Interaktionismi

2. Interaktionismi Barry Barnes: yhteiskuntateoriassa on kolme keskeistä traditiota – individualismi, funktionalismi ja interaktionismi Interaktionismi tunnustaa vahvimmin sosiologian "keskeisen dogmin" Ihmiset ovat luonnostaan sosiaalisia olentoja. BB: Interaktionismi on laaja teorioinnin suuntaus, joka ilmenee monien teoreetikoiden työssä Kapeammin interaktionismilla tarkoitetaan Pohjois-Amerikassa kehittynyttä symbolista interaktionismia Symbolisella interaktionismilla ei ole yhtä "perustajaa"

3. Pohjana meadiläinen sosiaalipsykologia… George Herbert Mead (1863-1931) Mind, Self, and Society (from the standpoint of a social behaviorist) (1934) Filosofi ja psykologi, joka toimi Chicagon yliopistossa Peiliminä, sisäinen keskustelu yms.

4. … ja pragmatistinen filosofia, esimerkiksi William James(1842-1910) ja John Dewey (1859-1952)

5. 'Symbolisen interaktionismin' keksi… … sosiologi Herbert Blumer (1900-1987) Tunnetuin teos artikkelikokoelma Symbolic Interaction: Perspective and Method (1969) Tosin monia muitakin sosiologian "interaktionisteja" oli ennen Blumeria: Charles Cooley, R. E. Park, W.I. Thomas, Florian Znaniecki, ym. ? vaikutteet pragmatismista ja/tai Meadiltä

6. Mitä tarkoittaa symbolinen interaktio? "The term "symbolic interaction" refers – – to the peculiar and distinctive character of interaction as it takes place between human beings. The peculiarity consists in the fact that human beings interpret or "define" each other's actions instead of merely reacting to each other's actions. Their "response" is not made directly to the actions of one another but instead is based on the meaning which they attach to such actions. Thus, human interaction is mediated by the use of symbols, by interpretation, or by ascertaining the meaning of one another's actions. This mediation is equivalent to inserting a process of interpretation between stimulus and response in the case of human behavior." (Blumer, p. 180.) 

7. Siis…? Inhimillisellä vuorovaikutuksella on erityispiirteitä Toisin kuin eläimet ihmiset eivät toimi ärsyke-reaktio –mallin mukaisesti ? Ihmiset liittävät toisten tekoihin merkityksiä He eivät reagoi tekoihin vaan tulkittuihin tekoihin … eli toimivat tekoihin liittämiensä tulkintojen pohjalta Tulkinnat vaativat symbolijärjestelmiä (esim. kieli) Inhimillinen interaktio on siis symbolien välittämää EI ärsyke-reaktio, vaan ärsyke – tulkinta – reaktio

8. Vähemmistösosiologiaa SI:sta muodostui yksi yhdysvaltalaisen sosiologian suuntauksista Väljä suuntaus, johon luetaan eri esityksissä erilaisia määriä mikrososiologian teoreetikoita ja suuntauksia Suomessa kuten Euroopassa yleensäkin SI:lla on ollut vähän suoraa vaikutusta sosiologiaan MUTTA: kiinnostus Meadia ja pragmatistista filosofiaa kohtaan on nousussa Euroopassa (? SI sosiologiassa) JA: sosiaalinen konstruktionismi usein lähellä SI:a

9. Lisäksi: SI läpäisee muuta sosiologiaa David Maines: sosiologit ja sosiologian suuntaukset, jotka eivät itse mitenkään samastu interaktionismiin (ja jopa kritisoivat sitä), ovat alkaneet kasvavassa määrin omaksua interaktionistisia perusoletuksia!

10. Yksi interaktionismin kulmakivistä Thomasin teoreema: "If men define situations as real, they are real in their consequences." (William Thomas & Dorothy Swaine Thomas 1928)

11. Dorothy Swain Thomas

12. Definition of the situation, tilanteen määrittely Jotta voitaisiin ymmärtää toimintaa/käyttäytymistä, on ymmärrettävä, miten toimijat määrittelevät tilanteita Tilanteen määrittely on subjektiivista, mutta … … perhe/yhteisö/yhteiskunta tarjoaa yksilölle valmiita tilanteenmäärittelyjä "There is therefore always a rivalry between the spontaneous definitions of the situation made by the member of an organized society and the definitions which his society has provided for him." (W.I. Thomas)

13. Interaktionismin taustaoletuksia (Maines) Ihmiset kykenevät ajattelemaan ja heillä on tietoisuus itsestään Kommunikaatio on keskeistä kaikessa inhimillisessä toiminnassa Kaikki inhimillisen toiminnan muodot ovat tilannesidonnaisia (occur in situations) Ihmisten väliset suhteet ja heidän muodostamansa kollektiivit ovat toiminnan muotoja (forms of activity) ? 1-4 ovat ihmisen lajityypillisiä ominaisuuksia koskevia tosiasioita, joihin SI nojautuu vahvasti

14. Kolme tutkimusta suuntaavaa väitettä (Maines) (1´) Inhimillinen toiminta sisältää merkitysten vaihtoa kommunikaatio symbolisten representaatioiden avulla (sanat, eleet, pukeutuminen, raha yms) (2') Vaihtelu, muutos ja epävarmuus ovat luontaisia inhimilliselle ryhmäelämälle sosiaaliset järjestykset ovat muuttuvia ja ennustamattomia (3') 'Yksilö' ja 'yhteiskunta' eivät ole koskaan täysin erilaisia vaan pelkästään sosiaalisten prosessien erilaisia vaiheita ? 'järjestyksen ongelma' on väärä teoreettinen kysymyksenasettelu, sillä yksilöt ovat aina sosiaalisia ja yhteiskunnat ovat vain yksilöiden vuorovaikutuksia

