1 / 20

Milloin Urho Kekkonen lausui radiossa Jorma Etton runon Suomalainen. Se oli jokin

Milloin Urho Kekkonen lausui radiossa Jorma Etton runon Suomalainen. Se oli jokin merkkivuosi, Suomelle tai hänelle itselleen. Kiitos !!!!. iGS turvautui kysymyksen selvittelyssä runoilija Jorma Eton apuun. Hänkään ei muistanut suoralta kädeltä mihin

herne
Download Presentation

Milloin Urho Kekkonen lausui radiossa Jorma Etton runon Suomalainen. Se oli jokin

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Milloin Urho Kekkonen lausui radiossa Jorma Etton runon Suomalainen. Se oli jokin merkkivuosi, Suomelle tai hänelle itselleen. Kiitos !!!! iGS turvautui kysymyksen selvittelyssä runoilija Jorma Eton apuun. Hänkään ei muistanut suoralta kädeltä mihin Ajankohtaan runon lausuminen liittyi, mutta hän löysi Kirjahyllystään kirjan Urho kekkonen: Muutoksen vuosikymmenet, 1975. Kirjan luvussa "Suomalainen elämänmuoto“ Kerrotaan Kekkosen valinneen runon lausuttavakseen 5.12.1967 Suomen itsenäisyyden 50 vuotisjuhlassa jäähallissa. Radiolähetys on varmaankin taltioitu tästä tilaisuudesta. Muutoksen vuosikymmenet: tv-muotokuva Urho Kekkosesta on myös saatavana videokasettina Helsingin kaupunginkirjastosta.

  2. Mistä tulee sanonta: Maksaa MALTAITA tai ei maksa maltaita. Maksaa maltaita = maksaa paljon. Ennen veroja Suoritettiin myös maltaina (ohran tai rukiin jyvinä), Jotka olivat siis rahanarvoista tavaraa. Kun joku oli kallista, se siis maksoi "maltaita". Lähteet: Suomen kielen perussanakirja Nykysuomen sanakirja Terveisin iGS-toimitus/Helsingin kaupunginkirjasto

  3. Hei ! Mielessäni on piinallisesti kiertänyt lause : “ Joka vaivojansa valittaa on vaivojensa vanki, ei täältä oikeutta saa ellei sitä itse hanki." Mistä ihmeen säkeestä lienee kysymys jos mistään...??? Sitaatti Kaarlo Kramsun runosta Ilkka (1878) kuuluu tarkalleen näin:"Ken vaivojansa vaikertaa,on vaivojensa vanki.Ei oikeutta maassa saa,ken itse sit' ei hanki."Tässä vielä koko runo:Viel' elää Ilkan työt, kenties kauanki, kansan suussa. Hän eli niinkuin Suomen miesja kuoli - hirsipuussa. Ol' Ilkka talonpoika vaan, siis suur' ei suvultansa, mut jaloin poika Suomenmaan hän oli aikanansa. …

  4. Mistähän johtuu sanonta: Karhun palvelus Karhunpalvelus on hyvää tarkoittava, mutta autettavaa vahingoittava teko. Sanonta tulee La Fontainen eläintarinasta ”Karhu ja Tarhuri” (L'Ours et l'Amateur des Jardins). Tarinassa vanha mies ja yksinäinen karhu ystävystyvät ja ystävänpalveluksena karhu häätää kärpäsiä nukkuvan ystävänsä kasvoilta. Eräänä päivänä karhu löi kärpäsen miehen nenän päältä kivenmurikalta, jolloin tämän pää murskaantui. La Fontaine lopettaa tarinan opetukseen: ”Pahempi aina, Herra ties, on tyhmä ystävä kuin viisas vihamies”. Sanonta esiintyy myös muissa kielissä: le pav de l’ours, bear service, björnservice..

