1 / 45

Pelastustyön turvallisuus sähköverkossa

Pelastustyön turvallisuus sähköverkossa. Sisältö. Johdanto Sähköjärjestelmä Sähkön aiheuttamat vaaratekijät Pelastustehtävän tilannearvio ja jatkotoimenpiteistä sopiminen Pelastustehtävä voimajohdon läheisyydessä Pelastustehtävä sähköasemalla. Johdanto.

lenore
Download Presentation

Pelastustyön turvallisuus sähköverkossa

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Pelastustyön turvallisuus sähköverkossa

  2. Sisältö • Johdanto • Sähköjärjestelmä • Sähkön aiheuttamat vaaratekijät • Pelastustehtävän tilannearvio ja jatkotoimenpiteistä sopiminen • Pelastustehtävä voimajohdon läheisyydessä • Pelastustehtävä sähköasemalla

  3. Johdanto Sähköverkot ovat näkyvä ja keskeinen osa yhteiskuntamme teknistä perusrakennetta. Sähköjärjestelmän toiminnan jatkuvuus ja häiriöttömyys on kaikkien yhteinen tavoite. Pelastusalan ammattilaiset joutuvat pelastustyössä toimimaan sähköverkon läheisyydessä. Pelastajien on tunnistettava sähköstä aiheutuvat vaaratekijät ja toimittava yhteistyössä verkkoyhtiöiden kanssa riskien välttämiseksi. Tähän materiaaliin on koottu keskeisiä tietoja pelastajan turvallisuuden ja pelastustöiden nopean etenemisen varmistamiseksi. Pelastushenkilöstön ja verkkoyhtiöiden välinen hyvä yhteistyö mahdollistaa sähköverkon toiminnan jatkuvuuden mahdollisimman normaalina onnettomuudesta tai uhkatilanteesta huolimatta.

  4. Johdanto Kuumuuden ja savun aiheuttamat vaaratekijät on otettu huomioon tässä oppaassa esitetyissä toiminta-malleissa ja turvaetäisyyksissä. Oppaan kattavalla koulutuksella sekä omaksumisella voidaan varmistaa kaikkien osapuolien kannalta turvallisin menettely pelastustyössä. Tämä opas on laadittu yhteistyössä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin, Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen, Fingrid Oyj:n ja Vattenfall Verkko Oy:n kesken.

  5. Sähköjärjestelmä

  6. SähköjärjestelmäPäävoimansiirtoverkko Sähköjärjestelmä muodostuu sähkön tuotantolaitoksista eli voimalaitoksista ja sähkön käyttäjistä sekä niitä yhdistävästä sähkönsiirtojärjestelmästä. Päävoimansiirtoverkon keskeinen osa on kantaverkko ja siihen liittyvä alueverkko. Päävoimansiirtoverkossa käytettävät jännitteet ovat 400 kV, 220 kV ja 110 kV. Jännitteen yksikkö on voltti (V) ja kilovoltti (kV) on 1000 volttia.

  7. SähköjärjestelmäKeskijänniteverkko Päävoimansiirtoverkosta sähkö siirtyy keskijänniteverkkoon (6-45 kV) ja sieltä edelleen pienjänniteverkkoon (0,4 kV). Kaupungeissa ja taajamissa keskijännite-verkot on yleensä rakennettu käyttämällä maakaapeleita. Maaseudulla käytetään yleensä ilmajohtoja, joista pääosa on avojohtoja.

  8. SähköjärjestelmäSähköjohdot ja jännitetasot Sähköjohdon jännitetason voi tunnistaa yksinkertaisten rakenne-eroavuuksien avulla. Päävoimansiirtoverkon avojohtojen kulkureitti eli johtoalue on jännitetasosta ja pylväsrakenteesta riippuen 30-50 metriä leveä puustoltaan raivattu alue. Päävoimansiirtoverkon (110 - 400 kV) johtojen pylväät ovat yleensä kaksi-jalkaisia. Ne voivat olla puu- tai teräs-rakenteisia ja niiden johtimet kulkevat riippueristimien varassa.

