Narratiiviset menetelmät

1. Narratiiviset menetelmät Kvalipaja 14.11.2011 Sirkku Varjonen

2. "To live is to give meaning to one's life: indeed, the process of such meaning construction may be viewed as the very center of human life. - - It is through our stories that we create ourselves as part of our world.” Brockmeier & Harré 2001

3. Perusoletuksia Narratiivinen lähestymistapa: • Sellainen sosiaalitieteellinen laadullisen tutkimuksen suuntaus, jonka piirissä tarina nähdään jollain lailla keskeisenä ajattelun ja elämän jäsentämisen muotona. (Hänninen 1999, 15 - 18)

4. Narratiivinen käänne • 1980 –luvulla (Toinen käänne nyt menossa, tulossa?) • elämäkertatutkimuksessa analyysissa alettiin kysyä, missä määrin kertomukset ovat jäsentyneet tarinallisen muodon kautta • kieli tutkimuksen kohteeksi sosiaalitieteissä • Monitieteisyys Narratiivinen käänne merkitsi • uutta tapaa lähestyä jo ennestään käytössä ollutta tutkimusaineistoa • elämäntarinoiden näkeminen koetun kuvauksina tai konstruointeina sen sijaan, että niitä pidetään dokumentteina eletystä elämästä • kertomuksen käsitteen laajentumista: ei enää menneiden tapahtumien kuvaajina vaan keinoina tiedostaa, ymmärtää, jäsentää ja rakentaa maailmaa ja sosiaalista identiteettiä

5. Narratiivinen käänne • Neljä eri liikettä (movement) muokkasivat “narratiivista käännettä” (narrative turn). • 1. positivismin kritiikki, • 2. muistelmaboomi, • 3. identiteettiliikkeet, etnisten vähemmistöjen, naisten ja seksuualivähemmistöjen emansipaaatioyritykset, • 4. terapiakulttuurin kukoistus. Kristin Langellier (2001, 699)

6. Narratiivinen tutkimus • Aineiston tarinallisuus • Tutkijan lähestymistapa: narratiivinen näkökulma. • Maailmasta otetaan selvää ja siihen tuodaan järjestystä kertomalla ja kuuntelemalla tarinoita. • ”Ihminen sekä kertoo elämästään että elää elämänsä tarinoiden kautta” (Valkonen 2002, 11)

7. Narratiivi / tarina- perusvaatimuksia • tila - muutos – tila (Prince 1973. Ref. Rimmon-Kenan 1991, 28. Ref. Sintonen 1999, 154) • Pelkkä ajallinen jatkumo riittää (Rimmon-Kenan. Ref. Sintonen 1999, 154) • Narratiivi järjestää tapahtumien sarja yhdeksi kokonaisuudeksi niin että yksittäiset saavat merkityksensä sen kautta, mikä on niiden suhde kokonaisuuteen. (Elliott 2005, 3) • Selonteko yhteenliittyvistä tapahtumista, jotka kerronta paljastaaMurphy-Lejeune (2002, 43)

8. Narratiivinen näkökulma sosiaalitieteissä • Kiinnostuksen kohteena ihmisen käyttäytymisen tarinallinen luonne • Identiteetit rakentuvat (ainakin jossain määrin) narratiivien kautta • Kulttuuri muokkaa tarinoita • Ihmiset kertovat erilaisia tarinoita eri konteksteissa • Ihmisillä on vaihtelevassa määrin toimijuutta ja vapautta konstruoida kertomansa tarina

9. ”People are shaped, enabled, and constrained not only by material conditions but also by a large yet ultimately limited repertoire of available social and cultural narrative resources” (Sparkes & Smith)

10. ”With life stories we can construct our own and other people’s lives, justify past, present and future, formulate explanations, and place own behavior in a socially shared framework.” (Sparkes & Smith 2008)

11. Aineistonkeruutapoja • Haastattelut (esim. narratiivinen haastattelu, episodinen haastattelu) • Kirjalliset elämäntarinat • Arkistodokumentit, media-aineisto • Muu luonnollisesti esiintyvä aineisto, esim. keskustelut (small stories, De Fina & Georgakopoulou 2008)

12. Narratiivien analysoiminen • Ei standarditapaa analysoida (”state of near anarchy” Mishler 1995) • Polkinghorne: - Narratiivien analyysi: esim. tarinoiden teemoittelu, luokittelu, tyypittely - Narratiivinen analyysi: uuden narratiivin tuottaminen analyysin tuloksena

