1 / 27

Parkinsonin taudin DBS (deep brain stimulation) hoidosta

Parkinsonin taudin DBS (deep brain stimulation) hoidosta. Neurokirurgian erikoislääkäri Mikko Kauppinen/OYS Anestesiahoitajapäivät 7.10.2011. PD:n neurokirurgisen hoidon historiaa. Jo 1940-1950 -luvuilla tehtiin pallidotomioita mortaliteetti 12%

laksha
Download Presentation

Parkinsonin taudin DBS (deep brain stimulation) hoidosta

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Parkinsonin taudin DBS (deep brain stimulation) hoidosta Neurokirurgian erikoislääkäri Mikko Kauppinen/OYS Anestesiahoitajapäivät 7.10.2011

  2. PD:n neurokirurgisen hoidon historiaa • Jo 1940-1950 -luvuilla tehtiin pallidotomioita • mortaliteetti 12% • bilateraalisena kognition huononeminen ja puhevaikeudet (Fox et al. 1991) • 1950-1960 -luvulla siirryttiin talamotomioihin • turvallisempi • tehokkaampi • bilateraalisena kävelyvaikeudet ja aphonia (Shannon et al. 1998, Jancovic et al. 1995)

  3. PD:n neurokirurgisen hoidon historiaa • Leikkauksen kohdentamiseen kehitettiin useita erilaisia stereotaksiaraameja (mm. Talaraich, Leksell, Laitinen) • Aivokudoksen tuhoamiseen käytettiin mm. alkoholia ja aivokudoksen kuumentamista • Oikean leikkauskohteen varmistamisessa alettiin käyttää sähkövirtaa

  4. PD:n neurokirurgisen hoidon historiaa • 1960- ja 1970-luvuilla toimenpiteet vähenivät huomattavasti levodopan yleistyessä • Neurokirurginen hoito ei kuitenkaan lakannut kokonaan ja funktionaalisen neurokirurgian keskuksissa jatkettiin edelleen myös Parkinsonin taudin neurokirurgiaa

  5. PD:n neurokirurgisen hoidon historiaa • 1980-luvun lopussa Jean Siegfried julkaisi ensimmäisen kerran tulokset DBS-hoidosta (Deep Brain Stimulation, syvä aivojen sisäinen sähköstimulaatio) • DBS-hoidolla: • oireita voitiin lievittää aiheuttamatta pysyvää, laaja-alaista tuhoa aivokudokseen • bilateraaliset operaatiot mahdollistuivat • STN uskallettiin ottaa kohteeksi • vastetta voitiin alkaa säädellä

  6. DBS-hoidon ongelmat talamotomioihin verrattuna • Kallis (yhden leikkauksen laskutushinta kokonaisuudessaan tällä hetkellä noin 25.000 euroa, hinta tullee nousemaan) • Leikkaukseen liittyvä komplikaatioriski (OYS): • post-op ICH (1-2%) • keuhkoembolia (0,5-1%) • stimulaattorilaitteiston infektio (2-8%), mutta EI kuitenkaan meningiittejä

  7. Mikä on leikkauksen paras kohde ? • Leikkauksen optimaalinen kohde syvissä aivorakenteissa vaihtunut vuosien mittaan • Tällä hetkellä suosituin kohde STN (tilavuus 0,16 cm3) • (Muita käytettyjä kohteita Vim-nukleus ja GPi) • Kohteen valintaan vaikuttaa oirekuva

  8. Movement disorders, vol 17, suppl 3, 2002

  9. Teoreettista taustaa STN stimulaatiolle

  10. Target: STN:n antero-latero-superiorinen osa

  11. Leikkauskokemukset OYS:ssa • DBS-leikkaukset aloitettu 1997 • Leikkaushoidossa otettu käyttöön syksyllä -03 MRI-pohjainen mikroelektrodirekisteröinti leikkauksen kohteen tunnistamisen apuvälineenä • ennen MRI-aikaa koordinaatit laskettiin peri-operatiivisen ventrikulografian perusteella • 2009 vuoden syksystä alkaen O-kaari - MRI-kuva fuusioon perustuva laskenta, maailman pioneeri-tekniikkana! • leikkaussalissa leikkausaika lyhenee • elektrodien paikka saadaan varmistettua jo salissa

  12. Leikkauksen kulku OYS:ssa • Potilas saapuu vuodeosastolle 1 vrk ennen leikkausta, jolloin tehdään pään 3T MRI kuva • Leikkaus tehdään paikallispuudutuksessa (2% lidokaiini-adrenaliini) ja propofoli-sedaatiossa • Erillisessä istunnossa, heti elektrodien implantaation jälkeen, laitteiston upottaminen ihon alle (yleisanestesia) • potilas on tmp:n jälkeisen yön heräämössä seurannassa • osastolla alkusäädöissä ja seurannassa vajaan viikon ajan • 1kk:n kuluttua leikkauksesta keskimäärin 2 vrk:n mittainen käynti nkir os:lla lisäsäätöjä varten, jota ennen oma neurologi (toivottavasti) on redusoinut lääkitystä • jatkossa potilaan yhteydenoton perusteella säätöjä tarvittaessa

  13. Stimulaattorleikkaus kuvitettuna…

  14. O-arm in action

  15. At the end of the operation: 3D dataset shows exact locations of implanted electrodes. Dataset can be merged with the plan and compare the planned and the real localizations of the DBS-electrodes.

