Elina Martikka

1. STUK Ydinjätteiden ja ydinmateriaalien valvonta Ydinmateriaalit Toimistopäällikkö Ydinaseiden leviämisen estäminen STUK 1989; tiedottaja, tutkija, tarkastaja, toimistopäällikkö FK 1988 Jyväskylän yo; ydinfysiikka ja sovellettu säteilyfysiikka Elina Martikka

2. STUK - Säteilyturvakeskus Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta

3. Kolme toiminta-aluetta • Valvova viranomainen • ydinvoiman käyttö • ydinjätteet ja -materiaalit • säteilyn käyttö • Tutkimuslaitos • säteilyn mittausmenetelmät • säteily ympäristössä • säteilysuojelu • säteilyn biologiset vaikutukset • Asiantuntijalaitos • valmius säteilyonnettomuuksien varalle • koulutus ja viestintä • palvelut

4. Yhteistyö ministeriöiden ja muiden viranomaisten kanssa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ - säteilyn käytön valvonnan yleisjohto STUK – SÄTEILYTURVAKESKUS - riippumaton viranomainen ja tutkimuslaitos KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ - ydinenergian käytön valvonnan johto • Ympäristöministeriö • Puolustusministeriö • Liikenneministeriö • Maa- ja metsä- • talousministeriö • Ilmatieteen laitos • Tulli • Elintarvikevirasto • Valtion teknillinen • tutkimuskeskus • ULKOASIAIN- • MINISTERIÖ • - Suomen lähialueiden • ydinturvallisuus • ydinaseiden leviä- • misen estäminen SISÄASIAINMINISTERIÖ - väestönsuojelutoimien johto poikkeustilanteissa - suojaaminen vahingonteoilta

5. Ydinenergian rauhanomaisen käytön edellytykset Energia - turvallisuus - terveys seminaari 18.11.2006 Elina Martikka, STUK e-mail: elina.martikka@stuk.fi tel. +358 9 7598 8373

6. Sisältö • Ydinenergian käyttö Suomessa • Ydinmateriaalit ja ydinaseiden leviämisen estäminen • Ydinkoekielto • Summa summarum

7. Ydinenergian käytön perusta YEL 1 § Ydinenergian käytön pitämiseksi yhteiskunnan kokonaisedun mukaisena ja erityisesti sen varmistamiseksi, että ydinenergian käyttö on ihmisen ja ympäristön kannalta turvallista eikä edistä ydinaseiden leviämistä, säädetään tässä laissa ydinenergian käytön yleisistä periaatteista, ydinjätehuollon toteuttamisesta, ydinenergian käytön luvanvaraisuudesta ja valvonnasta sekä toimivaltaisista viranomaisista.

8. Ydinenergian käyttö YEL 2§ • ydinlaitoksen rakentaminen ja käyttö, • kaivos- ja rikastustoiminta, jossa tuotetaan uraania ja toriumia, • ydinaineiden ja jätteiden hallussapito, valmistus, tuottaminen, luovutus, käsittely, käyttäminen, varastointi, kuljetus, vienti ja tuonti, • ydinalan sopimusten tekeminen ja toteuttaminen, • laitteiden ja laitteistojen hallussapito, valmistus, luovutus, vienti ja tuonti, • tietoaineiston hallussapito, vienti ja tuonti, • tutkimus- ja kehitystoiminta, joka liittyy ydinpolttoainekiertoon.

9. Ydinenergia Suomessa • Noin 26 % energiasta tuotetaan ydinvoimalla. • Ydinvoimalaitokset: • Loviisa (2 x VVER-440, 510 MW) • Olkiluoto ( 2 x BWR, 870 MW) • Olkiluoto 3 (EPR 1600 MW rakenteilla). • Loppusijoituslaitos • Valtioneuvoston periaatepäätös (Decision in Principle) 2001. • Maanalaisen tutkimustilan ”Onkalon” louhinta alkoi 2004. • Loppusijoituslaitos rakennetaan 500 metrin syvyyteen. • Suunniteltu toiminta alkaa 2020.