  9. SähköjärjestelmäSähköjohdot ja jännitetasot Keskijänniteverkon siirtojohdot ovat yleensä avojohtoja. Johtoalue on tyypillisesti noin 10 m leveä. Keskijänniteverkon siirtojohto (6-45 kV) kulkee usein ylöspäin suuntautuvien kolmen eristimen varassa yksijalkaisissa puupylväissä. Keskijänniteverkon johto voi olla myös kaapelimainen ja muistuttaa pienjänniteilmajohtoa

  10. SähköjärjestelmäSähköjohdot ja jännitetasot Pienjänniteilmajohdot ovat yleensä virtajohtimiltaaa eristettyjä kaapelimaisia ja puupylväsrakenteisia. Samoilla pylväillä on usein myös puhelinjohtoja.

  11. Sähköjärjestelmä 110 kV ja 400 kV sähköasemat Sähköasema koostuu ulkokytkinkentästä, tehomuuntajasta ja kytkinlaitosrakennuk-sesta. Sähköasema on aidattu. Sähköasemien koko vaihtelee muutamista sadoista neliömetreistä hehtaareihin. Kytkinlaitosrakennuksessa on sähkö-asemaan liittyviä ohjaus-, mittaus- ja valvontalaitteita.

  12. SähköjärjestelmäPäämuuntajat Sähköaseman päämuuntaja on alueella olevista laitteista suurin. Muuntajan sisäisenä eriste- ja jäähdy-tinaineena on öljy, joka tekee muuntajasta merkittävän paloriskikohteen. Muuntajan ympärillä voi olla betoninen suojabunkkeri tai kahden muuntajan asemalla väliseinä. Muuntajien alla on yleensä allas, johon muuntajasta mahdollisesti vuotava öljy ja sammutusvesi kerääntyvät. Altaaseen kertyvä vesi voidaan vesitysventtiilin avulla johtaa edelleen viivästysaltaaseen.

  13. SähköjärjestelmäKeskijänniteverkon muuntamot ja pienjänniteverkon jakokaapit Keskijänniteverkon (6-45 kV) jakelumuuntajalla siirtojännite muunnetaan käyttäjälle sopivaksi 400/230 V jännitteeksi. Muuntaja on yleensä öljyeristeinen. Taajama- ja kaupunkialueella kaapeli-verkkoon liittyvä puistomuuntamo sisältää mm. kytkinlaitteita ja muuntajan. Uudempien puistomuuntajien alla on vuotoallas öljylle. Jakokaappi on pienjänniteverkon risteyskohta.

  14. SähköjärjestelmäVerkkojen valvonta Päävoimansiirtoverkkoa valvovat kantaverkon osalta Fingrid Oyj:n verkkokeskus ja alueverkkojen osalta verkkoyhtiöiden valvomot. Keski- ja pienjänniteverkkoja valvovat paikalliset verkkoyhtiöt. Valvomoiden yhteystiedot on hyvä selvittää etukäteen.

  15. Sähkön aiheuttamat vaaratekijät

  16. Sähkön aiheuttamat vaaratekijät Sähköverkkojen laitteet ja johdot eivät aiheuta normaaliolosuhteissa vaaraa. Työvälineiden ja -koneiden turvallinen käyttö sähkölaitteistojen läheisyydessä vaatii kuitenkin erityistä huomiota ja turvaetäisyyksien noudattamista. Etenkin metallitikkaat ovat hengenvaarallisia jännitteisten laitteiden läheisyydessä

  17. Sähkön aiheuttamat vaaratekijät Palon muodostama kuumuus ja sankka savu lisäävät sähköjohtojen läheisyydessä sähköiskun vaaraa. Riski on sitä suurempi, mitä suurempi on palon aiheuttama kuumuus ja savu. Kun tulipalo on sähköjohdon alla, voi johtojen riippuma kasvaa vaarallisen suureksi ja aiheuttaa mekaanisen tai sähköisen vaaratekijän. Kuumuus voi aiheuttaa myös johtimien katkeamisen ja pylväiden sortumisen.

