Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Jokioinen mtt.fi

1. Säilörehun syönti-indeksi- rehun koostumus vaikuttaa syöntipotentiaaliinVirtuaaliArtturi 8.4.2009 Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Jokioinen www.mtt.fi marketta.rinne@mtt.fi

2. Rehu on välituote • Lypsykarjatilalla raha saadaan maidosta • Rehut ovat välituotteita • Rehujen arvottaminen perustuu siihen, miten paljon ja minkälaista maitoa niiden avulla saadaan • Todelliset tuotosvasteet välttämättömiä lähtötietoja taloudellista optimointia varten • Tuotantovaikutuksen taustalla: • Vaikutukset rehujen vapaaehtoiseen syöntiin • Ruokintatason ja rehuannoksen vaikutukset sulatuksen yhdysvaikutuksiin eri todelliseen energiansaantiin • Lehmän verenkiertoon imeytyvien ravintoaineiden määrä ja keskinäiset suhteet

3. Eläimen käyttöön tulevien ravintoaineiden kokonaismäärä riippuu seuraavista tekijöistä: Tarjotun rehun määrä × Rehun ravintoainepitoisuus × Syönti × Sulavuus × Aineenvaihdunta Karjanhoitaja ratkaisee Eläin ratkaisee Vaihtelun suuruus: syönti > sulavuus > aineenvaihdunta

4. Syöntiin vaikuttavat rehuannoksen ja eläimen ominaisuudet Eläimen ominaisuudet • Koko • Ikä • Lypsykauden vaihe • Tuotantokyky Säilörehun syönti-indeksi • D-arvo • Käymisaste • Kuiva-ainepit. • Kuitupit. • Sato • Kasvilaji Toteutuva rehujen syönti ? Väkirehun syönti-indeksi • Määrä • Koostumus • Valkuainen + HVO • Rasva • Kuitu Muut tekijät • Tarjolla olevan rehun määrä • Syöntiaika ja -tila • Lämpötila • Ym. ym.

5. Syönnin ennustaminen • Lypsylehmien ruokinnan kaikkien tärkein – ja vaikein – osa • Monissa malleissa syönnin ennustamisessa käytetään havaittua maitotuotosta • Se ei ole tiedossa ruokinnan suunnitteluhetkellä • Rehuannoksen koostumus vaikuttaa syöntiin, joka vaikuttaa tuotokseen, joka vaikuttaa syöntiin…? • Absoluuttiseen syöntimäärän vaikuttavat: • Eläimen ominaisuudet • Koko, lypsykauden vaihe, ikä (ensikot vs. vanhemmat lehmät), perinnöllinen taso • Rehujen ominaisuudet • Kemiallinen koostumus, sulavuus, säilörehun käymislaatu • Ympäristötekijät • Rehujen tarjollaoloaika, ruokintapaikkojen määrä, lämpötila • Yhdysvaikutukset näiden välillä • Syönti-indeksien lähtökohtana rehuannoksen koostumuksen vaikutukset syönnin suhteelliseen muutokseen

6. Kokonaissyönnin ja maitotuotoksen välinen yhteys on vahva(Tuotosvasteaineisto, n=998)

7. Säilörehun syönti-indeksin kehitystyö • Työkalu, joka kvantifioi säilörehun laadun vaikutuksen rehun syöntipotentiaaliin • Aineistona Tuotosvasteaineiston säilörehukokeet • Säilörehun korjuuaika (n = 81) • Säilöntäainekäsittelyt (n = 240) • Säilörehun esikuivaus (n = 85) • Sato (ensimmäinen korjuu vs. jälkisato; n = 46) • Palkokasvisäilörehun osuus (n=53) • Kokoviljasäilörehun osuus (n = 37) • Menetelmänä yksittäisten tekijöiden selvittäminen regressioanalyysillä ja kerrointen yhdistäminen samaan kaavan Säilörehun syönti-indeksi Säilörehun syönti-indeksi

