankkeet teollisuudessa – 14 Mt (11) • Energiateollisuus: turbiinien toiminnan tehokkuus (kaasu, vesivoima), CHP, teollisuuden jätekaasujen käyttö, teräs- ja alumiiniteollisuus • Kaukolämpöhankkeet – energiansäästö – 1.5 Mt (5)

  11. Ongelmia JI hankkeiden kanssa • Institutionaaliset: JI hallinto ei toimi, epäselvyys kenen kanssa neuvotella Venäjän hallinnossa • Taloudelliset – transitio: pankkisektori, korruptio, sopimukset • Ongelmat venäläisen vastapuolen kanssa: dokumentointi voi tuoda esiin uusia ympäristöongelmia, luottokelpoisuusongelmat, ei tietotaitoa ulkomaisten partneria kanssa toimimisesta, omistussuhteiden muutokset, JI-rahan pienuus • Kilpailu: Ukrainan menestys • Miksi JI Venäjällä kuitenkin kiinnostaa? • Suuri potentiaali • VER:it, ERU:t halvempia kuin CER:it • Venäjä strategisesti tärkeä partneri • Maantieteellisesti lähempänä kuin monet CDM-maat • Olemassa olevat liiketoimintasuhteet

  12. 3) Venäjän post-2012 politiikat

  13. Venäjän positio - Poznan • G8 -50% 2050 mennessä – ’toivottava’ – ’желаемый’, mutta EI perusta päästöoikeuksien jakamiselle • Tehokkuus ja oikeudenmukaisuus • Kansalliset olosuhteet ja maiden todelliset kapasiteetit • Maaryhmien reformi • Sosiaaliset ja taloudelliset indikaattorit perustana • Kollektiivinen -25-40% 1990-2020 ’kohtuuton’ • ’Laillisesti sitovat’ taakat mahdollisia jos: • EI sanktioita • Mahdollista tarkistaa tavoitetta toteutuksen aikana • Tehokkaita kannustimia toteuttamiselle • Markkinaohjauskeinot: voi johtaa spekulaatioon

  14. Talouskasvu ja päästöt • Miksi päästöt kasvavat? • Elintason parantuminen – sähkönkulutuksen kasvu • Vanhan sähköntuotantokapasiteetin ottaminen takaisin käyttöön • Siirtyminen kaasusta hiileen jonka hinta on vakaampi • Talouden energiatehokkuus on parantunut talousreformien ja modernisaation edetessä vähemmän kuin odotettiin • Putinin tavoite kaksinkertaistaa BKT 2000-2010 aikana – päästövähennykset voisivat hankaloittaa poliittisia kasvutavoitteita • Illarionovin alkuperäinen argumentti ratifiointikeskustelun aikana: monet asiantuntijat olivat eri mieltä mutta nyt enemmän kannatusta kun päästöt kasvavat • 45% venäläisistä ei ohjaisi verorahoja päästöjen vähentämiseen • Stage of development of economies -ajattelu

  15. Muiden maiden osallistuminen • Kiotoa ei pidetä tehokkaan koska sen vaikutus globaaleihin päästöihin on pieni • Suurten päästäjien pitää olla mukana, myös kehitysmaiden • USA:n rooli tärkeä, pidetään samanarvoisena toimijana kuin Venäjä • G8 tärkeä toimija Venäjän kanssa neuvottelemisessa – Venäjä voisi tukea ilmasto-oppositiota G8:n sisällä mutta tuskin rikkoisin konsensusta

  16. Venäjä globaalina toimijana • Venäjän arvovalta – Kremlissä halutaan saavuttaa NL:n kaltainen valta-asema – ’pullistelee’ ja näyttää että voi tehdä itsenäisiä päätöksiä - Georgia • Kioton ratifiointi hyvä esimerkki – Venäjä halusi huomiota ja näytti mihin pystyy • Tärkeää että Venäjän päätöksiä tukee analyysi, huonoja kokemuksia1990-luvulta kun hallinnolla ei ollut resursseja objektiiviseen analyysiin – joutui naurunalaiseksi eikä otettu vakavasti

  17. Ilmastonmuutoksen vaikutukset • Usko että ei vain negatiivisia vaikutuksia, positiiviset vaikutukset hallitsevat keskustelua • myös IPCC ennustaa joitain positiivisia vaikutuksia Venäjälle: vähentynyt lämmityksen tarve, parantunut maatalouspotentiaali, pohjoiset meritiet, uusia öljy- ja kaasuesiintymiä paljastuu • Mutta nettohyötyminen vaatii sopeutumista • Myös negatiivisia vaikutuksia: metsäpalot, taudit, tulvat • Muutoksia harvaan asutetuilla pohjoisilla alueilla saatetaan pitää vähemmän tärkeinä

  18. Kansalaismielipide & Skeptikot • Vahva skeptikkokeskustelu: ilmastonmuutos luonnollista vaihtelua, voidaan hidastaa muutoin kuin päästöjä vähentämällä • Teknologiausko: ongelmat voidaan ratkaista • Kansalaismielipide ei painosta: ilmasto ’hype’ ei ole saavuttanut Venäjän mediaa vaikka ihmiset uskovatkin että ilmastonmuutos on todellinen uhka • Kohentuva tietoisuus ongelmasta ei ole vielä politisoitunut – tätä halutaan hallinnossa välttää • Muita tärkeämpiä ongelmia, ilmastonmuutos ei ole akuutti ongelma

  19. ’Kuuma ilma’ - pehmeä lasku? • ’Kuumaa ilmaa’ on pidetty ympäristöllisesti haitallisena Kioton pöytäkirjan vaikuttavuudelle • ’Banking’ – ylimääräiset päästöoikeudet voisivat antaa Venäjälle pehmeä laskun vaikka se hyväksyisikin mittavammilta näyttäviä päästövähennystavoitteita • Voiko ’kuumaa ilmaa’ teknisesti siirtää Kioton sopimuksesta post-Kioto sopimukseen? • Onko tämä hyväksyttävää? Entä kuinka kehitysmaat reagoisivat?

  20. 4) Päätelmiä

  21. JI ei ole poliittinen prioriteetti Venäjälle: öljyrahat, JI:n byrokratia, rahat yrityksille • MUTTA luultavasti hyväksyy joitain hankkeita – kaasuputki- ja suuret hankkeet dominoivat • Ilmastonmuutos marginaalinen asia Venäjälle – usko hyötyihin, ei kansalaispainostusta • Keskittyminen talouden kasvuun: ei poliittisesti hyväksyttävää että ilmastosopimus rajoittaisi • Kööpenhaminassa Venäjä vastahakoinen neuvottelukumppani • G8: Venäjä haluaa olla tärkeä kansainvälinen toimija • kestävä dialogi tarpeen jotta Venäjä pysyy mukana neuvotteluissa

  22. Kiitos! Email: anna.korppoo@upi-fiia.fi

More Related