Harmaahylkeiden satelliittiseuranta Suomenlahdella 2011

1. Harmaahylkeiden satelliittiseuranta Suomenlahdella 2011 Esa Lehtonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KEHRA tiedotus- ja koulutusristeily 8.2.2012

2. RKTL selvittää ponttonirysistä pyydettyjen harmaahylkeiden liikkumista ja käyttäytymistä GPS/GSM-lähetinten avulla (Yhteensä 21 merkittyä hallia, 2008-2011). • Toteutus yhteistyössä ammattikalastajien kanssa. • Tuloksia voidaan hyödyntää hyljekantojen hoidossa sekä pyydysteknisten ratkaisujen kehittämisessä.

3. Halli-GPS Suomenlahti 2011

4. 2011 rysähallit pitkään Suomenlahdella • Vuoden 2011merkintä aloitettiin jo kesäkuun alussa, jotta tietoa • hallienliikkeistä saataisi aktiivisimman kalastuskauden aikana. • Kuudesta merkitystä hallista pääosa pysytteli kesä- ja syyskauden • itäisellä Suomenlahdella. Uutena ilmiönä oli useimpien hallien • hakeutuminen pian vapauttamisen jälkeen Suomen ja Venäjän • rajavyöhykkeen ulkoluodoille (Itäkivi jaHallikarti).Sieltä hallit • vierailivat toistuvasti itäisen Suomenlahdensaaristossa jossa on • runsaasti verkko- ja rysäkalastusta. • Vuoden 2010 seurannoissa hallien pääasiallinen elinpiiri oli Pellingin edustan Sandkallanin hylkeidensuojelualueella josta ne vierailivat toistuvasti myös samoilla alueilla kuin vuonna 2011.

5. - - - -

6. Loviisan edustalla vapautetut kolme rysähallia suosivat 2010 kesän ja syksyn aikana hylkeidensuojelualueita ja tekivät sieltä toistuvia vierailuja mm. Pellingin, Loviisan, Pyhtään ja Kotkan alueen kalanpyydyksille / rysille Noin 7570 hehtaaria valtion omistamia alueita

7. Voitto (128 kg) Itämeren kiertäjä Voitto vaelsi Suomenlahdelta Gotlannin eteläkärjen vesille 2011 lokakuun puolivälissä ja päätyi marraskuun puolivälissä Ruotsin etelärannikolle Karlskronan kaupungin edustalle noin 900 km etäisyydelle vapautuspaikasta. • Halli kierteli marraskuun lopulla Itämeren eteläosissa ja käväisi välillä Liettuan rannikolla. Tapaninpäivänä se siirtyi Puolan rannikolta Latviaan Liepajan kaupungin edustalle, josta edelleen tammikuun puolivälissä Riianlahden kautta Saarenmaan länsipuolelle. Matkaa noin neljän kuukauden (16.9.2011-21.1.2012) itämerikierrokselle kertyi kaikkiaan 2600 km.

8. Kesän ja syksyn aikana 12 • edestakaistavierailua Venäjän • rajavyöhykkeenluodoilta • 60 kilometrinpäähän Kotkan • länsipuolensaaristoon. • Tuoreimmat paikannustiedot • 4.2.2012 osoittavat Ahdin • vaeltaneen taas uudelleen • samoille Saaristomeren • ulkoluodoille Örön vesille. Ahti (113 kg) • Vieraillut viimeaikoina myös Saaristomeren ulkoluodoilla. • Vaelteli joulukuun puolivälissä neljässä vuorokaudessa Örön • saaren lounaispuolen luodoille (Ståtbådarna) jonne on vapautuspaikalta matkaa noin 265 km. Palasi Saaristomereltä • joulukuun lopulla samaa rannikon läheistä reittiä Kotkan edustalle.

9. Benjamin (121 kg) 30.8.2011 merkitty ja syysjakson itäisellä Suomenlahdella elellyt Benjamin lähti 9.12. Kotkan edustalta kohti Saarenmaata, jonne se saapui 15.12. Tuorein paikannustieto on välittynyt edelleenSaarenmaan länsirannalta 25.1.2012.