  5. Euripides on sanonut: "Siellä missä ei ole ?, ei ole myöskään rakkautta". Mikä on puuttuva yksi sana? Euripideen näytelmässä Bakkhantit silminnäkijä kuvailee Dionysoksen palvontamenoja kuninkaalle ja päättää kuvauksensa sanoihin: (Tämä käännökseni perustuu englanninkieliseen otokseen): "Ja jos ei ole viinin jumalaa, ei ole myöskään rakkautta, eikä Afroditea, eikä muutakaan nautintoa jäljellä ihmisillä.""And if there is no god of wine, there is no love, no Aphrodite either, nor other pleasure left to men."

  6. Kuinka monta kirjailijaa Helsingissä asuu pysyvästi? Helsingin Kirjailijat - Helsingfors Författare ry:llä on noin 200 jäsentä. Yhdistyksen jäseneksi pääsevät Suomen Kirjailijaliittoon, Suomen Näytelmäkirjailijaliittoon, Finlands Svenska Författareföreningeniin, Suomen Tietokirjailijoihin sekä Suomen Nuorisokirjailijoihin kuuluvat kirjailijat, jotka ovat kirjoilla Helsingissä. Hallituksella on oikeus ottaa jäseneksi myös muita pyrkijöitä, jotka ovat julkaisseet teoksia. Sunnuntain 24.8.03 Hesarin artikkelissa "Nyt nousee luova luokka" (Saska Snellman) oli tilasto Helsingissä asuvista Kirjailijaliiton jäsenistä. Heitä olisi yli 0,25 promillea kaupungin väestöstä.

  7. mistä olisi mahdollista saada karttoja/cad kuvia helsingin keskustan pysäköintiluolista ja tunneleista. myös viemärit kiinnostaisivat. Ota yhteyttä Helsingin kaupungin kiinteistöviraston Geotekniseen osastoon, yhteystiedot linkissähttp://www.kv.hel.fi/geo/palaute.htm Terveisin iGS-toimitusHelsingin kaupunginkirjasto

  8. Helsingin Viikissä on katuosoite Leskirouva Freytagin Kuja. Mikä tai kuka oli tämä leskirouva tai hänen miehensä? Ilmeisesti ovat olleet jotenkin ansioituneita meillä tai muualla kun rouva on saanut oman kadun tai kujan Helsingin kaupunkisuunnittelevirastosta kerrottiin kadunnimen taustasta seuraavaa: "Tässä se taustatieto, mikä Leskirouva Freytagin kuja –Änkefru Freytags gränd -nimestä löytyi Nimistötoimikunnan pöytäkirjasta 9.12.1998: Kristina Freytag oli ratsumestari Gerd Skytten leski, joka 1650 luvun alussa piti itsepintaisesti kiinni edesmenneen miehensä palkkioina saamista tiluksista uhmaten Helsingin kaupungin, maaherra Erik Oxen, kenraalikuvernööri Pietari Brahen ja kuningatar Kristiinan tahtoa. Viikin latokartano kuului Gerdt Skytten omistuksiin Munkkiniemen, Lauttasaaren, Konalan Hindersnäsin ja Kuninkaankartanon maiden,mylly- ja kalastusoikeuksien lisäksi."

  9. Miksi? Iku-Turso, Äijön poika, jo kerralla kolmannella sanan vastaten sanovi: "Siksi mie merestä nousin, siksi aallosta ylenin: oli mielessä minulla surmata suku Kalevan, saa'a sampo Pohjolahan. Kun nyt lasket lainehisin, heität vielä herjan hengen, enpä toiste tullekana etehen imehnisille.“ Silloin vanha Väinämöinen heitti herjan lainehisin. Itse tuon sanoiksi virkki: "Iku-Turso, Äijön poika! Ellös sie merestä nousko, ellös aallosta yletkö etehen imehnisille tämän päivyen perästä!“ Senpä päivyen perästä ei Turso merestä nouse etehen imehnisille, kuni kuuta, aurinkoa, kuni päiveä hyveä, ilmoa ihailtavata. Kalevala: Kahdesviidettä runo

  10. Kysymys on kummallinen: Olemme vaimomme kanssa miettineet jo aivan tosissaan tällaista .... Kumpia on enemmän alle vai yli kilon painoisia esineitä ym. eli otetaan kaikki mahdollinen mukaan maailmassa ?? Meinaan kun tätä käy pohtimaan, niin ei tahdo enää päästä ajatuksesta irti iGS-toimitus tunnustaa vajavaisuutensa ja nostaa kädet pystyyn. Emme tiedä. Arvaamme kuitenkin vähän rajatummin: kirjastossa taitaa olla alle kilon painoisia kirjoja enemmän kuin yli kilon painoisia. Ehkä jollakin lukijalla on vastaus...

