1 / 12

Bolognan prosessi: tausta ja tavoitteet korkeakoulutuksen uudistamiseen

Bolognan prosessi: tausta ja tavoitteet korkeakoulutuksen uudistamiseen. Riitta Pyykkö Turun yliopisto, Korkeakoulujen arviointineuvosto Oppimisesta osaamiseen , Turku 21.10.2009. Miksi Bolognan prosessi?. Globaali kilpailu ja väestön ikääntyminen Euroopan kilpailukyky koetukselle

lorretta
Download Presentation

Bolognan prosessi: tausta ja tavoitteet korkeakoulutuksen uudistamiseen

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Bolognan prosessi: tausta ja tavoitteet korkeakoulutuksen uudistamiseen Riitta Pyykkö Turun yliopisto, Korkeakoulujen arviointineuvosto Oppimisesta osaamiseen, Turku 21.10.2009

  2. Miksi Bolognan prosessi? • Globaali kilpailu ja väestön ikääntyminen • Euroopan kilpailukyky koetukselle • ”Eurooppa maailman dynaamisimmaksi tietoon perustuvaksi talousalueeksi” • Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuus avuksi? • Koulutus ja tutkimus vahvistamaan osaltaan kilpailukykyä, toteuttamaan Euroopan uudistuksia • Taustalla myös koulutusmarkkinoiden kasvava kilpailu • European Higher Education Area + European Research Area

  3. Urbaania historiaa Sorbonne 1998 (Saksa, Ranska, Italia, Iso-Britannia) Bologna 1999 (29 maata, ml. Suomi, HUOM! sekä EU-maita että muita) Praha 2001 Berliini 2003 Bergen 2005 Lontoo 2007 (46 maata) Leuven/Louvain-la-Neuve 2009

  4. Alkuperäiset tavoitteet • Ymmärrettävät ja vertailtavissa olevat tutkintorakenteet • Yhdenmukaiset tutkintorakenteet (aluksi 1. ja 2. sykli) • Opintojen mitoitusjärjestelmä (ECTS) • Liikkuvuuden lisääminen (opiskelijat, tutkijat, muu henkilökunta) • Laadunvarmistusta koskevan yhteistyön lisääminen • Korkeakoulutuksen ”eurooppalainen ulottuvuus” • Elinikäinen oppiminen (alkuperäinen tavoite, palasi voimakkaammin Lontoossa) • HUOM! Suomessa kaksiportaisuus ja opintojen määrällinen mittaaminen ennestään tuttuja asioita > toteutus on poikennut monista maista

  5. Praha 2001 – ja Suomi 2002 • Kaupungin valinta korosti EU:n laajentumista • Elinikäinen oppiminen esillä • Korkeakoulujen ja opiskelijoiden roolia prosessissa korostettiin • Sosiaalinen ulottuvuus uutena asiana • Samoin uutena eurooppalaisen korkeakoulutusalueen houkuttelevuuden lisääminen Suomessa mm.: • Yliopistojen kaksiportaisen tutkintorakenteen toimeenpano (OPM 39:2002) • Maisteriopista työuralle; Suomalaiset korkeakoulut eurooppalaisessa vertailussa (OPM 94:2002)

  6. Berliini 2003 – ja Suomi 2004-2005 • Maita jo 40 (mm. Venäjä uutena) • Korkeakoulutuksen laatu ydinkysymykseksi: • kansalliset laadunvarmistusjärjestelmät vuoteen 2005 mennessä, • laadunvarmistus korkeakoulutasolla, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla • Kolmas sykli mukaan: EHEA + ERA – tietoyhteiskunnan kaksi pilaria • Tutkintojen ja opintosuoritusten (DS) tunnustaminen, viitekehykset Suomessa mm. • Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimuksen rakenneselvitys (OPM 2004:36) • Korkeakoulutuksen laadunvarmistus (2004:6) • Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen koulutusjärjestelmässä (2004:27 • Elinikäinen oppiminen yliopistoissa (2005:38) • Korkeakoulututkintojen viitekehys (2005:4) • Tohtorit, tiedepolitiikka ja työmarkkinat (2005:21)

