1 / 39

Luonnonn ht vyyksi Kannonkoskella

Johdanto. Kev

lindsey
Download Presentation

Luonnonn ht vyyksi Kannonkoskella

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

    1. Luonnonnähtävyyksiä Kannonkoskella Johdanto 1. Kiihkovuori 2. Peikonpesä 3. Kannonkoski 4. Reikäkivi 5. Käräjäkivet 6. Käräjämäen kolmiomittaustorni 7. Myllykoski 8. Maasta pulppuava puro 9. Tapulikivet 10. Tappurainen kuusi 11. Pieni kylkisaari / karhupesä 12. Kirkkokivi 13. Ruumisaari ja Kalmusaari 14. Ikivanha mänty 15. Pylväskataja 16. Vesiväylä Koskilahti – Vuosjärvi 17. Iso koivunpahka 18. Iso haapa 19. Lintujen kerrostalo 20. Pirunpelto 21. Koiralampi 22. Koiralahti / Surmasalmi 23. Isohiekka 24. Öijänhiekka 25. Piispalan hiekkaranta 26. Lintusaari 27. Vanha uittopaikka 28. Viivajoki 29. Mustalaiskivet 30. Hilmonkoski Jokamiehen oikeudet

    2. Johdanto Keväällä 1987 Kannonkosken kulttuurilautakunta järjesti kilpailun kannonkoskelaisten luonnonnähtävyyksien kartoittamiseksi. Tämän aineiston pohjalta Sirkka Leppänen-Peltola toimitti monisteen koulujen ja retkeilijöiden käyttöön. Tämän pohjalta on syntynyt tämä esitys. Lisätietoja saa Kannonkosken kunnankirjastosta. Otamme vastaan korjaus- ja lisäysehdotuksia. Osa kohteista saattaa olla kadonnut tai niille ei ole enää pääsyä. Mukavia hetkiä kauniissa kannonkoskelaisessa luonnossa! Kannonkoskella kesällä 2007 Pekka Termonen

    3. 1. Kiihkovuori SIJAINTI: Kirkonkylän länsipuolella. Kartta KUVAUS: Korkea järkälemäinen kallio, jonka päällä kasvavasta männystä ennenaikaan näkyi Kivijärven kirkko.

    4. 2. Peikonpesä SIJAINTI: Kirkonkylässä Kiihkovuoren rinteessä lähellä kuntorataa. KUVAUS: Louhikkoiseen mäkeen johtava 1 x 1,5 m kokoinen aukko, joka perältä laajenee. Luolan pituutta ei ole mitattu. Ennenaikaan se oli nuorison vakituinen kokoontumispaikka. TARINAT: Peikonpesä on tarinoiden mukaan ollut entisaikaan piilopirtti, johon paettiin vainolaisia. Kerrotaan, että Ojalan pojat olisivat aikoinaan ryömineet Peikonpesään. Seuraavana yönä toinen pojista oli nähnyt unen, jossa hänelle oli sanottu: ” Jos oisit männä veilä eimmäks, nii sinne oisit jeännä.”

    5. 3. Kannonkoski 1/2 SIJAINTI: Kannonsahalla, kirkonkylältä päin tultaessa rautatiesillan oikella puolella. Kartta KUVAUS: Koskivedet laskevat Kannonjärvestä Kivijärveen, korkeusero 9,8 m. HISTORIA: “Pohjoisen Keski-Suomen ensimmäinen kauppasaha perustettiin Kannonkosken varrelle vuonna 1836. Sahan tuotanto oli tarkoitettu kokonaan vientiin, ja siksi sille oli myönnetty Keski-Suomen suurimamt sahausoikeudet. Toiminta alkoi alusta pitäen teollisuusluontoisena, sillä ensimmäisenä vuonna töissä oli jo 26 työntekijää... Rahdinajo, uitot, metsätyöt ja itse sahaustoiminta toivat väestölle tuloja ja niiden ansiosta sahan ympäristöön syntyi pieni kyläkunta, jossa toimi mm. Kauppa ja sahan perustama koulu.” Sahaustoimintaa jatkettiin Kannonkoskessa eri omistajien johdolla 1930-luvulle saakka. (Kivijärven kirja, Jyväskylä, Kivijärven kunta ja seurakunta, 1986, ss. 278-279) .