  11. Mitä tarkoittaa FOLIOKOKOINEN kirja? Onko jotain tarkkoja mittoja? Eri lähteet antavat erilaisia mittoja. WSOY:n Iso Tietosanakirja määrittelee folion seuraavasti: "(< lat.)Kirjapainotaidossa kahdeksi lehdeksi taitettu (nelisivuinen) arkki eli kaksitaite; myös kaksitaitteisen arkin koko (kork. 30–40 cm). Nationalencyklopedin antaa foliokokoiselle kirjalle korkeudeksi yli 35 cm. Sivulta http://www.twics.com/%7Eeds/paper/dtpofficepaper. tml#nonmetb löytyy kansainvälisiä paperikokoja: Folio / F4 210 x 330 mm ja Folio extra 235 x 356 mm.

  12. elokuvassa "tanssi susien kanssa" on paljon intiaaneja ja ne puhuu sitä intiaani-kieltä,onko kieli siis vain keksitty vai onko se oikeesti olemas? Kieli on oikeasti olemassa. Kieli on lakota, joka kuuluu sioux-kieliin. Tositapahtumiin perustuvassa kirjassahan intiaanit olivat comancheja, mutta elokuvaa varten heidät muutettiin sioux-heimoon kuuluviksi, koska täysverisiä sioux-heimolaisia ja lakotan puhujia oli helpommin löydettävissä.

  13. Miksi emme koskaan näe puluja kun ne on pieniä? Tätä on kysytty iGSiltä aikaisemminkin, tässä vastaus arkistostamme: Pulujen poikaset ovat todellakin jo syntyessään melko isoja. Ja kun ne lähtevät pesästä, muistuttavat ne jo aikuista. Näin kerrottiin Helsingin kaupungin rakennusvirastosta. Pulut kuulemma saattavat suotuisissa olosuhteissa pesiä ympäri vuoden, joten poikasia ei tule samaan aikaan kesällä kuten muilla lajeilla.

  14. Jos haluan tehdä nuoreen naiseen hyvän vaikutuksen yöpöydälläni lojuvilla kirjoilla, niin mitä suosittelisitte Rimbaudin Juopuneen purren ja Miyamoto Musashin A Book of Five Ringsin lisäksi. Kenties jotakin, joka toisi herkemmän puoleni esille? Runoja, kevyitä näytelmiä tai poliittisia satiireja? Olisko Oscar Wilde kova sana, vai onko se liian gay? iGS-toimitus ei suosittele, että yrittäisit tehdä vaikutuksen lavastamalla esineitä ympärillesi. Ole mieluummin oma itsesi. Silloin eri puolet itsestäsi tulevat esiin parhaiten. Jos kerran olet lukemassa noita kirjoja, anna niiden olla siinä missä ne muutenkin ovat.

  15. Mitä lähihoitajan on hyvä tietää eri maiden tervehtimis- ja kohteliaisuustavoista? Milloin asiakasta teititellään? Missä järjestyksessä mies ja nainen esitellään? Miten esittelet itsesi uudessa työssäoppimisen paikassa? Kannattaa perehtyä tapakulttuuria käsitteleviin kirjoihin - niitä on paljon pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa. HelMet-aineistohaulla http://www.helmet.fi pääset selaamaan kokoelmaamme. Valitse sanahaku ja kokeile seuraavia hakujasanoja: etiketti, käytösoppaat, tapakulttuuri, tavat. Voit myös yhdistellä hakusanoja esimerkiksi etiketti and käytösoppaat. Näin hakutulos jää pienemmäksi. Klikkaamalla teoksen nimeä näet sen saatavuuden eri kirjastoissa. Tässä vielä muutama www-sivu: http://merikartano.fi/selko/pt/tita/olohuone/sinuttelu.htm http://www.nicehouse.fi/tyohuone/evaat/tavat.htm http://www.nicehouse.fi/tyohuone/evaat/

  16. Hei, olen tuore sinkku. Miten saisin mukavaa tilapäistä naisseuraa vaikka leffaan ja kahville? Olen 29 v komea ja rauhallinen mies. Löytyisikö IGS:ltä joku? Olet oikeilla jäljillä! Kirjastosta ja kulttuuritilaisuuksista voit hyvinkin löytää samanhenkistä seuraa. iGSin naistyöntekijät ovat ikävä kyllä varattuja. Onnea!