10. Stig (133 kg) Lyhyt seurantajakso 7.8. merkityn Arnoldin vaellukset ovat pääosin suuntautuneet Venäjän rajavyöhykkeen luodoilta 70 kilometrin etäisyydelle Ahvenkoskenlahdelle, jonne se teki 20.8.-27.10. kaikkiaan kuusi edestakaista vierailua.Alueella on paljon verkko- ja rysäkalastusta.Halleista painavimman, Tykon (173 kg) elinpiiri on ulottunut noin kaksi kuukautta kestäneen seurantajakson aikana Kotkasta Pellingin edustalle, Sandkallanin hylkeidensuojelualueelle. Kummastakaan hallista ei ole saatu enää uusia paikannustietoja lokakuun lopun 2011 jälkeen. • 5.6. merkityn Stig hallin seurantalaitteelta välittyi paikannustietoja • vain viikon ajan.Halli vaelteli vapautuksen jälkeisenäpäivänä • Kotkan edustalle ja edelleen Venäjän rajavyöhykkeen • ulkoluodoille. Stig kävi seuraavana päivänä taas Kotkan • edustalla ja palasi takaisin rajavyöhykkeen ulkoluodoille, • josta viimeiseksi jäänytpaikannus välittyi 12.6. Syytä lyhyeksi • jääneeseen seurantajaksoonei tiedetä (tekninenvika, menehtynyt?)

11. 7.8. merkityn Arnoldin vaellukset ovat pääosin suuntautuneet • Venäjän rajavyöhykkeen luodoilta 70 kilometrin etäisyydelle • Ahvenkoskenlahdelle, jonne se teki 21.8.-25.10. yhteensä kuusi • edestakaista vierailua.Alueella on paljon verkko- ja rysäkalastusta.

12. Tykon elinpiiri on ulottunut 24.8.-15.10.2011 kestäneen seurantajakson aikana Kotkasta Pellingin edustalle, Sandkallanin hylkeidensuojelualueelle. Tykosta ja Arnoldista ei ole saatu enää uusia paikannustietoja lokakuun 2011 jälkeen.

13. Paikannustietoja välittyy edelleen kolmesta rysähallista. Seuranta jatkuu ja mahdollisimman monen GPS-GSM laitteen toivotaan säilyvän toimintakuntoisena talven yli rysäkalastuskauden alkuun saakka.

14. Kaikki Suomenlahdella ponttonirysillä 2010-2011 pyydystetyt hallit • ovat olleet eri ikäisiä uroksia. Sama ilmiö on toistunut myös vuosina 2008-2009Selkämeren satelliittiseurantahankkeessa. • On mahdollista, että hallinaaraat ovat varovaisempia kuin urokset • eivätkä ne uskaltaudu urosten rysäreviireille. Tätä asiaa ei kuitenkaan vielä ole kyetty selvittämään. Rysähallit uroksia

15. Ravinnonkäytössä eroja eri sukupuolten välillä ? • Tuoreessa hallien ravintotutkimuksessa joka perustuu rannikon • metsästäjien vuosina 2001-2007 lähettämiin ruuansulatuskanavien • sisältöön urosten ja naaraiden ravinnon on todettu eroavan jonkin verran toisistaan (Kauhala ym. Suomen Riista 57: 73-83, 2011). • Naaraat olivat syöneet enemmän silakoita kuin urokset ja urokset • vastaavasti enemmän muita kaloja, kuten lohia. Etenkin vanhemmat • hallit olivat syöneet enemmän lohia kuin nuoret.

16. Eräissä kanadalaisissa tutkimuksissa (Beck ym. 2003) • on havaittu, että hallinaarailla elimistön rasvavarastot • karttuvat tasaisesti keväisestä karvanvaihdosta lähtien, mutta urokset keräävät vararavintoa erityisesti loppusyksystä • ja alkutalvesta.

17. Hengityssylinteri - tie pintaan • Suomenlahden Halli-GPS hankkeen • yhteydessä 2011 testattu kolmen • PU-rysän välipesän ja perän kattoon • asennettuja hengityssylintereitä. • (solmuväli 35 mm, Ø 2 mm dyneema, • kattokappale Ø 3 mm, pituus 80 cm) • Mahdollistavat hylkeen pintaan nousun vaikka rysänperä olisi virran tai voimakkaan aallokon vuoksi tilapäisesti painuneena vedenpinnan alle.

18. Hengityssylinterin yläosan kohot (8 kpl) estävät sylinterin kiertymisen ja sulkeutumisen.

19. Pilottitestauksen alustavat kokemukset hengityssylintereistä koerysissä ovat lupaavia. Halleja ei hukkunut rysänperiin toukokuusta marraskuun alkuun kestäneen koejakson aikana, eivätkä sylinterit haitanneet normaalia kalastusta. GPS-hankkeen rahoittajat: MMM (2008-2009), RKTL, ESKO-kalatalousryhmä ja Sandmansstiftelse (2010-2011)

20. Kiitos -------- Tack