10. Muita ydinenergian käyttäjiä Ydinaineita käyttäviä ja hallussapitäviä • VTT Prosessit/FiR-1 tutkimusreaktori • Helsingin yliopisto, Radiokemian laboratorio • STUK • OMG Kokkola Chemicals Tutkimuslaitoksia • tietoaineistot, tutkimushankkeet Valmistuslaitoksia • laitteet, laitteistot Kaivokset, polttoaineen valmistuslaitokset, rikastus- ja konversiolaitokset sekä jälleenkäsittely. • Suomessa ei ole.

11. Ydinmateriaalivalvonta eli safeguards • Ydinmateriaalivalvonnalla varmistutaan siitä, ettei ydinmateriaaleja tuoteta, käytetä tai siirretä ydinaseiden valmistamiseen. • Ydinmateriaalivalvonnan kansainvälinen perusta on ydinsulkusopimus, jonka noudattamista valvoo IAEA. • EU:n alueella ydinmateriaalien käyttöä ja hankintaa valvoo komission safeguards-osasto. Valvonnan perusta on Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimus, Euratom Treaty. • Valtioilla on jakamaton vastuu siitä, ettei sen alueella harjoiteta ydinsulkusopimuksen vastaista toimintaa. Ydinmateriaalivalvonta on ydinenergian rauhanomaisen käytön edellytys.

12. Ydinaine ja ydinmateriaali Lähtöaine (source material) • luonnon uraani • köyhdytetty uraani • torium Erityinen halkeamiskelpoinen aine • plutonium -239 • uraani -233 • uraani -235 Ydinmateriaali • laitteet, laitteistot, tietoaineistot jne • em. lähtöaine ja erityinen halkeamiskelpoinen aine

13. Hiroshima ja Nagasaki

14. Hiroshima ja Nagasaki Hiroshima • 6. elokuuta 1945 • uraanipommi ”Little Boy” • 15 kilotonnia Nagasaki • 9. elokuuta 1945 • plutoniumpommi ”Fat Man” • 22 kilotonnia Yli 100 000 ihmistä kuoli välittömästi.

15. IAEA:n perustaminen • Ydinaseiden aikakausi alkoi toisesta maailmansodasta. • IAEA perustettiin 1957, ja sen tavoitteeksi kirjattiin: • pyrkimys nopeuttaa ja laajentaa atomienergian käyttöä rauhan, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi kaikkialla maailmassa sekä • varmistua, ettei sen antamaa apua tai sen pyynnöstä tai sen johdolla tai valvonnassa annettua apua käytetä edistämään sotilaallisia tarkoituksia. • IAEA:lle annettiin valtuudet valvontajärjestelmän kehittämiseen ja valvonnan suorittamiseen.

16. IAEA HQ, Vienna

17. Ydinsulkusopimus • Tarkoituksena estää ydinasevaltioiden lukumäärän lisääntyminen. • Tarjota ydinaseettomille maille mahdollisuus päästä osalliseksi ydinvoiman käytön kehityksestä ja eduista. • NPT:n jäsenenä 188 maata. (NPT Review Conferenssi New Yorkissa toukokuussa 2005) Ydinaseettomat valtiot sitoutuvat siihen, etteivät ne ota vastaan, hanki tai muuten valmista ydinaseita tai muita ydinräjähteitä. Ydinasevaltiot sitoutuvat siihen, etteivät ne luovuta ydinaseita tai muita räjähteitä ydinaseettomien valtioiden suoraan tai epäsuoraan hallintaan eivätkä avusta niitä sellaisten hankkimisessa.