8. Syönti-indeksin standardirehu • Nurmiheinäsäilörehu, joka korjattu kesän ensimmäisestä sadosta • Kuiva-aineen (KA) pitoisuus 250 g / kg • D-arvo 680 g/kg KA • Kokonaishappoja 80 g / kg KA (Hapot) • maitohappo + haihtuvat rasvahapot • Kuitupitoisuus (NDF) 550 g/kg KA • Lisäksi indeksiin vaikuttavat karkearehun ominaisuudet: • Nurmiheinäsäilörehun sato • Korjattu ensimmäisestä sadosta tai jälkikasvusta • Osuus karkearehun KA:sta välillä 0-1 • Palkokasvisäilörehu (L) • Osuus karkearehun KA:sta välillä 0-1 • Kokoviljasäilörehu (KV-SR) • Osuus karkearehun KA:sta välillä 0-1 Säilörehun syönti-indeksi

9. Näin syönti-indeksi lasketaan: Säilörehun syönti-indeksi = 100 + 10 × [(D-arvo – 680) × 0.0175 - (Hapot – 80) ×0.0128 + (0.0198 × (KA -250) – 0.00002364 × (KA2 – 2502)) - 0.44 × jälkikasvusäilörehun osuus + 4.13 × L-osuus – 2.58 ×L-osuus2 +5.90 × KV-SR-osuus – 6.14 × KV-SR-osuus2 -0.0023 × (kuitu – 550)] Säilörehun syönti-indeksi

10. Kun D-arvo kasvaa 10 g/kg KA (=1 prosentti- yksikön), säilörehun syönti lisääntyy 175 g KA/pv Syönti todennäköisesti laskee nopeammin erittäin huonosti sulavia rehuja käytettäessä ?

11. ●Kun käymishappojen määrä lisääntyy 10 g/kg KA, syönti vähenee 128 g KA/pv●Hyvitystä ei tehdä, kun pitoisuus alle 40 g/kg KA

12. Käytännössä pitoisuudet huomioidaan 0.5:en asti Palkokasvien ja kokoviljasäilörehun lisääminen vaikuttavat säilörehun syöntiin käyräviivaisesti Oletus, että koostumus muuten vakio

13. Säilörehun kuiva-ainepitoisuudella on itsenäinen käyräviivainen vaikutus syöntiin Maksimi 420 g/kg Välillä 500-850 g/kg, syönti vähenee suoraviivaisesti tasolle 250 g/kg

14. Säilörehun kuitupitoisuudella on lievä itsenäinen vaikutus rehun syöntiin

15. Esimerkkejä SR-syönti-indekseistä

16. Väkirehun syönti-indeksi • Väkirehun syönti-indeksi kuvaa väkirehuruokinnan vaikutuksen säilörehun vapaaehtoiseen syöntiin • VR-syönti-indeksissä huomioidaan: • Väkirehumäärä • Väkirehun valkuaispitoisuus ja valkuaisen hajoavuus • Väkirehun kuitupitoisuus • Väkirehun rasvapitoisuus • Väkirehumäärän ja säilörehun syöntipotentiaalin yhdysvaikutus Väkirehun syönti-indeksi

17. Väkirehun määrä vaikuttaa käyräviivaisesti kokonaissyöntiin VR-pisteiden lisäys: 89 kg: 5.2 p 1516 kg: 2.5 p

18. Korvaus-suhde kasvaa, kun SR-syönti-indeksi kasvaa 1. Väkirehuannoksen lisääminen vähentää säilörehun syöntiä enemmän, kun säilörehun syöntipotentiaali on suuri 2. Korvaussuhteen yhteys SR-syönti-indeksiin huomattavasti selvempi kuin yksittäisiin SR:n ominaisuuksiin kuten D-arvoon tai kuiva-ainepitoisuuteen