    6. Kannonkoski 2/2 (Kipin kapin koulutietä, Jyväskylä, Kannonkosken kunta, 1994, s. 13)?

    7. 4. Reikäkivi SIJAINTI: Pudasjärvessä Soiniemen ja Pajusaaren välissä. Kartta KUVAUS: Järvessä oleva meteoriitinomainen kivi, jossa on kämmenenmentäviä reikiä. Kivessä ei ole ehjiä kohtia juuri ollenkaan.

    8. 5. Käräjäkivet SIJAINTI: Käräjämäen entisen koulun eteläpuolella sähkölinjalla. Kiville oranssi nauhoitus (?), joka lähtee koulun eteläpuolelta noin 100 metrin päästä tien oikealta puolelta (koululta katsottaessa). KUVAUS: Keskellä laakakivi, jonka ympärillä 8 kiveä. Kivet ovat ilmeisesti aika isoja. Ne ovat maan sisässä ja niistä näkyy ainoastaan laet. TARINA: Erään perimätiedon mukaan tämä on vanha käräjäpaikka, josta juontuu myös nimi Käräjämäki. Keski-Suomen museo ei kuitenkaan vahvista tätä uskomusta. Toisen perimätiedon mukaan Käräjämäki on saanut nimensä käärmeiden käräjistä.

    9. 6. Käräjämäen kolmiomittaustorni SIJAINTI: Pyykkimäki. Kartta KUVAUS: Kaunis maisema Vuosjärvelle.

    10. 7. Myllykoski SIJAINTI: Käräjämäessä (vanhalta kaupalta käännytään Kannonkoskelta tultaessa oikealle). Kartta KUVAUS: Myllykosken rannalla mylly ja myllytupa.

    11. 8. Maasta pulppuava puro SIJAINTI: Lakomäessä. Kartta KUVAUS: Puro saa alkunsa todennäköisesti Heinäjärven pohjasta, mutta se pulppuaa pintaan suoraan maanpinnasta. KULKU: Lakomäen metsäautotieltä noin 0,5 km ennen Heinäjärven kämppää käännytään oikealle. Tienhaarasta 200 metrin päässä oikealla puolella on vanha hiekkamonttu. Puro on montulta 70 metriä oikealle.

    12. 9. Tapulikivet SIJAINTI: Lakomäen tilalla Saukkosuolla. Kartta KUVAUS: Erikokoisista lomittaisista kivistä muodostunut noin 10 metriä korkea, litteä, uhkaavalta näyttävä kiviröykkiö. KULKU: Lakomäessä käännytään Viitasaari - Saarijärvi -tieltä Lakomäen kämpille vievälle tielle. Noin 5 km päässä käännytään oikealle (viitta Saukkolan kämpälle). Noin 3 km päästä maakuntauran merkin kohdalta käännytään oikealle. Noin kilometrin päässä käännytään vasemmalle ja edetään 300 metriä soramontulle, jonka oikealta reunalta lähtee (?) punainen nauhoitus (noin 1 km) tapulikiville. Kivet on merkitty peruskarttaan luonnonjyrkänne-merkillä.

    13. 10. Tappurainen kuusi SIJAINTI: Vuorilahdella Kotisalossa. KUVAUS: Noin 170 cm korkea (v. 1987) kuusi, joka en erittäin tiheään kasvanut turilas. KULKU: Viitasaari – Saarijärvi -tieltä noin 2 km Hilmonkosken tienristeyksestä Vuorilahden suuntaan käännytään oikealle (viitassa Kotisalo). Noin 4 km päässä suora, jonka jälkeen P-paikka oikealla. P-paikalta lähtee (?) punainen nauhaviitoitus (n. 300 m) puun luo.

    14. 11. Pieni Kylkisaari / karhunpesä SIJAINTI: Vuosjärvessä Hintonniemen kupeessa. Kartta KUVAUS: Ison kiven onkalo, jossa kerrotaan olleen karhunpesä.

    15. 12. Kirkkokivi SIJAINTI: Vuosjärvessä Hintonniemessä, pienen Kylkisaaren eteläpuolella. Kartta KUVAUS: Suuri kivi, joka toimii ”merimerkkinä”.

    16. 12. Ruumissaari ja Kalmusaari SIJAINTI: Vuosjärven Hintoselällä. Kartta (Ruumissaari) Kartta (Kalmusaari)? KUVAUS: Luonnonkaunis hiekkasaari. Käytettiin kesähautapaikkana silloin kun Kannonkoski kuului Rautalammin pitäjään ja ruumiit jouduttiin kuljettamaan Rautalammin kirkkomaahan saakka. Saaressa nähtävänä hautapainaumia. TARINA: Ruumiinkuljettajat olivat matkallaan Rautalammille yöpyneet Keihärin seudulla talossa, jossa oli huonokuntoinen vanhaisäntä. Talonväki oli sitä mieltä, että vanhaisäntäkuolee kohta kuitenkin, joten hänelle tehtiin arkku ja laitettiin ruumiinkuljettajien matkaan. Tarinan mukaan ukko oli hokenut arkussa: ”Vieläkö on pitkästi? Teällä on nii kylymä, että iha kuoloo. Ku ois peässy hautaan ni siellä ei ois nii kylymä.”

