1 / 24

Alkoholideliriumin tunnistaminen ja hoito

Alkoholideliriumin tunnistaminen ja hoito. Antti Mikkonen Psykiatrian erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys Ylilääkäri, Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö. Delirium tremens = “trembling madness” = komplisoitunut alkoholivieroitusoireyhtymä = kansanomaisesti juoppohulluus.

marius
Download Presentation

Alkoholideliriumin tunnistaminen ja hoito

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Alkoholideliriumin tunnistaminen ja hoito Antti Mikkonen Psykiatrian erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys Ylilääkäri, Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö

  2. Delirium tremens = “trembling madness” = komplisoitunut alkoholivieroitusoireyhtymä = kansanomaisesti juoppohulluus

  3. Tilastotietoa • Alkoholin suurkuluttajia (henkilöitä, joille alkoholinkäyttö on terveysriski) on Suomessa noin 500 000. • Tuoreimman arvion mukaan noin 8 % suomalaisista miehistä ja noin 2 % naisista täyttää alkoholiriippuvuuden kriteerit (Terveys 2000). • Suomessa on viime vuosina tilastoitu vuosittain 1500–2000 sairaanhoitojaksoa (Stakes) ja 3–8 kuolemansyytä (Tilastokeskus) ensisijaisenadiagnoosinaalkoholidelirium (F10.4).

  4. Alkoholiriippuvaisilla alkoholideliriumin esiintyvyys on arviolta 5–8 %. • Etenkin hoitamattomana tila saattaa olla hengenvaarallinen, jolloin kuolleisuus on noin 15–20 %. • Hoidettunakin alkoholideliriumin liittyvä kuolleisuus on 2–5 % tasolla.

  5. Alkoholideliriumin neurobiologia • AlkoholilamauttaahermosolujatehostamallainhibitorisenvälittäjäaineenGABAnvaikutustaGABA‑A‑reseptoreidentoimintaanja • VähentämälläeksitatorisenvälittäjäaineenglutamaatinvaikutustaNMDA‑reseptoreissa (Kiianmaa 2003) • Pitkäaikainenalkoholinkäyttöjohtaatoleranssinkehittymiseenalkoholinlamauttavillevaikutuksille GABA-A-reseptoritväheneeja NMDA reseptoreidenherkkyyslisääntyy

  6. Alkoholinkäytönäkillinen lopettaminen aiheuttaa tällöin hermoston »yliaktiivisuustilan», jonkakliinisinämerkkeinäovat • Vieroitusoireet • Kouristelut • Toistuvat vieroitusoireetjohtavat ns. kindling‑ilmiöön(lisääntynyt alttius sairausjaksoille), jonka seurauksena • juomishimojavieroitusoireetvaikeutuvat • alttius kouristuksille sekä alkoholideliriumille lisääntyy

  7. Kliininen kuva • Alkoholideliriuminoirekuvalletyypillistä on keskushermostonhyperaktiiviseentilaanliittyen • Sekavuusja levottomuus • elävät ja todentuntuiset näkö- jaääniharhat • psyykkisen voinnin ja tajunnan tasonfluktuointi • Joskusaggressiivinenkäyttäytyminen • Autonomisenhermostonhyperaktiivisuuteenliittyen • huomattavaahikoilua • Vapinaa • Takykardiaa • kuumeilua.

  8. Alkoholideliriumoireistokehittyy yleensä 1 – 6 vuorokauden kuluessa runsaan ja pitkittyneen alkoholin käytönvähentämisen tai lopettamisenjälkeen • Henkilöillä, joille on korkea toleranssi, voialkoholivieroitus- tai -deliriumoireitaesiintyämyösverenalkoholipitoisuudenollessavielähuomattavastikoholla • Oireistokestää yleensä 48–72 tuntia, mutta saattaahankalimmillaanpitkittyäjopamuutamanviikonmittaiseksi • Pitkittyneessä deliriumissa pitää erityisesti epäillä muita somaattisia syitä sekavuudelle

  9. Niemelä S. Alkoholideliriumin hoito.Erikoislääkäri 2006;16:114-9

  10. Potilaan tutkiminen

  11. Tilan tunnistaminen • Yleensäalkoholideliriumintunnistamineneituota ongelmia • Vieroitusoireita ja deliriumia kuitenkin komplisoi usein jokin somaattinen sairaus  diagnoosi voi viivästyä • Monet lääkkeet, muut päihteet tai niiden vieroitusoireet voivatvaikeuttaaalkoholideliriumintunnistamista • Vanhuksillaalkoholideliriuminmahdollisuus saattaa jäädä huomioimatta tai sen oireet ovat epätyypillisiä

  12. Kliiniset löydökset (Burns ym. 2006) • Sekavuus /desorientaatio (aika, paikka, henkilöt, tilanne) • tietoisuus itsestä ja ympäristöstä on häiriintynyt • ei kykene valikoimaan tai ylläpitämään tarkkaavuutta • puhe on järjestymätöntä • Levottomuus • Hallusinaatiot • harhaluulot • Unettomuus • Ärtyisyys • Kuumeilu • Takykardia (yli100/min) • Verenpaineennousu • Asentonystagmus • Vapina • Hikoilu • Pahoinvointi ja oksentelu • Psykokomotorinenaktiivisuus on yleensälisääntynyt