19. Artturi-verkkopalvelussawww.mtt.fi/artturi • Säilörehun syönti-indeksilaskuri • Nettilaskuri • MS Excel kaavoineen tallennettavissa • Available also in English • Väkirehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksilaskuri • MS Excel kaavoineen tallennettavissa • Available also in English • Artikkelit + esitysdiasarjat ladattavissa

21. Nettipohjainen SR-syönti-indeksilaskuri Artturi-verkkopalvelussa

22. Laskentaan luotettavat lähtötiedot • Säilörehun syönti-indeksin lähtötiedot Artturi-rehuanalyysistä • Sulavuusmääritys keskeinen • Sen kehittämiseen panostettu merkittävästi • Ks. Rinne, Huhtanen & Nousiainen. 2008. Karkearehujen sulavuuden määritys tarkentunut. Julkaisussa: Maataloustieteen Päivät 2008. Suomen Maataloustieteellisen Seuran tiedotteita no 23. Toim. Anneli Hopponen. Saatavilla Internetissä: http://www.smts.fi/mpol2008/index_tiedostot/Posterit/ps024.pdf • Artturi-analyysi sisältää valmiiksi lasketun SR-syönti-indeksin • Väkirehuille voidaan käyttää Rehutaulukoissa ilmoitettuja keskimääräisiä tietoja • www.mtt.fi/rehutaulukot

23. Miten syönti-indeksejä voi käyttää? • Yksi indeksipiste vastaa ~ 0.1 kuiva-ainekilon syöntiä • Syönti-indeksejä voi hyödyntää säilörehun vaihtuessa: • Väkirehuannosta voi muuttaa tarpeen mukaan kokonaissyönnin pitämiseksi ennallaan • Periaatteita voi soveltaa myös lihanautoihin, lampaisiin… • Maidontuotannon mallintaminen ja taloudellinen optimointi mahdollista, kun syöntivasteet pystytään ennustamaan • Ks. Huhtanen, P., Nousiainen, J. & Rinne, M. 2008. Lypsylehmien rehuannoksen taloudellinen optimointi tuotosvasteiden perusteella. Julkaisussa: Maataloustieteen Päivät 2008. Suomen Maataloustieteellisen Seuran tiedotteita no 23. Toim. Anneli Hopponen. Saatavilla Internetissä: http://www.smts.fi/mpol2008/index_tiedostot/Esitelmat/es075.pdf • Hyödyntäminen ruokinnan suunnittelussa • Kun rehuannoksen vaikutukset syöntiin hallitaan, ne voidaan ”puhdistaa” koetuloksista • Mahdollistaa eläintekijöiden vaikutuksen mallintamisen syöntiin KarjaKom- Passiin !

24. Julkaisuja syönti-indekseistä: • Tieteelliset englanninkieliset artikkelit • Huhtanen, P., Rinne, M. & Nousiainen, J. 2007. Evaluation of the factors affecting silage intake of dairy cows: a revision of the relative silage dry-matter intake index. Animal 1: 758-770. • Huhtanen, P., Rinne, M. & Nousiainen, J. 2008. Evaluation of concentrate factors affecting silage intake of dairy cows: a development of the relative total diet intake index. Animal 2: 942-935. • Ladattavissa Artturin laskurisivuilta www.mtt.fi/artturi • Maataloustieteen päivät 2008 (www.smts.fi) • Rinne, M., Huhtanen, P. & Nousiainen, J. 2008. Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa. Suomen Maataloustieteellisen Seuran tiedotteita no 23. Toim. Anneli Hopponen. http://www.smts.fi/mpol2008/index_tiedostot/Esitelmat/es086.pdf • Nousiainen, J. 2007. Nurmirehun syöntipotentiaalin ennustaminen tarkentuu Artturi-rehuanalyysissä. Maito ja Me 5: 20-21. • Rinne, M., Huhtanen, P., Nousiainen, J. 2008. Syönti-indeksit käyttöön – lypsylehmien ruokinnan optimointimahdollisuudet paranevat. Nauta 1/2008: 52-54.