18. Suomi ja ydinsulku • Suomi IAEA:n jäsenvaltio jo vuonna 1958. • Suomi talletti ydinsulkusopimuksen ratifioimisasiakirjat 5.2.1969, ja sopimus astui voimaan 5.3.1970. • Suomi oli luopunut ydinaseen hankinnasta jo 1947 Pariisin rauhansopimuksessa. • Suomi neuvotteli ja allekirjoitti ensimmäisenä valtiona maailmassa valvontasopimuksen IAEA:n kanssa 11.6.1971. • Näiden neuvottelujen kautta vahvistettiin IAEA:n valvontajärjestelmä, Safeguards Agreement INFCIRC/153. • Nyt voimassa INFCIRC/193, joka on IAEA:n, Euroopan atomienergiayhteisön ja EU:n ydinaseettomien jäsenvaltioiden välinen valvontasopimus. • Valvontasopimus astui voimaan 9.2.1972. • Viranomaiset Suomessa: UM, KTM, STUK.

19. Valvontasopimus • Niin kauan kuin kaiken ydinmateriaalin todetaan olevan rauhanomaisessa käytössä, voidaan luottaa siihen, ettei sitä voida salaa käyttää ydinaseiden valmistamiseen. • Ilmoitusvelvollisuus kaikesta valvonnan alaisesta ydinmateriaalista. • IAEA:lla tarkastusoikeus valtion ilmoittamiin ydinmateriaalin säilytyspaikkoihin.

20. Valvontasopimus INFCIRC/193 • Suomi liittyi IAEA:n, Euroopan atomienergiayhteisön ja EU:n ydinaseettomien jäsenmaiden väliseen valvontasopimukseen vuonna 1995 (liittyessään EU:iin). • Sopimuksen yhteydessä pyrittiin järjestämään käytännön yhteistyö Euratomin ja IAEA:n välillä. • Euratomin tehtävänä olisi tietojen kerääminen ja niiden alustava tarkastaminen ja analysointi. • IAEA:n tehtävänä olisi yhteisön valvontajärjestelmästä saatujen tietojen tarkastaminen. • Sopimuksen voimassa ollessa valvonnan kokonaismäärä Suomessa on lisääntynyt.

21. Euroopan atomienergiayhteistö EURATOM • Toisen maailman sodan jälkeen haluttiin varmistaa, että uraania riittäisi kaikille Euratom-sopimukseen liittyville maille. • Toisaalta haluttiin myös varmistaa, ettei hankittua uraania käytettäisi muuhun kuin ilmoitettuun tarkoitukseen. • Huoli myös ydinaseiden leviämisestä: • Saksa oli luopunut oikeudestaan hankkia ydinaseita. • Ranska puolestaan kieltäytyi luopumasta oikeudestaan kehittää ydinaseita. • Euratomille ei asetettu ydinaseiden leviämisen estämiseen liittyvää päämäärää.

22. Euratomin valvontajärjestelmä • Perustamissopimus vuodelta 1957 antaa Euratomille laajat oikeudet säännellä ydinmateriaalin käyttöä, hankintaa ja valvontaa yhteisön alueella. • Perustamissopimuksen 86 artiklan mukaan: “Erityiset halkeamiskelpoiset aineet ovat yhteisön omaisuutta”. • Euratomin valvontajärjestelmä perustuu Euratomin perustamissopimuksen 7. lukuun ja komission asetukseen.

23. STUKin tehtävä YEA 118 § STUK ylläpitää ydinmateriaalien valvontajärjestelmää, jonka tarkoituksena on huolehtia ydinaseiden leviämisen estämiseksi tarpeellisesta ydinenergian käytön valvonnasta sekä ydinenergia-alan kansainvälisiin sopimuksiin liittyvästä valvonnasta.