  13. Alkoholideliriumin riskitekijöitä ja anamnestisiatai kliinisiä ennusmerkkejä vieroitusoirepotilailla

  14. Oireiden voimakkuudeen arviointi • Alkoholivieroitusoireiden vaikeusasteen arviointiin voidaan käyttää CIWA‑Ar‑asteikkoa • kymmenen arvioitavaa oiretta • täyttämiseen menee lääkäriltä tai hoitajalta aikaa vain 2–5 minuuttia • Arviointiasteikon maksimipistemäärä on 67 • Pistemäärä yli 25 viittaa vaikeisiin vieroitusoireisiin (uhkaava delirium), jolloin tulisi viimeistään aloittaa bentsodiatsepiinihoito

  15. Tärkeät esitiedot • Esitietojen saaminen voi jäädä omaisen tai tuttavan varaan • Tärkeitä esitietoja ovat mm. • alkoholinkäytön kesto ja määrä (deliriumpotilailla usein viinapullo päivässä) • viimeinen nauttimisajankohta • aikaisemmat vieroitusoireet ja niihin mahdollisesti liittyneet kouristelut ja sekavuustilat • aikaisemmat katkaisuhoidot • somaattiset ja psykiatriset oheissairaudet • lääkkeiden ja muiden päihteiden kuinalkoholinkäyttö

  16. Tärkeät tutkimukset

  17. Alkoholideliriumin hoito

  18. Hoitopaikan valinta • Lievätjakeskivaikeatvieroitusoireetvoidaanyleensähoitaaavohoidossa tai päihdeongelmaistenlaitoshoidossa • Sairaalaanotetaan potilaat, joilla on • vaikea vieroitusoireisto (uhkaava delirium) • erityisesti jos hoitoa vaativa oheissairaus • Alkoholi deliriumin hoito tulee toteuttaa yleissairaalassa, jossa on mahdollisuudetpäivystysaikaisiintutkimuksiinjaelvytysvalmius(Niemelä 2006, Leppävuori ja Alho 2007, MIELI 2009 – Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma STM)

  19. Yleishoito ja seuranta • Somaattiseenyleishoitoonkuuluvat mm. deliriumiin liittyvien nestetasapainohäiriöiden, oheissairauksienjakomplikaatioidenhoito • Tyypillisiäpiirteitäovatdehydraatio (jopa 4–10 litraaensimmäisenvuorokaudenaikana) • Hyponatremia, hypokalemia • Hypomagnesemiajahypofosfatemia • Hypoglykemian ja kuumeen hoitoon on varauduttava

  20. Tiamiinin puutteen takia alkoholisti on vaarassa sairastuaWernicke–Korsakovinoireyhtymään • tiamiinia 100 mg lihakseen tai laskimoon kolmena peräkkäisenä päivänä • Tulee antaa ennen annettavaa suonensisäistä glukoosiliuosta • enkefalopatianriskikasvaa, jos potilas saa hiilihydraattipitoista ravintoa tai laskimoon glukoosia ennen tiamiinin aloittamista

  21. Lääkehoito • Bentsodiatsepiinit ja niistä erityisesti pitkän puoliintumisajan (20–100 tuntia) omaava diatsepaami soveltuueriasteistenalkoholivieroitusoireidenhoitoon • Deliriumialievempienkinvieroitusoireidenhoidossa on viime vuosina käytetty eniten oireiden mukaista oraalista diatsepaamikyllästyshoitoa • Verrattuna antoon kiintein aikavälein (esim. 4–6 tunnin välein ja lisäksi tarvittaessa) kyllästyshoitoasaaneillaesiintyy • vähemmän deliriumepisodeja • hoitoajat ovat lyhyempiä • Kyllästyslääkitysvoidaantoteuttaa vain valvotussaosastohoidossa.

  22. Oma käytäntöni • 20 mg diatsepamimikstuuraa tunnin välein • Kun on saavutettu 100 mg (4-5 tuntia kyllästyshoidon aloittamisesta)  hoitolinjan tarkastus • Potilas rauhoittunut ja nukkuu  kyllästyshoitoa ei jatketa • Potilas rauhoittunut, mutta ei nuku  jatketaan em. ohjeella ad. 200 mg • Potilas rauhaton, oireet voimakkaita  jatketaan 20 mg diatsepaamimikstuuraa + 5 mg haloperidolimikstuuraa tunnin väleinad. 200 mg / 25 mg

  23. Jälkihoito • Deliriumkokemuksen läpikäynti potilaan kanssa (PTSD:n kehittymisen mahdollisuus) • Psykoedukaatio • ”Motivoivan kriisin” hyväksikäyttö tilanteeseen havahduttamiseksi ja hoitomotivaation herättämiseksi / vahvistamiseksi • Tarkennettu päihdediagnostiikka • Alkoholiriippuvuuden lääkehoidon aloittaminen • Jatkohoitoon ja seurantaan ohjaaminen

More Related