Pekka Ojalehto Toimitusjohtaja Kainuun Yrittäjät pekka.ojalehto@yrittajat.fi

1. Kulttuuriyrittäjyys seminaariKajaani 24.4.2007Yrittäjyys kulttuuriyrittämisessä Pekka Ojalehto Toimitusjohtaja Kainuun Yrittäjät pekka.ojalehto@yrittajat.fi

2. Suomen Yrittäjät • Yli 94 000 jäsenyritystä • 21 aluejärjestöä • 417 paikallisyhdistystä • Kainuun Yrittäjät • Parantaa yritysten ja yrittäjien kannattavan toiminnan edellytyksiä • Lisää yrittäjien painoarvoa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa • Luo myönteistä ilmapiiriä yrittäjyydelle • Tuottaa jäsenpalveluita • 8 paikallisyhdistystä • 910 jäsenyritystä

3. Otteita: Yrittäjälehti 2/2007 Pekka Salojärvi: ” On usein turvallisempaa olla työssä tai jopa työttömänä kuin yrittäjänä. Mutta jos kaikki ovat turvassa, kukaan ei ole” Prima 3/2007 ”Ikääntyneitä ei kannata nähdä rasitteena, vaan resurssina. Tietotaito ja osaaminen kannattaa hyödyntää.” Lisätietoja www.innosuomi.fi Suomalaisen Työn Liiton vuosijulkaisu 2007 Tekesin teknologiajohtaja Tiina Tanninen-Ahonen: ”Valtaosa teollisuuden liikevaihdosta tulee jo palveluista ja muutosprosessi on käynnissä joka paikassa ja nyt panostetaan palveluinnovaatioihin.”

4. Kulttuurialan toimipaikat maakunnittain 2005 Arkkitehti- ja taideteollinen suunnittelu sekä taide Taidelaitokset Taide- ja antiikkiliikkeet sekä antikvariaatit Kirjastot, arkistot ja museot yms. Kirjojen tuotanto ja jakelu Sanoma- ja aikakauslehtien tuotanto ja jakelu Mainonta Valokuvaus Radio ja televisio Elokuvien ja videoiden tuotanto ja jakelu Musiikin ja äänitteiden tuotanto ja jakelu Huvipuistot ja pelit sekä muu viihde ja virkistys

5. Kulttuuriyrittäjyys • Hengen – elämysten – elannon – rahan viljely • Harrastus – tekemisen taito ja ilo, korkea osaamisen taso • Osa-aikaisuus, lisätulon hankinta • Vaihtoehto palkkatyölle, työttömyydelle • Yrittäminen  vapaus, vastuu, voitontavoittelu, riski, ”artisti maksaa” • Uusi teknologia, sisällön tuotanto • EU ajan tukirakenteet • Liiketoimintastrategia ja –suunnittelu • Harrastustoiminnasta kannattavaksi liiketoiminnaksi • Kehitettävä kustannuslaskentaa ja hinnoittelua • Laatutyön kehittäminen • Kansainvälistyminen • Kasvu ja uudet työpaikat • Luova talous

6. Onko kulttuurilla vientiä? Toimenpide-ehdotuksia: Kulttuuriliiketoiminta: pk- yrittäjyys, pääomitus ja verotus • Otetaan huomioon kulttuuriyrittäjyys pk- yrittäjyytenä hallituksen yrittäjyyspolitiikkaohjelmassa. • Perustetaan luovan talouden yritysten palveluportaali (KTM). • Varmistetaan pääomasijoitusten tarjonta luovan teollisuuden kasvuyrityksille. Edistetään kulttuuriyritysten pääoma- ja projektirahoitusta (KTM, Finnvera, Suomen Teollisuussijoitus) • Selvitetään alemman, kirjojen kanssa yhdenmukaisen arvonlisäverokohtelun mahdollisuus muiden kulttuurituotteiden kohdalla. Selvityksessä otetaan huomioon EU:ssa käynnissä oleva kehitys ja vertaillaan muiden EU-maiden käytäntöjä ja niiden vaikuttavuutta. • Selvitetään yleishyödyllisen yrityksen yritysmuodon sovellukset ja mahdollinen vaikutus kulttuurituotantoon. Selvityksessä kartoitetaan yleishyödyllisen yrityksen merkitys muiden maiden kulttuurituotannossa, mahdollinen vaikutus luovan talouden yrittäjyyden lisäämisessä ja yrittäjäksi ryhtymisen kynnyksen alentamisessa erityisesti nuorten kohdalla sekä tämän yritysmuodon merkitys julkisen ja yksityisen sektorin rajapintana (KTM). Tiivistelmästä: Merkitysintensiivinen tuotanto ja luova talous ovat nousemassa kansainvälisesti merkittäviksi kilpailutekijöiksi. Luovan talouden toimialan kehittäminen on monissa maissa valittu kansainvälisen kilpailukyvyn avainstrategiaksi. Suomen kulttuuriviennin vahvuuksia ovat suuri luovuuspääoma, korkeatasoinen luovien alojen koulutus ja tutkimus, vahva teknologiaosaaminen, kulttuurin hyvä kotimainen infrastruktuuri, toimivat kotimarkkinat sekä korkealaatuinen luova tuotanto. Kulttuurituotantoamme arvostetaan kansainvälisesti, emmekä pysty vastaamaan suomalaisen kulttuurin kansainväliseen kysyntään. Kulttuuriviennin heikkouksia ovat arvoketjun vuotokohdat, tiedotus, markkinointi, promootio ja vienninedistäminen sekä kulttuuriviennin strategian ja koordinaation puute hallinnossa. Toimialarakenne ei ole kilpailukykyinen. Tarvitaan lisää yrittäjyyttä ja liiketoimintaosaamista sekä materiaalioikeuksien hallintaa. Heikkouksina ovat myös pääomien puute ja kulttuuriviennin vähäinen tukeminen. Lähde: Onko kulttuurilla vientiä? Opetusministeriön, ulkoasiainministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön Kulttuurivienti –hanke. Selvitysmiehen raportti Opetusministeriön julkaisuja 2004:22 Hannele Koivunen