    17. 14. Ikivanha mänty SIJAINTI: Hotakansaaren Vastaniemen kärjessä. Kartta KUVAUS: Suuri ja kaunis ikimänty.

    18. 15. Pylväskataja SIJAINTI: Huopanassa Rytyperällä. Kartta KUVAUS: 8 metriä pitkä mäntymäinen kataja. KULKU: Rytyperän tietä (nyk. Peltoniementie) noin 1 km, vasemmalla puolella tietä ennen latoa. Kataja noin 10 m tieltä.

    19. 16. Vesiväylä Koskilahti – Vuosjärvi 1/2 SIJAINTI: Lokakylällä. Kivijärven vedet virtaavat Vuosjärveen. Kartta KUVAUS: Vesiväylällä on vuorotellen koskia ja suvantoja. Myllykoskessa ja Kämärinkoskessa on ennen ollut mylly. Varsinkin Kämärinkoskessa on keväisin veden virtaus voimakasta ja näkemisen arvoista. TARINAT: Myllykoskessa oli ennen mylly, jossa asui myllynhaltija. Myllynhaltija karkoitti myllyn läheisyyteen tunkeutujat lisäämällä kosken pauhua. Kerrotaan, että Kämärin sillalla oli oma vedenhaltija, suvannon neito. Suvannon neito oli vedenhaltijoista kaunein. Siihen aikaan kun Kämärin sillalla pidettiin tansseja, suvannon neito näyttäytyi aina tanssien päätteeksi. Iltamyöhällä, kun luonto hiljeni, sillalle ilmestyi ihana nainen vihreä viitta harteillaan ja kaunis hattu päässään. Se nousi vedestä siltaväylän vierestä ja tanssi sillalla hetken. Sitten se laskeutui taas takaisin veteen.

    20. 16. Vesiväylä Koskilahti – Vuosjärvi 2/2 ”Ennen Hilmonkosken voimalaitoksen [myös Hilmon voimalaitos] rakentamista Kivijärvellä on ollut kaksi luonnonmukaista lasku-uomaa, Potmonkoski ja Kämärinkoski, joista jälkimmäisessä oli vettä ainoastaan suurimpien tulvien aikana. Vuonna 1957 käynnistetty Hilmonkosken voimalaitos vesirakennuksineen aiheutti veden virtauksenmuutoksen. Järven ainoaksi lasku-uomaksi jäi Huhmarlahdesta voimalaitokselle ja sieltä edelleen Vuosjärven Kovalahdelle kaivettu 1,6 km pitkä avokanava. Potmonkoski sekä Kämärinkoski suljettiin padoilla. Jälkimmäinen padottiin täydellisesti ja Potmonkoskeen jätettiin aukko uittoa varten sekä tulva-aukot sellaisen tilanteen varalle, että juoksutus voimalaitoksen kautta olisi jostain syystä mahdotonta.” (Kivijärven kirja, Jyväskylä, Kivijärven kunta ja seurakunta, 1986, s. 200)?

    21. 17. Iso koivunpahka SIJAINTI: Lokakylällä KUVAUS: Koivussa oleva pahka, joka on halkaisijaltaan noin metri. KULKU: Lokakylän tieltä käännytään puoli kilometriä rautatien jälkeen vasemmalle Kortevuoren (nyk. Koivukankaantie) tielle. Noin 100 metrin päästä tien oikealta puolelta lähtee (?) punainen nauhaviitoitus pahkan luo.

    22. 18. Iso haapa SIJAINTI: Kuoppamäen talon takana Palomäessä lähellä maakuntauran reittiä. Kartta KUVAUS: Läpimitta noin 1,3 metriä.

    23. 19. Lintujen kerrostalo SIJAINTI: Teerilammella (oik. Töyrilampi)? KUVAUS: Mänty, joka on joka puolelta täynnä koloja. Koloissa on pikkulintujen pesiä. KULKU: Teerilammen tieltä Isohiekan tienhaarasta suoraan (ei käännytä Isohiekkaan) noin 200 metriä. Mäen päällä oikealla on levike, josta lähtee (?) punainen nauhaviitoitus männyn luo.