  18. Sähkön aiheuttamat vaaratekijät Kun sähkölaitteisto vaurioituu tai siihen kohdistuu ulkoinen rasitus, pyrkii sähkö-laitteistossa vaikuttava jännite purkautumaan maahan tai muihin virtapiirin osiin suorinta mahdollista reittiä. Ihmisen joutuminen osaksi tätä kulkureittiä koskettamalla jännitteisiin osiin suoraan tai minkä tahansa johtavan väliaineen kautta on hengenvaarallista. Purkautuva jännite aiheuttaa kulkureitillään usein myös polttavan valokaarilmiön, joka lisää henkilövahinkojen vakavuutta.

  19. Sähkön aiheuttamat vaaratekijät Vioittuneesta sähköverkon osasta tai jännitteiseen osaan kaatuneesta puusta tai johtoon kiinni ajaneesta työkoneesta maahan virtaava sähkö aiheuttaa askeljännitteen, joka on ihmiselle vaarallinen. Vikakohtaan, jossa sähkö virtaa maahan on pidettävä vähintään 20 m etäisyys. Jos joudut vikakohtaa liian lähelle, voit pyrkiä kauemmas tasajalkaa hyppien tai loikkien niin etteivät jalat osu yhtäaikaa maahan. Ellet voi turvallisesti poistua jää paikallesi seisomaan jalat yhdessä äläkä koske jännitteelle alttiisiin osiin. Kohdetta saa lähestyä vasta kun sähköalan ammattihenkilö antaa siihen luvan.

  20. Sähkön aiheuttamat vaaratekijätEnsiapu sähkötapaturmissa Sähkötapaturman sattuessa sähköiskun saanut on irroitettava sähkölaitteesta nopeasti. Uhria ei saa kuitenkaan irroittaa paljain käsin ennen kuin jännite on poistettu, jotta auttaja ei itse saa sähköiskua. Sähköisku on aina vakava uhka uhrin sydämen toiminnalle. Nopea painanta-elvytyksen aloittaminen ja lisäavun hälyttäminen ovat avainasemassa Sähköiskun saanut on aina toimitettava lääkäriin.

  21. Pelastustehtävän tilannearvio ja jatkotoimenpiteistä sopiminen

  22. Pelastustehtävän tilannearvio ja jatkotoimenpiteistä sopiminen Pelastuskohteessa päävastuu ihmisten ja omaisuuden pelastamisesta sekä suojaamisesta on pelastustoimella. Päätöksiä tehtäessä on otettava huomioon, että sähkön siirron kannalta voi sähköjohtojen nopea poiskytkeminen aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä ja ulkopuolisille hengenvaaraa. Suunnitelmallinen toiminta ja yhteistyö johtaa kokonaisuuden kannalta parhaaseen ratkaisuun.

  23. Pelastustehtävän tilannearvio ja jatkotoimenpiteistä sopiminen Jo pelastuskohteeseen mentäessä on mahdollisuuksien mukaan otettava yhteys verkkoyhtiön valvomoon ja sovittava yhteydenpidosta. Viimeistään pelastuskohteeseen saavuttaessa on verkkoyhtiön kanssa sovittava tilanteen vaativista menettelyistä. Verkkoyhtiöltä saa lisätietoja pelastuskohteen vaaratekijöistä. Vaikka verkkoyhtiö lähettää sähköalan ammattihenkilön paikalle, on pelastushenkilöstö kohteessa lähes aina ensimmäisenä. Ammattihenkilön paikalle saapuminen voi kestää kauankin.