13. Narratiivien analysoiminen Elliott (2005), ref. Mishler (1995): • Sisältö (mitä tapahtui ja miksi?) • Rakenne (juonirakenne, tarinan muoto, genre) • Performanssi (performance) (tuotanto- ja kulutuskonteksti)

14. Sisällön analysoiminen • Menneiden tapahtuminen kuvailu • Tapahtumien merkityksen selvittäminen informanttien kannalta = evaluaatio (Labov&Waletzky. Ref. Elliott 2005, 38) • Realistinen lukutapa – tietoa ihmisten elämäntavasta. Esim. Bertaux & Bertaux-Wiame (1981) leipurien ammatin tutkiminen Ranskassa

15. Rakenteen analysoiminen Myyttiset juonityypit (esim. Frye 1957): Tragedia – päähenkilön pyrkimykset kariutuvat Romanssi – sankarillinen päähenkilö voittaa uhkaavan vaaran Komedia – yksilön ja yhteisön ristiriita ratkeaa onnellisesti Satiiri – vallitsevat arvojäsennykset kääntyvät päälaelleen

16. Rakenne: Labov & Waletzky 1967 Abstrakti (Abstract) tiivistää kertomuksen aiheen Orientaatio (Orientation) esittelee paikan, ajan, tilanteen ja henkilöt Komplikaatio kertoo jonkin käänteen, ristiriidan (Complicating action) Resoluutio, ratkaisu kertoo tapahtumien lopputuloksen (Resolution) Arviointi (Evaluation) ilmaisee kertomuksen merkityksen Kooda (Coda) palauttaa perspektiivin nykyhetkeen

17. Rakenne • Progressiiviset ja regressiiviset tarinat: juonen kehittyminen aikajanalla • Edistys, menestyminen, saavutukset • Rappeutuminen, heikkeneminen (Gergen & Gergen 1983; Lieblich et al. 1998)

18. Narratiivien analysointi niiden sosiaalisessa kontekstissa Narratiivien performatiivinen tai sosiaalinen ulottuvuus: • Huomio kiinnittyy tarinankerrontaan sosiaalisena toimintana: kuinka ihmiset kertovat tarinoita sosiaalisissa tilanteissa 2. Narratiivit sosiaalisesti neuvotellussa maailmassa: tarinoiden funktiot ihmisten elämässä ja yhteiskunnassa.

19. Narratiivit & identiteetti • Elämämme on tarinoitunutta ja identeetti on narratiivisesti rakentunut. • Identiteettiä ei tarkastella essentialistisin käsittein, vaan monidimensionaalisena ja sosiaalisiin, historiallisiin, poliittisiin ja kulttuurisiin konteksteihin sidoksissa olevana asiana. (Brockmeier & Carbaugh 2001; Polkinghorne 1988, ref. Smith & Sparkes 2008)

20. Narratiiviset lähestymistavat ja identiteetti Narratiivinen konstruktivismi & narratiivinen konstruktionismi (Smith & Sparkes 2008): • Huomion kohde / identiteetin lähde: yksilöllinen (sisäinen minuus) – sosiaalinen (suhteet ja vuorovaikutus) • Kielikäsitys: Realistinen (moderni) – relativistinen (postmoderni / konstruktionistinen)

21. Narratiivinen konstruktivismi • Narratiivit reittinä yksilön mieleen, identiteettiin ja todellisiin elettyihin kokemuksiin, identiteettiin, tapoihin ymmärtää mennyttä, nykyistä ja tulevaa • Realistinen lukutapa • Painopiste yksilöllisissä kokemuksissa ja minäkäsitysten aktiivisessa prosessoinnissa, narratiiveja ei katsota sosiaalisena toimintana

22. Narratiivinen konstruktionismi • Narratiivien ei katsota heijastavan mitään riippumatonta todellisuutta tai sisäistä maailmaa, vaan rakentavan todellisuutta ihmisten välisissä suhteissa • Narratiivit diskursiivisina tekoina tai sosiaalisena toimintana, joita ihmiset tekevät ja esittävät suhteessa toisiinsa, ei asioina joita heillä on. • Huomio siihen, kuinka narratiivit toimivat vuorovaikutussuhteissa • Identiteetin tuottaminen sosiaalisessa kontekstissa: tarkastellaan esim. sitä, mitä kulttuurisia narratiivisia resursseja ihmiset käyttävät tai vastustavat identiteettejä konstruoidessaan.