    24. 20. Pirunpelto SIJAINTI: Isohiekkaan menevän tien oikealla puolella, Koiralahden kohdalla. Kartta KUVAUS: Iso louhikko, jossa kasvaa muutamia käkkärämäntyjä. MAANTIEDE: Pirunpelto

    25. 21. Koiralampi SIJAINTI: Isohiekkaan johtavan tien vasemmalla puolella, noin kilometri Töyrilammesta pohjoiseen. Kartta KUVAUS: Mustavetinen lampi. TARINA: Kerrotaan, että lampeen on hukkunut mustalainen ja näin vesi on muuttunut mustaksi.

    26. 22. Koiralahti ja Surmasalmi SIJAINTI: Isohiekasta kaakkoon suuntautuva lahti. Kartta KUVAUS: Kivinen ja karu lahti. TARINA: Surmasalmessa on virtapaikka, joka on talvellakin sula. Salmi on saanut nimensä tarinasta, jonka mukaan eräs mies oli ostanut järven takaa hevosen. Hän lähti ajamaan sillä jään yli kotia kohti. Mies nukahti rekeen, ja hevonen kääntyi kiertämään takaisin entiseen kotiinsa. Hevonen veti reen sulaan salmeen, johon sekä mies että hevonen hukkuivat.

    27. 23. Isohiekka SIJAINTI: Kismaniemen pohjoisrannalla, sen itäpuolella. Kartta KUVAUS: Kaunis hiekkaranta, jonka edustalla pieniä kalliosaaria.Hyvä ja matala hiekkapohjainen uimapaikka. KULKU: Siniseltä tieltä Kannonkoski – Viitasaari tienristeyksestä noin 1 km Kyyjärven suuntaan käännytään oikealle. Siniseltä tieltä matkaa Isohiekkaan noin 5 km.

    28. 24. Öijänhiekka 1/2 SIJAINTI: Piispalan kylällä. Kartta KUVAUS: Hiekkarantainen, karu lahdenpoukama, joka on hyvä uimapaikka. Paikalla myös laavu. KULKU: Suurussalmen sillan Piispalan puoleisesta päästä polkuyhteys noin 700 metriä pohjoiseen. KUVA: Seuraava sivu

    29. Öijänhiekka 2/2

    30. 25. Piispalan hiekkaranta SIJAINTI: Piispalan kylällä nuorisokeskus Suurussalmen itärannalla sillan molemmin puolin. Kartta KUVAUS: Kilometrien mittainen hiekkaranta. Hyvä uimapaikka. Osa rannasta nuorisokeskus Piispalassa.

    31. 26. Lintusaari 1/2 SIJAINTI: Kivijärven Lintuselällä. Kartta KUVAUS: Luonnonkaunis hiekkarantainen saari TARINAT: Kauniina kesäpäivänä Isovihan (1714-1721) aikana venäläinen vihollisjoukko saapui Lintusaareen yksi suomalainen vanki mukanaan. Vankia kidutettiin mm. syöttämällä tälle kiehuvaa puuroa. Venäläiset lepäilivät kaikessa rauhassa saaressa ja luulivat olevansa turvassa, mutta venäläisten nukkuessa suomalainen vanki keräsi kaikki aseet ja varasti veneen. Venäläiset havahtuivat unesta vasta kun vene oli jo kaukana. Venäläiset olivat nyt puolestaan suomalaisten vankina saaressa. Kun paikkakuntalaiset menivät 20 päivän jälkeen saareen katsomaan, ainoastaan yksi venäläisistä oli sen verran elossa, että liikutteli vielä silmiään. Saareen oli yritetty rakentaa myös kirkkoa. Rakentaminen ei kuitenkaan ole onnistunut, sillä mikä päivällä rakennettin, se yöllä särkyi. Noituuden syynä pidettiin venäläsiten siunaamattomia ruumiita. Toinen tarina kertoo kirkon paikan valinnasta, ks. Seuraava dia.

