1 / 19

Jaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi

Jaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi. Weimar-elokuva ja tekijyys: Fritz Lang ja F. W. Murnau.

Download Presentation

Jaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Jaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi Weimar-elokuva ja tekijyys: Fritz Lang ja F. W. Murnau ‘[T]he fact that UFA “failed” to do it the Americans’ way may also have been its glory, for it gave the world films that by strictly economic criteria should not have been made at all.’- Thomas Elsaesser

  2. Universum Film AG (UFA) • Vuonna 1917 perustettu UFA-konglomeraatti oli Saksan suurin elokuvayhtiö koskaan • Se haastoi Hollywood-studiot, jotka kaksikymmentäluvulla hallitsivat maailman elokuvamarkkinoita • Alkuun yhtiö menestyi hyvin hyperinflaation suojissa, mutta inflaation hellittäessä 1924 se joutui taloudellisiin vaikeuksiin • ”Populaari” ja ”taide” yhdistyivät UFA:n elokuvissa • Toisin kuin Hollywood-studiot, UFA pitäytyi ohjaajajärjestelmässä, jossa ohjaajilla oli suuri päätösvalta • UFA:n elokuvia leimaa sellainen tyylittely ja improvisointi, joille ei Hollywood-elokuvissa ollut sijaa • UFA oli taloudellinen katastrofi ja elokuvantekijöiden Mekka • Lopulta yhtiö menetti liki kaikki parhaat kykynsä Hollywoodille • Vuonna 1933 Joseph Goebbels asettui UFA:n johtoon

  3. Fritz Lang

  4. Fritz Lang (1890-1976) • Ohjasi ensimmäisen elokuvansa 1919 Decla-Bioskop-yhtiölle • Nai vuonna 1920 käsikirjoittaja Thea von Harboun, jonka kanssa hän teki kaikki mykkäelokuvansa • Lang pakeni natseja Hollywoodiin vuonna 1933 • Tekijän amerikkalaisia elokuvia pidettiin pitkään saksalaisia huonompina, mutta ne käsittelevät samoja teemoja, joskin uudenlaisin painotuksin • Lang oli kiinnostunut populaareista genreistä ja ammensi kioskikirjallisuudesta • Läpi uransa Lang kielsi koskaan olleensa ekspressionisti • Lang kuvaa tyranneja, jotka hallitsevat ihmisjoukkoja • Monet elokuvat ovat pessimistisiä ja huokuvat ihmisvihaa • Lang kuvasi toistuvasti kostamista ja sen seurauksia, jotka ovat tuhota kostajat itsensä siinä missä monet muutkin

  5. Lang ja ”elämänkohtalo-koneisto” • Langin elokuvien päähenkilöt ovat järjestelmän armoilla • Tom Gunning kutsuu tätä järjestelmää elämänkohtalo-koneistoksi (Destiny-Machine) • Lang ei käsittele kohtaloa, vaan sitä, mitä ihmisille tapahtuu kun he joutuvat järjestelmän rattaisiin • Elokuvat eivät ole metafyysisiä, koska elämänkohtalo-koneisto on jotain perin konkreettista • Käytännössä koneisto vastaa modernin maailman systemaattista luonnetta/toimintaa • Kuka elämänkohtalo-koneistoa hallitsee, ketä se palvelee ja kenet se tuhoaa? • Elokuvien keskiössä ei siis ole tyrannien pahuus ja mielivalta, vaan koneisto, jonka vaikuttaa tapahtumien taustalla, eikä piittaa päähenkilöiden toiveista tuon taivaallista

  6. Nibelungen: Siegfriedin kuolema (1924)

  7. Nibelungen: Siegfriedin kuolema (1924)

  8. Lang ja visionääriset hetket • Toiseksi Langin elokuvien embleemiksi Gunning nostaa visionääriset hetket • Nämä ovat hetkiä, joina päähenkilöiden on tulkittava maailmaa uudella tavalla • Visionääriset hetket ovat kertomusten käännekohtia • Näinä hetkinä päähenkilöt näkevät, kuinka elämänkohtalo-koneisto toimii • Käytännössä arkiselta katseelta salatut voimat loistavat visionäärisinä hetkinä kirkkaina • Se, mikä aikaisemmin näytti harmoniselta ja hyvältä, osoittautuu joksikin aivan muuksi • Visionääriset hetken muuttavat päähenkilöiden elämänkulun • Esimerkkejä: Moloch elokuvassa Metropolis, linnut ja pääkallo elokuvassa Nibelungen: Siegfriedin kuolema