  17. Miten ovaali eli soikio ennen tietokoneita piirrettiin tasoon? Jonkilainen narusysteemi. Ovaalinmuotoisia mainoskilpiähän on ollut jo kauan ennen tietokoneita. Helsingin yliopiston matematiikan laitokselta saimme vastauksen: ”Koska ellipsi koostuu niistä tason pisteistä, joiden etäisyyksien summa kahdesta kiinteästä pisteestä on vakio, tarvitaan kaksi paperiin ("tasoon") kiinnitettyä tappia (nastaa tms.; nämä ovat siis nuo mainitut kiinteät pisteet) ja narulenkki, joka pannaan kulkemaan tappien ympäri. Narulenkki pingotetaan kynällä kolmionmuotoiseksi (kiinteät pisteet kahtena kärkenä, kynän kärki kolmantena) ja piirretään ellipsin kehä.”

  18. Moi! Miksi joukkoliikennettä verotetaan? Mitään perusteluja? Perusteluja ei tunnu löytyvän joukkoliikenteen verotusta koskien muuta kuin valtion vajavainen kassa. Tottahan on että yhteiskunnassamme palvelut perustuvat verojen keräämisestä saataville varoille ja oikeastaan mikään ei jää tämän ulkopuolelle. Tosin mahdollistahan on toisesta paikasta keventää ja toisesta kiristää, mutta tästä päättävät sitten poliitikkomme. Internetistä löytyy kyllä aihetta käsitteleviä artikkeleita ja useissa niissä toivotaan kevyempää verotusta koskien joukkolliikennettä.http://www.vihrealanka.fi/98/40/kommentti.html http://www.ytv.fi/liikenne/julk/jlstrat.pdf

  19. Kuka on keksinyt rullalautailun? Rullalautailun eli skeittauksen isänä pidetään Larry Stevensonia, joka aloitti ammattimaisen surffilautojen muotoisten rullalautojen valmistamisen vuonna 1963. Nykyaikaisten rullalautojen “esi-isiä” valmistettiin kuitenkin jo aikaisemmin ja varhaisin tieto rullalautojen käytöstä onkin jo vuodelta 1904. Ehkä ensimmäiset rullalaudat valmistettiin naulaamalla rullaluistimet lankunpätkään. Näistä lapset sitten kehittelivät yhä paremmin toimivia lautoja. 1950 luvulla Patteson-Forbes-yhtiö alkoi tuottaa ensimmäisiä liukuhihnalla koottuja lautoja. Lähde: http://194.137.176.98/kestila/8/mika_a/historia.html

  20. Vincent van Gogh myi eläessään vain yhden taulun, kerrotaan. Mistä hän sai rahaa elääkseen, asuakseen, syödäkseen, ja hankkiakseen työvälineensä? Kymmenen vuotta kestäneen taiteilijanuransa aikana Vincent van Goghia elätti hänen pikkuveljensä Theo van Gogh, joka uskoi veljensä kykyihin. Theo lähetti veljelleen säännöllisesti rahaa pienestä taidekauppiaan palkastaan. Ennen taiteilijaksi ryhtymistään Vincent työskenteli taidekauppiaana, opettajana ja maallikkosaarnaajana, kunnes tajusi maalaamisen elämäntehtäväkseen. Theon aineellisesta ja henkisestä tuesta huolimatta Vincent kärsi elämässään äärimmäistä köyhyyttä ja aliravitsemusta, mutta jätti kuitenkin jälkeensä 800 maalausta ja saman verran piirustuksia.

More Related