  7. Bergen 2005 – ja Suomi 2006-2007 • Standards and guidelines for quality assurance in EHEA • Tutkintojen viitekehykset, muu liikkuvuuden esteiden poistaminen • Kolmas sykli, koulutus ja tutkimus • Sosiaalinen ulottuvuus • ”Ulkoinen ulottuvuus”, Eurooppa – muu maailma • Valmistautuminen vuoteen 2010 ja sen jälkeiseen elämään Suomessa mm. • Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien aloittaminen • Tutkijanuratyöryhmän loppuraportti (2006:13) • Tulevat tohtorit. Jatko-opiskelijoiden kokemukset ja arviot tohtorikoulutuksesta (2006:48) • Tohtorikoulutuksen kehittäminen (2006:3) • Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen korkeakouluissa (2007:4)

  8. Lontoo 2007 – ja Suomi 2008-2009 • Eurooppalainen laadunvarmistusorganisaatioiden rekisteri EQAR • Globaalin ulottuvuuden vahvistaminen (”strategy for the EHEA in a global context”), samoin sosiaalisen • Tutkintojen viitekehystyön jatkaminen • Työllistyvyys • Elinikäinen oppiminen jälleen vahvemmin esillä • Jatko vuoden 2010 jälkeen? Suomessa mm. • Neliportainen tutkijanura (2008:15) • Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet (2008:38) • Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia (2009:21) • Opiskelijaperheet ja opintotuki (2009:14) • Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (2009:11) • Maahanmuuttajaväestön asema opetusministeriön tehtäväalueilla (2009:3)

  9. Leuven 2009 • Sosiaalinen ulottuvuus • Elinikäinen oppiminen (EUA: European Universities’ Charter on Lifelong Learning, viitekehykset, AHOT) • Työllistettävyys • Opetussuunnitelmien uudistaminen opiskelijalähtöisemmiksi • Maailmanlaajuinen yhteistyö • ”Läpinäkyvyyttä lisäävät työkalut” (transparency tools) • Bologna-juhlakonferenssi Wien-Budapest 2010 • Seurantakokous Bukarest 2012

  10. Missä olemme onnistuneet? • Olemme (Suomessa) edenneet ripeästi ja tehneet paljon ”ihan oikeasti” (koulutusalakohtainen suunnittelu ja yhteistyö, huomio opetussuunnitelmiin, kuormittavuuskartoitukset, ydinainesanalyysit, oppimistulosten, yleisten akateemisten ja työelämävalmiuksien pohdinta jne.) • Korkeakoulut ovat tehneet itse ja itsenäisesti, omaksi hyödykseen (ulkoa tullutta prosessia on pyritty hyödyntämään kansallisesti tarkoituksenmukaisella tavalla) • Opiskelijat osallistuneet aktiivisesti • Kaiken kaikkiaan mukana niin hallitukset, korkeakoulut, henkilökunta ja opiskelijat, sekä jatkossa toivon mukaan myös muut sidosryhmät (top-down + bottom-up)

  11. Tulevaisuuden haasteita • Kovin paljon kehittämiskohteita: puuttuuko fokus? • 46 maata hyvin eri vaiheissa: onko fokus vaikea siksi löytääkin? • 2010 eteenpäin: miten motivoida kaikkia? • E4 ja monet muut tahot: yhteistyötä vai kilpailua? • EU-maat vs. muut: määrääkö tahdin komissio vai Bologna-seurantakokous? (> jatkossa Bolognan ”puheenjohtajamaana” ovat yhdessä EU:n puheenjohtajamaa ja jokin EU:n ulkopuolinen maa) • Euroopan korkeakoulutusalueen ja tutkimusalueen aidon yhteistyön kehittäminen • Liikkuvuuden tavoitteiden muuttaminen todellisuudeksi • Opetussuunnitelmien ja korkeakoulupedagogiikan kehittäminen

  12. Missä olisi parantamisen varaa Suomessa? • Koulutusalakohtainen yliopistojen suunnittelutyö ei johtanut yhteistyön tiiviyteen myös 2005 jälkeen • Anna aikaa ajatella –kuormittavuuspohdinnoissa ja muussa opiskelijan itsenäisen työn arvioinnissa liikaa idealismia? • Tiedotus erityisesti korkeakoulujen ulkopuolelle (työelämä, koululaitos, ”suuri yleisö”) ollut vähäistä • Liikkuvuus sektorien välillä etenee kovin hitaasti, edelleen ongelmia jopa formaalisti opitun tunnustamisessa • Kansainvälinen liikkuvuus ei ole lisääntynyt • Uudistusten johtamisessa ja niihin sitoutumisessa korkeakoulutasolla parantamisen varaa < uudistuksia ollut henkilökunnalle liian paljon yhdellä kertaa

More Related