7. Uutta ajattelua luonnonantimista yritystoiminnassa. Sinisen meren strategiaa. Kansainvälistyminen alusta lähtien strateginen valinta. Vauhdikkaista petoesityksistään tunnettu Rautiainen luotsaa kansainvälistä Kuusamo Nature Photo –festivaalia yhdettätoista vuotta. Ensimmäisen yrityksenä Retkeilymaja Kajaanin Lassi perusti 1980 muuttaessaan Suomussalmelta Kajaaniin opettajaksi opiskelemaan. Sitten seurasi Kainuun Mainoskuva (1984) ja Articmedia (1988). Lisätietoa kuvaussafareista löytyy osoitteesta www.articmedia.fi. Kun Kainuun Yrittäjien tuore jäsen Lassi Rautiainen aloitti 1970-luvun lopulla täysistuntonsa puussa karhuja kyttäämällä, hän ei voinut aavistaa, että piilokojuissa lymyilystä kehittyy kansainvälinen matkailutuote, jota muutkin kuin luontokuvaajat pyrkivät hyödyntämään. 80-luvun lopulla Lassin kojuille alkoi tulvia vieraita monista maista, ja 90-luvun lopulla muut kainuulaiset tahot ”hoksasivat” piilokojutuotteen ja karhujen katselun. ”Yritysten osuus on kasvanut vuosi vuodelta, ja samat tulevat uudestaan. Piilokojumatkailu ja kämppäelämä savusaunoineen sitovat porukoita yhteen. Jos muutaman tunnin hiljainen istunto palkitaan karhun, ahman, suden tai kotkan näkemisellä, niin tunnelma on korkealla. Vaikka emme näkisi kuin toisiamme, niin matka on elämys. Viimeistään kuvien kera kämpällä aratkin eläimet näyttäytyvät”, Lassi sanoo. Lähteet: http://www.articmedia.fi/ ja Kainuun Yrittäjälehti 27.2.2007

8. 1980 luvulla aloitettu Kalevalan perinteen kaupallinen hyödyntämisidea alkaa saada uutta puhtia 2000 – luvulla hiivuttuaan välillä. Kalevala-kylä Kuhmo on tullut tunnetuksi myös Kalevala-kylästään, joka 1980-luvulla on rakennettu kaupungin matkailuvaltiksi. Kylässä vaalitaan maamme kalevalaisia juuria erilaisin näyttelyin. Kylän kohteina ovat mm. Högmanin mökki, Väinölä, Metsola, Tervaranta, Seppä Ilmarisen paja, Ahtola, Pohjolan talo, Pohjan Akka sekä taidepaja. Aivan olemattomat eivät ole myöskään hankeen matkailulliset ja kaupalliset tavoitteet. Lähde: www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/kainuu/041.htm