24. STUKin käytännön valvontatoimet Tarkastukset • Määräajoin, järjestelmän tarkastukset, inventaarit, kv. siirrot Ainetta rikkomattomat mittaukset (NDA) • GBUV (gamma burn up verfification), FORK ja SFAT (spent fuel attribute tester ), Tomografia kehitteillä Ydinmateriaalivalvonnasta huolehtivien henkilöiden hyväksymiset IAEA:n ja Euratomin tarkastajien hyväksymiset STUK osallistuu aina IAEA:n ja Euratomin tekemille tarkastuksille Suomessa (YEL 63§). Lisäksi: • Osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön, kokouksiin jne • Bilateraaliyhteistyö mm. Venäjän ja Ruotsin kanssa • Suomen safeguards-tuki IAEA:lle vuodesta 1988 (teknologia, IAEA:n tarkastajien koulutus jne)

25. Uraanipelletti

26. Tarkastukset

27. Uraani- ja plutonium määrät

28. Ydinjätteen loppusijoitus

29. Maailma muuttui... • Valvonnan perusajatus 1990-luvulle saakka oli: Kun kaikki rauhanomainen materiaali on valvonnassa, valvonnan ulkopuolelle ei voi jäädä niin paljoa materiaalia, että sen varaan voisi rakentaa kokonaisen salaisen ydinaseohjelman. • IAEA:n valvonnan tehokkuus ja taajuus ja ajankohdat oli suunniteltu siten, että vaikka ydinaseohjelmaan tarvittavat laitokset olisivat olemassa, IAEA olisi havainnut niiden tarvitseman materiaalin ottamiset valvonnan alaisista laitoksista. Toisaalta on jäsenvaltioiden velvollisuus huolehtia omalta osaltaan siitä, että ydinaseohjelman tarvitsemat materiaalit ja laitteet pysyvät valvonnassa. • Irakin tapaus 1990-alussa osoitti, että IAEA:n valvontajärjestelmää on vahvistettava.

30. Valvontasopimukset vahvistaminen - Lisäpöytäkirja Uuden valvontajärjestelmän ydin on kerätä tietoja huomattavasti enemmän ja laajemmalta alueelta, tehdä täydentäviä tarkastuksia ja muodostaa koko maata koskevat johtopäätökset. IAEA kerää tietoja • Maalta itseltään; Lisäpöytäkirjan mukaiset deklaraatiot • Avoimista lähteistä; satelliitit, tieteelliset ja muut julkaisut, sähköiset mediat ja erilaiset kontaktit sekä ympäristön radioaktiivisten aineiden monitorointi. IAEA:lla laajat pääsyoikeudet lyhyellä varoitusajalla mihin tahansa paikkaan valtion määrittelemällä laitosalueella. IAEA:n valvontasopimus ja sen Lisäpöytäkirjan suhde: Jos määräykset ovat keskenään ristiriidassa, sovelletaan Lisäpöytäkirjan määräyksiä.

31. Lisäpöytäkirjan mukaiset valtion deklaraatiot • Ydinpolttoainekiertoon liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta. Ei koske perustutkimusta. • Laitosalueen kartta ja kuvaus jokaisesta rakennuksesta laitosalueella. • Mm. zirkoniumputkien, raskaan veden, deuteriumin, reaktorin säätösauvojen, käytetyn ydinpolttoaineen varastointiin tai kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden, grafiitin ja sentrifugiputkien valmistus ja kokoaminen. • Tiedot uraanikaivoksista sekä uraani- ja torium-malmien rikastuslaitoksista. • Tiedot sellaisten laitteiden ja muiden aineiden kuin uraanin, plutoniumin ja toriumin maasta vienneistä. Tiedot maahan tuonneista koskien mm. seuraavia: reaktorit ja niiden osat, polttoaineen latauskoneet, säätösauvat, deuterium, raskasvesi, grafiitti, jälleenkäsittelylaitokset ja niitä varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut laitteet, polttoaineen valmistuslaitokset, uraanin rikastamiseen tarkoitetut laitokset ja laitteet. • Polttoainekiertoa koskevat 10-vuotissuunnitelmat, mukaan lukien tutkimus ja kehitystoiminta.