23. Tutkimuksen trendejä Kiinnostuksen kohteena aiemmin: kausaalisuhteet, loogisuus, psykologisuus Nyt: Narratiivit • Henkilökohtaisissa ja sosiaalisessa muutostilanteissa • Identiteettien konstruoinnissa • Sosiaalinen ulottuvuus: konteksti, yleisö, tarinan tilannekohtainen tarkoitus ja saatavilla olevat narratiiviset resurssit rajaavat sitä, mitä voidaan sanoa ja miten se voidaan sanoa. • Narratiiveja luodaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Ihmiset tekevät asioita narratiiveilla ja tarinat asettavat asioita ja ihmisiä keskenään erilaisiin suhteisiin. • (=konstruktivismista kohti konstruktionismia) (Brett Smith 2007)

24. Ohjeita omaan tutkimukseen • Huomioi narratiivisen tutkimuskentän laajuus • Mieti mistä olet kiinnostunut • Tutustu alan tutkimukseen • Suhteuta oma lähestymistapa narratiivisen tutkimuksen laajaan kenttään viittaamalla muihin • Kehitä johdonmukainen analyysisysteemi • Tee siitä läpinäkyvä • Harkitse eri aineistonkeruuvaihtoehtoja

25. Oma väitöstutkimukseni • Ulkopuolinen vai osallistuja? Identiteetit, ryhmäsuhteet ja integraatio maahanmuuttajien elämäntarinoissa. (2013) https://helda.helsinki.fi/handle/10138/40789

26. Data • Pitkittäistutkimus: 2 tarinaa jokaiselta 23 osallistujalta (keskimäärin 6 vuoden välein) • Lähinnä kirjallisia tarinoita • 1. tarinat itse keräämiäni ja arkistoituja • 2. tarinat itse keräämiäni

27. Aineisto • Keruu: kaikki kontaktit käytössä • Ohjeistus: kirjoitettu / suullinen tarina • Väljät kerrontaohjeet • Kirjallinen suostumus aineiston käyttöön • Lupa arkistointiin

28. Analyysiote • Sosiaaliskonstruktionistinen lähestymistapa • Käytännössä yhdistelmä diskursiivista psykologiaa ja narratiivista konstruktionismia höystettynä positiointiteorialla.

29. Tutkimuskysymykset 1. Minkälaisia identiteettejä maahanmuuttajat konstruoivat itselleen ja muille maahanmuuttajille integraatioprosessin varrella tuottamissaan elämäntarinoissa? 2. Minkälaisiksi rakentuvat maahanmuuttajien ja suomalaisten väliset suhteet maahanmuuttajien elämäntarinoissa? 3. Minkälaisena hahmottuu maahanmuuttajien paikka Suomessa ja Suomeen integroitujina maahanmuuttajien elämäntarinoissa?

30. Tuloksia • Kerrontaperspektiivit: maahanmuuttajaperspektiivi, etninen perspektiivi, etäännytetty perspektiivi • Maahanmuuttaja-positiot • Syrjitty, ulkopuolinen, altavastaaja, hyvin kohdeltu, kiitollinen, avuton, osallistuja

31. Tuloksia • Identiteettien ideaalityypit: Epäonnistunut, tyytyväinen, diasporinen, etuoikeutettu, ihanteellinen maahanmuuttaja

32. Käytettyjä kulttuurisia resursseja (yleisiä, julkisia tarinoita, joita käytetään ja joihin viitataan tai otetaan kantaa) esim: • Narratiivi ongelmallisesta maahanmuuttajasta, joka on kykenemätön sopeutumaan moderniin yhteiskuntaan tai syö ilmaiseksi suomalaista leipää. • Narratiivi maahanmuuttajasta, joka muuttuu ajan kuluessa suomalaiseksi

33. Mitä tarkoitusta tarinat ja identiteettikonstruktiot palvelevat? • Kertominen integraation tekemisenä • Poliittinen taso: maahanmuuttokeskusteluun osallistuminen, maahanmuuttajien aseman, arvostuksen ja integraation edellytysten parantaminen. • Henkilökohtainen taso: henkilökohtaisen menestyksen ja toimijuuden osoittaminen ja esittäminen / sopeutumisen epäonnistumisen selittäminen .

34. Lähteitä • http://srmo.sagepub.com/ (kaikenlaisesta laadullisesta tutkimuksesta!) – toimii yliopiston verkossa ja ainakin osin etäyhteyden kautta. • Lyhyt Corinne Squiren videohaastattelu narratiivisen tutkimuksen luonteesta, myös tekstinä : http://srmo.sagepub.com/view/narrative-research-corrine-squire/SAGE.xml?rskey=wseq9a&row=1 • ks. myös erillinen kirjallisuuslista!