  24. Pelastustehtävä sähköjohdon läheisyydessä

  25. Pelastustehtävä sähköjohdon läheisyydessä Kun palon leviämissuunnassa on sähköjohtoja tai pelastustyö suoritetaan lähellä johtoja, on verkkoyhtiön kanssa sovittava sähköturvallisuus-menettelyistä. Älä koskaan mene tai ulotu viittä (5) metriä lähemmäs sähköjohdon johtimia, ellet tunne johdoissa vaikuttavaa jännitettä tai et ole saanut sähköalan ammattihenkilön lupaa. Pylvääseen kiipeämistä vaativat pelastustehtävät saa suorittaa vain sähköalan ammattihenkilön luvalla tai valvonnassa.

  26. Pelastustehtävä sähköjohdon läheisyydessä Pelastustehtävän kannalta sähköjohdon tila voi olla yksi seuraavista: JÄNNITTEINEN: Johdossa on käyttöjännite tai sen tilaa ei tunneta. MAADOITTAMATON: Sähköalan ammattilaisen ilmoituksen mukaan johdossa ei ole käyttöjännitettä, mutta sitä ei ole työmaadoitettu. Maadoittamattomaan johtoon tai siinä kiinni olevaan henkilöön, koneeseen tai laitteeseen ei saa koskea MAADOITETTU (JÄNNITTEETÖN): Sähköalan ammattilaisen ilmoituksen mukaan johto on työmaadoitettu. Maadoitettu johdin ei aiheuta sähköistä vaaraa.

  27. Pelastustehtävä sähköjohdon läheisyydessä Pelastuspaikan läheisyydessä olevien johtojen yksilöimistä helpottaa johdoissa mahdollisesti olevat tunnistekilvet. Varmimman tiedon alueella olevista sähköasemista ja -johdoista saa verkkoyhtiöltä. Kun verkkoyhtiölle ilmoitetaan kohteen osoite tai GPS -paikantimen koordinaattitieto, voi verkkoyhtiö sen perusteella tunnistaa johdon tai sähköaseman ja kertoa myös muista alueella kulkevista johdoista

  28. Pelastustehtävä sähköjohdon läheisyydessä Seuraavissa kuvissa on esitetty periaatteet, miten pelastushenkilöstö voi sijoittua turvallisesti sähköjohtojen läheisyyteen ulottuvissa palotilanteissa. Kuvissa on huomioitu vain sähköiset vaaratekijät tilanteissa, missä sähköjohto ei ole vaurioitunut. Mikäli sähköjohto on vaurioitunut tai on vaara sen vaurioitumisesta, pitää siitä kertoa verkkoyhtiölle ja sopia toimintaperiaatteista.

  29. Pelastustehtävä sähköjohdon läheisyydessäJännitteinen päävoimansiirtoverkon tai keskijänniteverkon (6 - 400 kV) sähköjohto Palon aiheuttama sankka savu ja kuumuus ei kohdistu sähköjohtoon. Tällöin sammutustyössä ei ole sähkön aiheuttamia vaaratekijöitä. Suoraa suihkua johtimiin on vältettävä.

  30. Pelastustehtävä sähköjohdon läheisyydessäJännitteinen päävoimansiirtoverkon tai keskijänniteverkon (6 - 400 kV) sähköjohto Kun tulipalon aiheuttama sankka savu ja kuumuus kohdistuu yläpuolella olevaan jännitteiseen sähköjohtoon, on palokohteeseen ja pylväsrakenteisiin pidettävä vähintään 20 metrin turvaetäisyys. Mikäli pelastustyö sähköjohdon alla ei ole tehtävän kannalta välttämätöntä, pitää sitä välttää. Suoraa suihkua johtimiin on vältettävä.