  16. Funktionaalisen neurokirurgian työryhmä OYS:ssa • Prof. Esa Heikkinen • El Mikko Kauppinen • Sairaalafyysikko Jani Katisko

  17. Mihin oireisiin leikkaushoidon vaste on huono tai olematon? • Parkinsonin taudin aiheuttama ryhtivika/kamptokormia ja tasapainovaikeus ei juuri korjaannu • FOG (freezing of gait) ei välttämättä leikkaushoidolla helpotu (PPN-stimulaatiolla apua?) • ei-motoriset oireet eivät korjaannu • toimintakyky ei merkittävästi parane parhaaseen pre-op ON-vaiheeseen verrattuna!!!

  18. Millainen potilas soveltuu hyvin leikkaushoitoon? • dg varmasti oikea! (erotusdg: essentielli tremori, MSA, PSP, vaskulaari- ja neurolepti-parkinsonismi) • hyvä vaste L-dopalle (L-dopa testi neurologien toimesta?) • potilaan ongelmana tilanvaihtelut ja/tai vapina (joka voi olla lääkeresistentti) • taudin kesto > 5 vuotta (keskimäärin maailman PD-potilailla taudin kesto 14 vuotta)

  19. Millainen potilas soveltuu hyvin leikkaushoitoon (2)? • vaikea PD, kohtuullisena säilynyt toimintakyky • ikä mielellään alle 70 vuotta (karkeasti mitä nuorempi potilas sitä parempi hyöty) • ei psyykkisiä sairauksia tai dementiaa • ei merkittäviä hyytymishäiriöitä tms. • normaali aivojen rakenne (MRI-kuvauksella varmistettu)

  20. Tuloksista • Dyskinesiat vähenevät eri tutkimusten mukaan 60-93 % (Limousin 1998, Pinter 1999 etc) • Tilanvaihtelut vähenevät ja ”loivenevat” • Vapinaoire saadaan hillittyä kohtuullisin hyvin tuloksin • Maailmalla tehdyissä sarjoissa lääkitystä pystyttiin vähentämään 19–81 % • osaltaan vähentämässä dyskinesioita • Päivittäinen toimintakyky ja elämän laatu (PDQL) paranee kaikilla parametreilla mitattuna (Lagrange 2002) • motoriikka, systeeminen, emotionaalinen, sosiaalinen

  21. DBS-hoidon mahdollisia sivuvaikutuksia • alkuvaiheessa pahentuneet dyskinesiat • jalkojen lihaskrampit / -kouristukset • raajojen tuntohäiriöt • kaksoiskuvat • kävelyvaikeudet (joskus FOG pahenee!) • puhevaikeudet • huimaus • kiristävä tunne kaulalla

  22. Stimulaattori-potilaan rajoitteet jatkossa • Ehdottomasti EI magneetti-kuvauksia • röntgen, ultraääni yms. sallittuja • Ehdottomasti EI monopolaari-polton käyttöä muissa mahdollisissa leikkauksissa • bipolaari sallittu • Mielellään ei lentokentän turvaporttien läpikulkua • jokaiselle potilaalle annettu kortti, joka näytetään turvatarkastuksessa viranomaisille • kauppojen turvaportit eivät yleensä ongelma • Kaikkia magneettikenttiä on syytä pyrkiä välttämään/pitämään mahdollisimman kaukana stimulaattorista • hitsauslaitteet, porat, sähköhammasharjat, korkeajännitelinjat... • Salamanisku ei toivottavaa…

  23. Yleistä stimulaattorin säätämisestä • tavoitteena löytää säätö, jolla hyödyn ja sivuvaikutusten suhde olisi optimaalinen • säätövaihtoehtoja karkeasti miljoonia, joten säätäminen on hyvin yksilöllistä • seuraavat muuttujat käytettävissä: • amplitudi (V) • pulssinleveys (mikrosek.) • taajuus (Hz) • monopolaari vs. bipolaari –kytkentä • kohtiot: • lukumäärä (1-4) • paikka

  24. Yhteenveto • lääkitys + STN-stimulaatio • 1 + 1 = 3

  25. DBS käyttöindikaatioita tulevaisuudessa liikehäiriöitten lisäksi? • OCD • depressio • epilepsia • krooninen kipu • cluster headache • …

  26. Kysyttävää?

More Related