9. Kulttuuriyrittäjyyttä ruokaperinteellä jo toisessa sukupolvessa. Yritysesittely Kaesan Kotileipomo on tehnyt kainuulaiset perinneherkut salonkikelpoisiksi. Rönttöset, porkkana-, lanttu-, ja poro-, lammas- ja savulohipiirakat eli teokset sekä kainuulaiset kalakukot ovat löytäneet tiensä herkuttelijoiden suihin. Kainuun leipäkulttuurin perusta ja ylpeys on perinteiseen hapanjuuren leivottu ruisleipä. Kaesan hapanjuuri on siirtynyt äidiltä tyttärille. ”Ravitsevaa ja terveellistä syötävää välipalana, aterialla, kahvileipänä ja eväänä.” Nämä unohtumattomat makuelämyksiä antavat leivonnaiset pitävät nälän loitolla pitkään. Ne ovat ravitsevaa ja terveellistä syötävää välipalana, aterialla, kahvileipänä ja eväänä. Kaesan Kotileipomon leivonnaisia valmiiksi paistettuina tai raaka- ja puolivalmiina pakasteina toimitetaan Kainuun lisäksi ympäri Suomea. Pääkaupunkiseudulla näitä herkkuja paistaa ja toimittaa Rönttösrouva Oy. Tervetuloa Kaesan makujen maailmaan! Lähde: www.kaesankotileipomo.fi/

10. Kulttuuriyrittäjyyttä ruokaperinteellä jo kolmannessa sukupolvessa. Se kuuluisa Pekka Heikkisen  puu-uunileipä Pekka Heikkisen perustama leipomo vietti 90-vuotisjuhlaansa26.5.2003. Oheinen runomittainen ilmoitus kutsui asiakkaat viettämään juhlaa yhdessä: Lähde: www.pekkaheikkinen.com/

11. Perinnekulttuurin tyylikäs kaupallistaminen. Sinisen meren strategiaa. Cross branding. Kalevala Spirit KUHMO Kalevala Spirit Kuhmon elämyskylässä voit kokea unohtumattomia elämyksiä kaikin aistein ja nauttia mm. kalevalaisen pitopöydän herkullisia antimia. Kannattaa tutustua myös Kalevala Spirit Experiencen monipuoliseen ohjelmapalvelutarjontaan sekä kylän tarjoamiin ostosmahdollisuuksiin. SUURI AVAJAISTILAISUUS   Lauantai, 07.07.07, avoinna klo. 18.00   Virallinen avajaistilaisuus Muotinäytös "The Most Finnish" Rock-konsertti Teatteriesitys Kalevala Spirit Gourmet Ilotulitus

12. KALEVALA SPIRIT- tavaramerkin alle pääsevien tuotteiden on täytettävä tiukat laatukriteerimme. Tuotteilla ja niiden materiaaleilla sekä pakkauksilla on oltava yhteys kalevalaiseen henkeen ja ne ammentavat ainutlaatuisuutensa ja vaikuttavuutensa suomalaisesta perinteestä.Tuotteet ovat luonnollisia, tyylikkäitä ja sopusointuisia ja ne valmistetaan ammattitaidolla tarkoituksenmukaisista materiaaleista. Ne ovat elämänkatsomuksemme mukaisesti käytännöllisiä, hyvin toimivia, kierrätettäviä, kauniita ja ergonomisia.Kaikki työntekijämme tuntevat tuotteiden valmistajat ja suunnittelijat ja pystyvät kertomaan tuotteiden valmistusmenetelmistä ja materiaaleista. Tällä tavalla luomme tunnusmerkit meille ja tuotteillemme, jotka samalla sopivat nykyaikaiseen elämäntyyliin. Lähde: www.kalevalaspirit.fi Perinnekulttuurin tyylikäs kaupallistaminen. Sinisen meren Strategiaa.

13. Kulttuurielämysten yhdistelmä. Digitaalisuus uutena teknologiana. Bio Rex, Kajaani Kajaanin Bio Rex on Digital Cinema Matila & Röhr Oy:n omistama elokuvateatteri. Taustalta löytyvät tunnetut elokuvatuottajat Marko Röhr ja Ilkka Matila. Yrityksen toinen teatteri on Helsingin Mannerheimintiellä sijaitseva perinteikäs Bio Rex. Ravintola Lasipalatsi ja elokuvateatteri Bio REX tarjoavat loistavan funkkishenkisen ympäristön erilaisille edustustilaisuuksille. Tilausteatteri BioREX:n nimellä kulkevassa tila- ja palvelukonseptissa onkin yhdistetty kaikki oleellinen: toimiva ja persoonallinen miljöö, korkealuokkaiset ravintolapalvelut ja kattava esitystekniikka. Lähde: http://biorex.kajaani.net/index.php