15. Yleinen teoria? Maines: näistä oletuksista ei synny teoriaa, eivätkä interaktionistit ole olleet kiinnostuneet kehittelemään sellaista irrallaan konkreettisista tutkimuskysymyksistä Barnes: interaktionistit suhtautuvat skeptisesti abstrakteihin teoreettisiin malleihin, mutta silti on olemassa interaktionistista yhteiskuntateoriaa

16. Erving Goffman (1922-1982) Mikrososiologi, sosiaalipsykologi ja … menestyskirjailija Suomennettuja teoksia: Arkielämän roolit (suom. 1971), Minuuden riistäjät (suom. 1969, 1997) Interaction Ritual (1967), Frame Analysis (1974) Vilkkaan kiinnostuksen kohde

17. "Vuorovaikutuksen järjestys" (the interaction order) … … oli ainoa teema, jota Goffman tutkimuksissaan tarkasteli Sosiaalinen elämä on kohtaamisia (encounters): tapahtumia, joissa ihmiset tulevat tekemisiin toistensa kanssa ja toimivat ottaen toisensa huomioon ? mitä vuorovaikutuksen yleisiä piirteitä on paljastettavissa erilaisten kohtaamisten yksityiskohtaisista analyyseistä Yhteiskunta kohtaamisina vs. yksilöiden yhteiskunta

18. Kohtaamiset vs. materiaalisiin objekteihin kohdistuva toiminta (Barnes) Meidän täytyy suhtautua ihmisiin erityisellä huolella, sillä he voivat toimia itsekin ja reagoida meidän suhtautumiseemme Voimme kommunikoida ihmisten kanssa merkein ja symbolein Voimme jossain määrin eläytyä siihen, miten ihmiset tilannetta määrittelevät ja miten he toimivat siinä Ihmiset eivät ole laisinkaan materiaalisia objekteja, ja siksi heihin kohdistuva toiminta ei voi olla puhtaan instrumentaalista

19. Toimijakäsitys Yksilö on välttämättömästi sidoksissa muihin … … ei siis talousteorian sitoumuksia vailla oleva rationaalinen valitsija Toimijalla ei ole kiinnitettyjä haluja ja päämääriä, vaan ne muuntuvat ja muotoutuvat vuorovaikutuksessa toisten kanssa Ei ole yhtä rationaalisuutta, vaan monia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muodostuvia tilannesidonnaisia rationaalisuuksia Sen paremmin normit kuin rationaalisuuskaan ei tyhjentävästi määrää mitä kohtaamisissa tapahtuu

20. Sosiaalinen herkkyys ja kasvojen säilyttäminen Barnes: ihmistoimijoiden herkkyys toistensa vaikutuksille vuorovaikutuksessa Goffman: kasvojen säilyttäminen Arkielämässä on tärkeä näytellä roolinsa käsikirjoituksen mukaan, kasvojaan menettämättä Esityksensä onnistumista ihmiset seuraavat tarkkailemalla toisten reaktioita, sekä verbaalisia että ei-verbaalisia Havaitsemiansa reaktioiden pohjalta toimijat korjaavat esitystään säilyttääkseen kasvonsa Kollektiivinen kasvojen säilyttäminen

21. Kasvojen säilyttämisen dynamiikka (Thomas Scheff) Ihmiset säätelevät toimintaansa emootioiden pohjalta Arvonannon ilmaisut luovat positiivista ylpeyden tunnetta, arvonannon puuttumista ilmaisevat ympäristön reaktiot negatiivista häpeän tunnetta ? emotionaalisen skaalan ääripäät! Ihmiset ”liikkuvat” skaalan ääripäiden välillä yrittäessään seurata muitten reaktioita ja muuttaa käyttäytymistään arvonannon säilyttävällä tavalla

22. Kasvot kollektiivisena ilmiönä Kasvojen säilyminen on hyvä asia paitsi yksilölle myös interaktiotilanteelle ja sen osanottajille Kasvojen menettäminen järkyttää koko interaktiotilannetta Täysin kasvonsa menettänyt tulee immuuniksi ympäristön reaktioille Jotta arvonannon menettäminen voisi olla sosiaalisen kontrollin keino, täytyy kontrollin kohteella olla jotain menetettävää Vuorovaikutuksen osapuolet ponnistelevat estääkseen kasvojen menetyksen ja pyrkivät neutraloimaan sen vaikutukset

23. Kasvot ja normit ”Kasvotyö” (facework) liittyy normien mukaisen käyttäytymisen säilyttämiseen Normit eivät SI:ssa ole yksilöiden mieliinsä sisäistämiä pakottavia sääntöjä. vaan … … tilanteen ominaisuuksia, jotka ovat toimijoiden käytössä ? Normeja voidaan tilannekohtaisesti soveltaa ja tulkita eri tavoin, jopa manipuloida

24. Normit ovat olemassa vain julkisina Se, mitä normi tilanteessa tarkoittaa, ratkaistaan viime kädessä toimijoiden vuorovaikutuksessa samalla kun normia sovelletaan Neuvoteltujen järjestysten teoria (Anselm Strauss)