32. Lisäpöytäkirjan voimaantuloprosessi • IAEA:n hallintoneuvosto hyväksyi mallilisäpöytäkirjan 1997. • EU-maat allekirjoittavat lisäpöytäkirjan 22.9.1998. • Ydinenergialain ja -asetuksen muutos 1999-2000. • Suomen ratifiointi 8.8.2000. • Voimaan EU:ssa yhtä aikaa 30.4.2004. • IAEA:n ensimmäinen täydentävä tarkastuskäynti EU:n alueella Suomeen 21.12.2004. • Voimassa: 77 (2005: 65) jäsenvaltiossa • Allekirjoittanut ja/tai hyväksynyt: 37 valtiota

33. Vientivalvonnan kansainväliset ja EU-velvoitteet • NPT • IAEA:n valvontasopimus (INFCIRC/193) ja • Lisäpöytäkirja (INFCIRC/ 540) • Zangger-komitea • INFCIRC/209, 1974 • Nuclear Suppliers Group (NSG) • INFCIRC/254, Part 1, (London Club) 1978 • INFCIRC/254, Part 2, (Dual Use Regime, DUR) 1992 • Neuvoston asetus (EY) N:o 1334/2000 ja sen muutos (EY) N:o 2889/2000

34. Ydinsulkuvalvonta Suomessa Ydinaseiden leviämisen estäminen Täydellinen ydinkoekielto

35. Ydinkoekielto- Comprehensive Nuclear Test Ban Treaty, CTBT • Sopimus avattiin allekirjoitettavaksi 24.9.1996. • Suomi ratifioi sopimuksen 15.1.1999. • Viranomaiset Suomessa: UM ja STUK (NDC). • 176 maata allekirjoittanut. • 137 maata ratifioinut, 74 ratifioimatta. • Ydinkoekieltosopimus tulee voimaan, kun kaikki 44 ydinteknologiaa käyttävää maata ovat mukana. • Näistä 41 on allekirjoittanut ja 34 ratifioinut. • Kolme puuttuvaa allekirjoitusta ovat: Intia, Pakistan ja Pohjois-Korea.

36. Comprehensive Nuclear Test Ban Treaty, CTBT

37. Rajavalvonta

38. Säteilyvalvonta rajoilla

39. Rajavalvonnan tapauksia 1999 • Contaminated railway wagon carrying timber. 1,2 µSv/h. • Steel scrap wagon. 1,5 µSv/h. • Contaminated railway wagon carrying timber. 4,1µSv/h. • Steel scrap wagon. 11,3 µSv/h. • Contaminated railway wagon carrying timber. 12 µSv/h. • Steel scrap wagon. 63,7 µSv/h. • Steel scrap trailer. 7 µSv/h. • Stainless steel scrap wagon. 0,7-1,1 µSv/h. *) • Steel scrap wagon. 1,1 µSv/h. 2000 • Railway wagon, stainless steel. 1,5 µSv/h *) • Lorry, stainless steel. 1,0 µSv/h *) • Contaminated railway wagon carrying timber. 1,4 µSv/h. • Lorry, stainless steel. 1,5 µSv/h *) • Contaminated railway wagon carrying timber. 2,5 µSv/h. *) When the shipment has passed the border control, it cannot be later on returned according to the agreement between the Finnish and Russian Customs. • Illicit trafficking case 1993; Cf-252 • Vuosina 2001-2005 ei yhtään tapausta!

40. Koulutus • Tulli • Baltian maat • Venäjä • Ukraina • ...

41. Summa summarum • IAEA:n valvonnan (kustannustehokkaan) mahdollistaminen Suomessa, vrt. Iran ja P-Korea. • EU: valvoo toiminnanharjoittajia ja on yhteistyökumppani • Terrorismin torjunta: ydinmateriaalivalvonta integraalinen osa • Loppusijoitus ja ydinjätteet: pitkän aikavälin suunnitelma (forever) • Suomella ja Ruotsilla merkittävä rooli • Monikansalliset polttoainekierron järjestelyt: ? • Aseriisunta; luottamuksen rakentaminen ja ydinasemateriaalin siirtäminen siviilikäyttöön. *** • Yhteistyö, verkottuminen • Turvallisuuskulttuuri!