  31. Pelastustehtävä sähköjohdon läheisyydessäJännitteinen päävoimansiirtoverkon (110 - 400 kV) sähköjohto Kun tulipalon aiheuttama sankka savu ja kuumuus kohdistuu korkeintaan 40 metrin etäisyydeltä päävoimansiirtoverkon jännitteiseen sähköjohtoon, on palokohteeseen ja pylväs- rakenteisiin pidettävä vähintään 20 metrin turvaetäisyys. Tällöin pelastustyö palokohteen ja sähköjohdon välissä on myös kielletty. Mikäli pelastustyö sähköjohdon alla ei ole tehtävän kannalta välttämätöntä, pitää sitä välttää. Suoraa suihkua johtimiin on vältettävä.

  32. Pelastustehtävä sähköjohdon läheisyydessä Jännitteinen keskijänniteverkon (6 - 45 kV) sähköjohto Kun tulipalon aiheuttama sankka savu ja kuumuus kohdistuu korkeintaan 20 metrin etäisyydeltä keskijänniteverkon jännitteiseen sähköjohtoon, on palokohteeseen ja pylväs- rakenteisiin pidettävä vähintään 20 metrin turvaetäisyys. Mikäli pelastustyö sähköjohdon alla ei ole tehtävän kannalta välttämätöntä, pitää sitä välttää. Suoraa suihkua johtimiin on vältettävä.

  33. Pelastustehtävä sähköjohdon läheisyydessäMaadoittamaton jännitteetön päävoimansiirtoverkon tai keskijänniteverkon (6 - 400 kV) sähköjohto Savusta ja kuumuudesta huolimatta sähköisiä vaaratekijöitä ei ole, ellei kosketeta suoraan johtimiin tai niissä kiinni oleviin sähköä johtaviin koneisiin tai välineisiin. Mikäli pelastustyö johtojen alla ei ole tehtävän kannalta välttämätöntä, pitää sitä välttää.

  34. Pelastustehtävä sähköjohdon läheisyydessäMaadoitettu päävoimansiirtoverkon tai keskijänniteverkon (6 - 400 kV) sähköjohto Sähköisiä vaaratekijöitä ei ole. Maadoitettu tarkoittaa, että sähköalan ammattihenkilö on kytkenyt työmaadoituksen pelastuskohteen lähelle. Tällöin myös suora kosketus tai ruiskutus johtimiin on sähköturvallisuuden kannalta vaaratonta. Pelastustyöstä riippuen voidaan sähköjohdon alla vapaasti toimia kunhan huomioidaan rakenteiden sortumisen vaara. Sortumisen voi aiheuttaa esim. rakenteisiin törmääminen tai voimakas palo.

  35. Pelastustehtävä sähköjohdon läheisyydessä Keskijänniteverkon siirtojohtoihin (6-45 kV) liittyy usein pylväsmuuntaja, jonka eristeaineena on öljy. Kun muuntajan sammutustyötä suunnitellaan, on huomioitava, että muuntajan lähellä voi palosta huolimatta olla jännitteisiä johtoja. Muuntajan sammutus suoralla vesisuihkulla voidaan aloittaa 20 metrin päästä. Sammutusta voidaan jatkaa lähempää, kun sähköalan ammattihenkilö on kertonut pelastustyön rajoitukset sähköturvallisuuden kannalta.

  36. Pelastustehtävä sähköjohdon läheisyydessä Sähköjohdot ylittävät maanteitä, parkkialueita, rautateitä ja ovat alttiina työkoneiden törmäyksille metsissä, pelloilla ja erilaisissa rakennuskohteissa. Ilman verkkoyhtiön tai sähköalan ammattihenkilön lupaa ei ajoneuvoon tai työkoneeseen saa koskea, jos sähköjohto on yhteydessä niihin. Lupa tarvitaan myös, jos sähköjohto on niiden välittömässä läheisyydessä.

