770 likes | 1.71k Views
Radiologin tekemät UÄ-tutkimukset. Petri Sipola, kliininen opettaja, Kuopion Yliopisto, Kliininen laitos, radiologian yksikkö. Lancet 1958. KYS Kliininen radiologia. UÄ-tutkimusten historiaa. Kehitettiin ensimmäisen maailmansodan aikana havaitsemaan sukellusveneitä
E N D
Radiologin tekemät UÄ-tutkimukset Petri Sipola, kliininen opettaja, Kuopion Yliopisto, Kliininen laitos, radiologian yksikkö Lancet 1958 KYS Kliininen radiologia
UÄ-tutkimusten historiaa • Kehitettiin ensimmäisen maailmansodan aikana havaitsemaan sukellusveneitä • 1950-luvulla kehitettiin lääketieteellinen ultraääni diagnosoimaan vatsan tuumoreita (joista monet paljastuivat raskauksiksi vaikka sellainen ei pitänyt olla mitenkään mahdollista…)
Ultraäänitutkimuksen perusta • Potilaan päälle uä-anturi, jossa pietsomateriaalinen kide esim. kvartsia • Muuttuva sähkökenttä saa aikaan kiteen värähtelyn → syntyy ultraääniaalto joka etenee kudokseen • Takaisinheijastuva aalto muutetaan sähköksi ja kuvaksi
Vauvan pää • Vastasyntyneen päässä hyvä kaikuikkuna (aukileen kautta) • Vuodot • Kammioiden koko • Voidaan tehdä keskoskaapissa lasten teholla
Kaulan UÄ • Erinomainen menetelmä kaulan pehmytosien tutkimiseen • Sylkirauhasten tuumorit • Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasten muutokset • Suurentuneet imusolmukkeet • Kaulakystat • Voidaan ottaa näytteitä
Kaulasuonten UÄ • Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden etiologinen selvittely • Leikkaamalla tai stenttaamalla ahtautunut kaulavaltimo (>70% ahtauma) voidaan potilaan ennustetta parantaa • http://www.fimnet.fi/ultraaaniseura/kaulasuoni.ppt
Ahtaumassa suonen lumen kaventuu ja virtaus kiihtyy rasvaplakki Normaali lumen
Carotis internaVähäistä plakkimuodostumaa, ei merkittävää ahtaumaa
Sydämen ultraäänitutkimus • Sydämen lokeroiden koot ja funktiot • Läppäfunktiot • Perikardiumneste • Rakenneviat • Tuumorit/trombit
Rintarauhasten ultraäänitutkimus • Kaikkien rintarauhaskyhmyjen selvittely • Nuoren naisen rinnan ensisijainen tutkimusmenetelmä
Pleuran UÄ ja punktio Potilas CCU:lla. 2 päivää sitten pleurapunktio helpotti vointia. Nyt hengenahdistus taas vaikeutunut.
Vatsan alueen tutkimus vaatii potilaan valmistautumisen • Ylävatsa • Ennen kuvausta oltava syömättä väh. 4 tuntia (sappirakko täynnä) • Alavatsan kuvauksessa virtsarakon on oltava täynnä ja näkyvyys parempi, rakkoa käytetään akustisena ”ikkunana”
Munuaisten ultraäänitutkimus • Munuaiskystat näkyvät mustina "ympyröinä", joiden takana on kaikuvoimistuma • Munuaistuumori • Hydronefroosi (kaiuton alue munuaisen keskellä ja laajentuneet pikarit)
Munuaistuumori • Ylimääräinen ei-nesteinen rakenne • Munuaisaltaan tuumoriahankala nähdä
Pernan ultraäänitutkimus • Pernan normaali pituus alle 13 cm • Veritaudeissa ja tulehdustiloissa suurenee • Pernametastaasit • Pernan repeämä • verta vatsaontelossa • itse pernassa näkymä repeämä voi olla vaikea havaita
Sappirakon ultraäänitutkimus • Terve sappirakko on kaiuton ja sen takana on voimistuma • Aterian jälkeen sappirakko supistuu (rutiinidiagnostiikka sappikivien ja muiden ylämahan elimien suhteen 4h paaston jälkeen) • Sappikivet näkyvät yleensä hyvin • Sappikiven taakse jää katve
Sappirakon ultraäänitutkimus • Tulehtunut sappirakko on paksuseinäinen ja aristava sekä voi sisältää sappikiviä • Tulehtuneen sappirakon vierellä voi näkyä nestekertymää • Normaali ductus choledochus alle 7 mm • Maksan sisäiset leveät sappitiet liittyvät sappitieobstruktioon
Tulehtunut paksuseinäinen sappirakko, liejua (tai yleisimmin kiviä)
Haima • Kasvaimet näkyvät niukkakaikuisina fokaalialueina (etenkin pienet eivät usein näy) • Usein koko haimaa ei näy suolikaasujen takaa • Normaali haimatiehyt on alle 2 millimetriä • Haimatulehdus diagnosoidaan CT:llä
Keltaisuuden selvittely • Kun sekä sapenjohdin että haimatiehyt ovat laajentuneet, on tukos todennäköisesti papilla Vaterin seudussa (kivi tai tuumori) • Jos vain intrahepaattisiset tiet ovat laajentuneet, mutta ei choledochus, on tukos maksan hiluksessa • Jos keltaisen potilaan sappitiet näkyvät normaaleina, puhuu se sappiteiden tukosta vastaan
Kookas sappirakko ja leveä sapenjohdin haimatuumori potilaalla
Aortan kuvaus • Aneurysma (yli 3,5 cm halkaisijaltaan) • Yli 5 cm yleensä hoidetaan
Vatsa-aortan aneurysma CT:ssä
Vatsan imusolmukkeet • Usein imusolmukkeet suurenevat aortan ympärillä • Normaaleja imusolmukkeita ei ultraäänellä nähdä; vasta noin yli 2 cm näkyvät • Lymfooma, metastaasit, tulehdustila • ”Varmuus” imusolmukesuurentumista CT:llä
Abskessit • Usein abskessit ovat suolen mutkien peitossa eikä abskessia voi poissulkea UÄ:llä • Pinnalliset tai hyvin kookkaat näkyvät UÄ:llä ja ne voidaan dreneerata UÄ-ohjauksessa
Virtsarakon ultraäänitutkimus • Rakossa täytyy olla virtsaa • Rakon tuumorit (usein litteitä, ensisijainen on kystoskopia) • Jäännösvirtsan mittaaminen
Askites • Askiteksen tavallisin syy on portapaineen nousu maksakirroosissa • Pienikin määrä askitesta näkyy • Askitesdreenin laitto UÄ-ohjauksessa • Potilaan vointia helpottava toimenpide