    32. 26. Lintusaari 2/2 TARINAT: ”Ensimmäinen kirkko aiottiin tehdä Lintuselällä olevaan saareen, jolloin kysymykseen tulisi lähinnä Lintusaari: Kirkon salvos alkoi jo kohota saareen, mutta mikä päivällä rakennettin, se särkyi yöllä itsestään, ja vain alimmat hirsikerratolivat aamulla odottamassa rakentajia. Noituuden syykin selvisi. Saareen oli haudattu entisten vihojen aikoina ilman pitkiä menoja kaatuneita vihollisia, ja näitten sielut kosktivat kirkon rakentajille. Kirkontekijäin ryhdyttyä riitelemään uudesta paikasta tuotiin saareen iso komea kukko, joka saaren läntisestä hiekkaniemestä lähetettiin menemään hirren päällä. Se löydettiin mantereelta, paikasta, jossa kirkko on nykyisin. Kukko ja hirsi kuvattiin perimätiedon mukaan kirkon seinään.” (Kivijärven kirja, Jyväskylä, Kivijärven kunta ja seurakunta, 1986, s. 72)?

    33. 27. Vanha uittopaikka SIJAINTI: Ala-Kastejärven rannalla, Mustajoen pohjoispuolisessa niemessä Karstulan puolella. KUVAUS: Rakennusten raunioita. Tasainen laakakivi, jossa taottua ruotsinkielistä tekstiä. Tekstin saa selville käsin tunnustelemalla. KULKU: Siniseltä tieltä käännytään oikealle Heitjärventaus-nimiselle tielle. Noin kilometrin päässä tien vasemmalla puolella on (?) pelto, jonka vasemmasta takanurkasta lähtee (?) punainen nauhaviitoitus kiven luokse.

    34. 28. Viivajoki 1/2 SIJAINTI: Vanhan Kivijärven tien varressa. Kartta KUVAUS: Vanha uittoväylä. Joen rannassa kasvaa koiranheisipuuta. KUVA: Seuraava sivu

    35. 28. Viivajoki 2/2

    36. 29.Mustalaiskivet SIJAINTI: Kannonjärven entiseltä kaupalta noin puoli kilometriä Saarijärvelle päin Ison Haapajärven rannassa. KUVAUS: Kivimuodostelma aivan järven rannassa. TARINA: Kerran oli mustalaisnainen lähtenyt Villulasta järven poikki kerjuulle Aholaan päin. Illalla paluumatkalla oli niin sankka sumu, että nainen eksyi sumussa ja souti kiville, jossa joutui viettämään yönsä. Näin kivet saivat nimensä Mustalaiskivet.

    37. 30. Hilmonkoski 1/2 ”Luonnonvaraisena Kivijärvessä on esiintynyt myös järvitaimen, joka on ollut ehkä kaikkein halutuin saaliskala. Taimen on lisääntymisessään täysin riippuvainen virtavesistä, joten Kivijärven taimenkannan pääasiallisina poikastuotantoalueina ovat olleet Potmonkoski, Hilmonkoski ja Huopanankoski. On arvioitu, että Huopanankoskessa kutevista taimenista 10% oli ennen patoamista Kivijärven kantaa. Taimen on järvivaelluksensa aikana ollut yleinen lähes koko Kivijärvessä... Taimenta on eniten saatu nuotanvedon yhteydessä, kun ne ovat tulleet herkuttelemaan mieliruuallaan muikulla. Vanhastaan taimenta on pyydetty kutukoskista myös tuulastamalla, merroilla ja verkoilla sekä selkävesistä polakoukuilla ja verkoilla. Hilmonkosken voimalaitoksen rakentamisen jälkeen taimenkanta on ollut täysin riippuvainen istutuksista, vaikka taimenen oletetaan vielä nykyisinkin pienissä määrin lisääntyvän Viivajoessa, Heitjoessa ja Kannonkoskessa.” (Kivijärven kirja, Jyväskylä, Kivijärven kunta ja seurakunta, 1986, s. 203) Kartta

    38. Hilmonkoski 2/2 Hilmonkoski maaliskuun lopulla 2007

    39. Jokamiehen oikeudet 1/2 Esite SAAT: - Liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pihamaalla sekä muilla kuin sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat kulkemisesta vahingoittua - Oleskella tilapäisesti – esimerkiksi telttailla riittävän etäällä asumuksesta siellä missä liikkuminen on sallittua - Poimia luoononmarjoja, sieniä ja kukkia - Kulkea, uida ja peseytyä vesistössä sekä kulkea jäällä

    40. Jokamiehen oikeudet 2/2 ET SAA: - Häiritä tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, varpuja, sammalta tms. toisen maalta - Kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, varpuja, sammalta tms. toisen maalta - Tehdä avotulta toisen maalle ilman pakottavaa tarvetta - Roskata ympäristöä - Ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa - Kalastaa ja metsästää ilman asianomaisen lupaa

More Related