  9. Langin elokuvien tyylistä • Tavanomaisesti Langin elokuvien päähenkilöt joutuvat sellaisen tapahtumasarjan keskelle, joka ei ole hallittavissa • Katsojat tietävät henkilöhahmoja enemmän • Katsojien tulee lukea merkitys kuviin, joilta puuttuu kehys, joka auttaisi oikean tulkinnan muodostamisessa • Henkilöhahmojen psykologia ei ole merkittävässä asemassa, vaan kaiken taustalla vaikuttaa elämänkohtalo-koneisto • Tarinat ovat täynnä yhtäkkisiä käänteitä, ”epäuskottavia” kohtaamisia, shokkeja ja yllätyksiä (attraktioiden estetiikkaa) • Monesti tuntuu siltä, että kameran tarinamaailmaan tarjoama näköala kuuluu jollekulle, jota emme ole vielä nähneet • Lähikuvat, oudot kuvakulmat ja kameraliikkeet laittavat katsojan pyörälle päästään synnyttäen väkivaltakokemuksen • Lang sijoitti oman kätensä kuhunkin elokuvaansa

  10. Nibelungen: Siegfriedin kuolema (1924)

  11. Nibelungen: Siegfriedin kuolema (1924)

  12. F. W. Murnau

  13. F. W. Murnau (1888-1931) • Nuorena Murnau oli kiinnostunut kirjallisuudesta ja teatterista, mutta opinnot Max Reinhardtin teatterikoulussa johdattivat hänet elokuva-alalle • Ensimmäinen elokuva Der Knabe in Blau valmistui 1919 • Murnaun 21 elokuvaa ei yhdistä mikään aihe, moraalinen kanta tai edes kirjallinen kytkös • Tekijän tuotanto on sanalla sanoen moninainen • Elokuvia yhdistävät kuitenkin näyttämöllepanolliset tyylikeinot: paikoin naturalistinen ote (ruotsalaisen elokuvan vaikutusta), valon ja vahvojen varjojen käyttö sekä tyhjän tilan draamallinen hyödyntäminen • Fantastisen ja yliluonnollisen teemat ovat monessa teoksessa läsnä • Tunnuspiirteitä ovat myös erikoistehosteet ja kamera-ajot • Murnau jätti UFA:n saatuaan kutsun Hollywoodiin 1926

  14. Nosferatu (1921)

  15. Nosferatun tyylistä ja tematiikasta • Nosferatun tuottivat Prana-Film GmbH (ja Jofa-Atelier Berlin-Johannisthal) • Toisin kuin useimmat ekspressionistiset elokuvat, Nosferatu kuvattiin ulkona luonnossa ja ”oikeilla” tapahtumapaikoilla • Elokuvassa kauhu asettuu osaksi jokapäiväistä elämää • Nosferatu edustaa kuolemaa, joka on elämässä kiinni ja lunastaa lopulta kunkin ihmisen • Uhreista tulee ruumiita, ei vampyyrejä • Elokuvan kullakin henkilöhahmolla on erilainen suhde kuolemaan (eksistentialistinen elokuva, Gilberto Perez) • Teosta leimaa vahva psykologinen ulottuvuus, mutta ilman henkilöhahmojen vahvaa tavoitteellisuutta • Tempo on hidas ja ajankuluminen epäselvää • Synnyttää tunteen, että jotain on tapahtunut juuri ennen leikkausta tai tapahtuu pian leikkauksen jälkeen

  16. Nosferatu (1921)

  17. ”Kuolettava tila välissä” • Nosferatun otokset tuntuvat vajavaisilta ja puutteellisilta • Maailma tapahtuu myös siellä, minne emme näe • Tuotannossaan Murnau hyödyntää systemaattisesti rajauksen ulkopuolista tilaa • Rajauksen sisäpuolella ja ulkopuolella olevat asiat ovat keskinäisessä vuorovaikutuksessa • Otokset ovat hyvin maalauksellisia ja runollisia • Näyttämöllepano kuvastaa henkilöhahmojen mielentilaa • Murnaun elokuvat ovat elokuvia tilasta, joka on puutteellinen ja toisinaan peräti tyhjä (tila meidän ja katseemme kohteen välillä) • Nosferatussa tämä tila on tila meidän ja kuoleman välissä • Nosferatu on elokuva elämästä suhteessa kuolemaan • Lopulta Nosferatu on kuoleman hyväksyvän yksilön kuolema

  18. Nosferatu (1921)

  19. Murnau lähtee Hollywoodiin • Fox-studio kutsui Murnaun Hollywoodiin vuonna 1926 ja tarjosi tälle valtavan budjetin ja liki täydellisen päätösvallan • Amerikkalaiset kriitikot olivat ylistäneet Murnaun elokuvia • Yhdysvalloissa Murnaun saksalaiset elokuvat eivät kuitenkaan olleet merkittäviä yleisömenestyksiä • Hollywood-studiot palkkasivat saksalaisia taiteilijoita paljon sen takia, että ne halusivat kohottaa omaa mainettaan • Murnaun palkkaaminen oli myös yritys laventaa elokuvien yleisöpohjaa ylempien luokkien suuntaan • Murnaun ensimmäinen amerikkalainen elokuva Auringonnousu (1927) ei ollut odotetunlainen menestys • Se, mikä saksalaisessa elokuvassa oli mielletty populaariksi taiteeksi, miellettiin nyt elitistiseksi ja oudoksi • Murnau jatkoi uraansa Hollywoodissa, mutta kuoli 1931

More Related