14. Palkkatyöstä yrittäjäksi – persoona peliin. Tiukka keskittyminen valittuun ydinosaamiseen. KAPSAKKA Huolenpitoasinusta ja asiakkaistasi Kainuussa. Kapsakka on kainuulainen ohjelmapalveluyritys, jonka toiminta-ajatuksena on tarjota kulttuuripainotteisia elämyksiä yhdessä matkailun ja kulttuurin eri sektoreilla toimivien tahojen kanssa. Kapsakan toiminnan kulmakivenä ovat erilaiset valmisretket ja vierailut kainuulaisissa kulttuurikohteissa, kuten Eino Leinon lapsuudenmaisemissa ja perinnetalolla sekä kuvakirkossa Kajaanin Paltaniemellä ja Oulujärvellä. Lähde: www.kapsakka.fi

15. Osaamista jo edellisen vuosisadan vaihteessa – cross branding. © Kainuun museo Herman August Renfors (1849-1928) oli Kajaanissa vaikuttanut monitoimimies, tehdasyrittäjä ja kaupunginvaltuutettu. Porilaiseen merenkävijäsukuun kuulunut Renfors saapui Kajaaniin viisivuotiaana leskeksi jääneen äitinsä Gustava Renforsin ja kolmen sisaruksensa kanssa. Hermanin merikapteeni-isä menehtyi haaksirikossa. Renfors alkoi valmistaa Kajaanissa uistimia vuonna 1870, vasta parikymppisenä nuorukaisena. 1876 Renfors perusti kivihiomon, jossa valmistettiin muun muassa koruja sekä nappeja. Renfors laajensi liiketoimintaansa 1880 turkistuotteisiin ja 1891 hän perusti Helsingin keskustaan sivuliikkeen kalastustuotteidensa myyntiä varten. Yritystoiminnassaan taustavoimana hänellä oli sisko Maria Renfors, joka kouluttautui Englannissa asti perhonsidonnan ammattilaiseksi. Renforsien kalastusvälineistä on tullut nykyään keräilijöiden aarteita. Tehtailija Renfors oli aktiivinen vaikuttaja ja kaupunginvaltuuston jäsen. Hän myös valokuvasi paljon vanhaa Kajaania. Herman Renfors kuoli vuonna 1928Italiassa, jossa hän oli hoitamassa heikentynyttä terveyttään. Tehtaassa jatkettiin kalastusvälineiden valmistusta ja turkisten muokkausta vielä 1940-luvun puolivälin asti. Kajaanin Tulliniemessä joen varrella sijainneet Renforsin tehdas- ja asuinrakennukset purettiin vuonna 1966. Teoistaan huolimatta Herman Renfors ei ole kovin tunnettu nykyajan kajaanilaisten, erityisesti nuorten parissa. Herman Renforsille kaavaillaan muistomerkkiä Kajaanilaisten yrittäjien voimin. Kajaanissa Kajaaninjoen rantoja seurailee Renforsin lenkiksi nimetty ulkoilureitti. Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Herman_Renfors

16. Uutta mobiili- teknologialla myös kulttuurin tiedonvälitykseen Ihmiset liikkuvat niin työasioissa kuin vapaa-ajallaankin alueilla, joita eivät tunne, mutta joissa saattavat tarvita yllättäen vaikkapa autohinausta tai apteekkia. Olet itsekin varmasti joutunut joskus tilanteeseen, jossa olisit kaivannut samalla kertaa puhelinluetteloa, bussiaikataulua, karttaa, ravintolan aukioloaikoja ja ruokalistaa. eikö olisikin mukavaa, jos lomalla ollessasi tietäisit aina, missä tapahtuu ja minne kannattaisi mennä, kun menojalkaa alkaa kutittamaan... Fonella Mobiilipalvelu on uusi matkapuhelimeen ladattava sovellus, joka kokoaa kaikki käyttäjän lähiympäristön palvelut, tapahtumat ja muut tarpeelliset tiedot monipuoliseksi infopaketiksi. Mobiilipalvelun ladattuasi henkilökohtainen palvelupaketti kulkee aina mukana puhelimessasi. Kartat, yritysten yhteystiedot, aikataulut, aukioloajat, julkiset palvelut, uutiset, tapahtumatiedot, alueinfo, harrasteet ja muut aktiviteetit, tarjouksia - kaikki paikallisalueen asukkaiden ja matkailijoiden tarvitsemat tiedot yhdellä latauksella. Fonella Mobiilipalvelu on nopea, helppokäyttöinen, interaktiivinen, reaaliaikainen ja helposti kuluttajien saatavilla. Ennen kaikkea - Mobiilipalvelu on AINA MUKANA puhelimessasi! Lähde: www.fonella.fi

17. Kiitos mielenkiinnosta!