S rki ja sen vaikutukset kalayhteis n

1. Särki ja sen vaikutukset kalayhteisöön Tutkija Kirsti Leinonen, Helsingin yliopisto Kilpisjärven biologinen asema

2. Perustietoa särjestä Tehokas planktonin syöjä Voi elää rehevöityneissä ja vähähappisissa vesissä Ei siedä happamaa vettä Generalisti: Syö planktonia, leviä, vesikasveja, kotiloita, hyönteisen toukkia Erotetaan muista särkikaloista laskemalla suomut kylkiviivalta (42-45 suomua)

3. Korkea lisääntymispotentiaali: paljon munia, kutee myös pienikokoisena Ei pidä käyttää elävänä syöttinä ”uudessa” järvessä Kutee keväällä Voi risteytyä sorvan ja lahnan kanssa Ilmaston lämpenemisen seurauksena särjet voivat runsastua ja levitä uusiin järviin

5. Särki ja pedot Ruokaa hauelle ja ahvenelle

6. Särkien runsastumisen mahdollisia vaikutuksia Kilpailu ravinnosta Vähemmän ruokaa saatavilla Vähemmän valinnanvaraa ravinnosta Kasvu hidastuu Lisääntymispanos heikkenee Kalan kunto menee huonommaksi Alttiimpi loisille ja taudeille Kilpailu kutupaikoista ja elintilasta 

7. Särkien mahdollinen vaikutus järven tilaan Tehokas syömään eläinplanktonia eläinplankton ei riitä laiduntamaan kasviplanktonia Kuopsuttavat lahnan kanssa pohjaa Särki osasyyllinen sinileväkukintoihin

8. Ligula – ”särjen lapamato” Ei tartu ihmiseen Ei tartu särjestä toiseen, vaan leviää ravinnon välityksellä Tavataan joillakin särkikaloilla (esim. särki, lahna)

9. Hoitokalastukset Ennen hoitokalastuksia kannattaa selvittää koko ravintoverkon rakenne Ennen kalastuksia tulee arvioida hoitokalastuksen vaikutuksia Hoitopyynnit uusittava usein mielellään suositaan monipuolisia pyydyksiä kalastuksessa, jotta särkiä poistuisi koko ajan Huolehdittava särjen jatkokäsittelystä Ruuaksi vai muualle?

10. Yhteenveto Sitkeä Menestyjä Kilpailee ravinnosta muiden kalojen kanssa Vaikea poistaa Poistokalastukset suunniteltava huolella Vaikka särjen loiset eivät suoraan tartu esim. siikaan, voi se ravintokilpailun kautta pahentaa myös muiden kalojen loistilannetta