  37. Pelastustehtävä sähköjohdon läheisyydessä Pylväiden, harusten tai johtojen vaurioituessa saattaa rakenteissa esiintyä hengenvaarallisia mekaanisia jännityksiä ja vetovoimia, jotka on huomioitava pelastustyössä. Pylväitä ja muita verkon rakenteita on varottava vahingoittamasta kun ajoneuvolla tai työkoneella liikutaan niiden läheisyydessä. Jätä kaikkiin rakenteisiin vähintään kolmen metrin varoetäisyys.

  38. Pelastustehtävä sähköjohdon läheisyydessä Päävoimansiirtoverkkoon ja keskijännite-verkkoon kuuluvien sähköjohtojen vikatapauksissa voi jälleenkytkentä-automatiikka kytkeä jännitteen useita kertoja. Sivullisten pääsy lähelle vikaantuneita johtorakenteita on estettävä. Maahan pudonnut johdin voi sähköisen vaaran lisäksi aiheuttaa palavien nesteiden syttymisen.

  39. Pelastustehtävä sähköasemalla

  40. Pelastustehtävä sähköasemalla Kun pelastushenkilöstö on saanut tiedon pelastustehtävästä sähköasemalla, on heidän otettava mahdollisimman nopeasti yhteys verkkoyhtiöön. Sähköaseman aidan sisäpuolelle voidaan mennä, jos asemalla liikkumiseen ja siellä toimimiseen on saatu verkkoyhtiöltä ennakkoperehdytys.

  41. Pelastustehtävä sähköasemalla Palokohteeseen, josta tulipalon aiheuttama savu ja kuumuus ulottuu laitteisiin ja johtimiin, jotka saattavat olla jännitteisiä, on pidettävä 20 metrin turvaetäisyys. Sähköalan ammattihenkilö voi selvittää pelastus-henkilöstölle jännitteiset osat. Aidatuilla sähköasemilla olevia palavia sähkö-laitteita, jotka saattavat olla jännitteisiä, ei sammuteta. Pientä savua ja kuumuutta aiheuttava - esim. aluskasvillisuuden - palo voidaan sähköasemalla sammuttaa, jos suihkua ei kohdisteta eristimien alapintaa korkeammalle.

  42. Pelastustehtävä sähköasemalla Sähköaseman rakennuksessa on suojaus-, ohjaus- ja mittauslaitteita sekä monissa tapauksissa myös suurjännitekytkinlaitos. Sähköaseman rakennuksessa voi syntyä tulipalon seurauksena erilaisia vaarallisia palotuotteita, jotka ovat peräisin mm. kaapelien eristyksistä ja johdinmateriaaleista. Tämän vuoksi palotilanteessa ei rakennukseen saa mennä ilman suojavarustusta ja paineilmalaitteita Turvallinen liikkuminen ja sammutustyön aloittaminen rakennuksessa edellyttää verkkoyhtiöltä saatua ennakkoperehdy-tystä tai tietoa asemarakennuksessa olevien laitteiden jännitetilanteesta.

  43. Pelastustehtävä sähköasemalla Sähköaseman rakennuksissa olevien sähkölaitteiden jännite pyritään poistamaan tulipalon sattuessa. Suurilla sähköasemilla voi jännitteen poistaminen valvomo- ja reletiloista olla hankalaa. Sähköasemarakennuksissa on aina myös akkuja, joiden aiheuttamat riskit on otettava huomioon.

  44. Pelastustehtävä sähköasemalla Useissa sähköaseman katkaisijoissa ja erityisissä kaasukytkinlaitoksissa, joissa kytkinlaitos on sijoitettu sisätiloihin, käytetään eristysaineena SF6 -kaasua eli rikkiheksafluoridia. Se on tukahduttava ja ilmaa raskaampi aine. SF6 -kaasun palotuotteet ovat vaarallisia. Selvitä tarkemmat varotoimet verkkoyhtiöltä tai paikan päällä olevasta kohdekortista ja varoituskilvistä..

More Related