Mediateorioiden kirjon laajeneminen

1. Mediateorioiden kirjon laajeneminen Mediatutkimus MCR-perinteen valtakauden jälkeen

2. Mediateknologian teoreetikot1: Väline on viesti • välillä vähemmälle huomiolle jääneet teoriat ovat kokeneet renessanssin (digitaalinen media ja globalisaatio) • historiallista, kriittistä yhteiskuntatason tarkastelua • ’Toronton koulu’

3. Harold Innis (1951) The Bias of Communication • viestintäteknologia on keskeinen kulttuuria muovaava tekijä (eri vaiheet voivat kuitenkin elää rinnakkain): • teknologia asettaa ehdot sille, millaisia yhteisöllisyyden muotoja voi syntyä = TILA ja AIKA yhteiskuntia määrittäviä kategorioita • kulloisellakin hallitsevalla medialla on oma tapansa vinouttaa viestintää ja kulttuuria: • kestävät, mutta hankalasti kuljetettavat savi- ja kivitaulut korostivat aikaulottuvuutta (jatkuvuus) • helposti kuljetettaviin materiaaleihin painetut viestit ja nopeasti leviävät sähköiset viestit korostavat tilaulottuvuutta (nykyhetki, maantieteellinen laajuus)

4. Marshall McLuhan (1964) Understanding Media: The Extensions of Man • media hermoverkkona • mediat työkaluina, jotka laajentavat ihmisen mahdollisuuksia: VÄLINE ON VIESTI jako ’kuumiin’ ja ’kylmiin’ välineisiin: kuumat välineet: kirjoitettu sana, radio, elokuva kylmät välineet: puhuttu sana, puhelin, televisio • teknologinen determinismi • suhtautui toiveikkaasti sähköiseen viestintään (televisio!) • ajatus viestinten avulla reaaliajassa muotoutuvasta MAAILMANKYLÄSTÄ

5. Neil Postman (1985) Amusing Ourselves to Death • myöhempi televisiokriittinen mediateknologian teoreetikko • katsoi television tuhoavan järkiperäisen keskustelun yhteiskunnasta • keskeisenä ongelmana ei ole viihde vaan viihteellistyneet asiaohjelmat (infoteinment)

6. Käyttötarkoitustutkimus1 • uses and gratifications-research, U+G: • päälaelleen käännettyä vaikutustutkimusta • menetelmät samankaltaisia: (survey -kyselyt edustavalla otoksella, tilastolliset menetelmät) • keskiössä yksilö • suuntaus sai alkunsa 1940-luvulla, mutta voimistui vasta vaikutustutkimuksen hiivuttua (1970-80-luvuilla): • U+G -perinteessä ei kysytä, mitä viestintä tekee ihmisille vaan mitä ihmiset tekevät viestinnällä • MIKSI-kysymys

7. Käyttötarkoitustutkimuksen lähtökohtia 1. yleisö valitsee aktiivisesti: • kuuntelijat ja katsojat ovat rationaalisia ja tietoisia • tarpeen (myöhemmin halun) käsite keskeinen 2. ohjelmantekijät eivät välttämättä tiedä, minkälaisiin tarkoituksiin ohjelmia käytetään: • eri ihmiset käyttävät samoja ohjelmia eri tarkoituksiin • kaikki, mille löytyy käyttöä, on tarpeellista (funktionalismi)

8. Käyttötarkoitustutkimuksen alkuvaihe • Herta Herzog (1944/1995) ’Päiväunia, lohtuja ja neuvoja: Miksi päivittäissarjoja kuunnellaan ja mitä siitä saadaan?’ Tiedotustutkimus 18(3): 9-14. • osa Lazarsfeldin radiotutkimusta 1940-luvulla • radion kuuntelun funktiot, käyttösyyt: • tunnejännitysten purkaminen • unelmointi ja toiveajattelu • käytännön neuvojen hakeminen • Bernard Berelson (1949) ’What ”Missing the Newspaper” means?’ • lehtien lukeminen turvallisuuden tunnetta tuova rituaali

9. Elihu Katz & Jay G. Blumler (toim.) (1974) • The Uses of Mass Communications: Current Perspectives on Gratifications Research • käyttösyitä, tyydytyksen lähteitä: • median sisällöt • tietty lajityyppi • median käyttö sinällään • käytön sosiaalinen konteksti

10. McQuail, Denis (1987) Mass Communication Theory. • myöhemmin useita uusittuja painoksia • neljä median käyttösyiden perusryhmää: • rentoutuminen (pako arjesta, tunteiden kokeminen) • kumppanuus (seurana ja puheenaiheena) • identiteetti (ongelmien ja arvojen työstäminen) • tiedonhankinta (erityisesti mielipidejohtajat)

11. Käyttötarkoitustutkimuksen arviointi ja jatkuvuus • on arvioitu, että U+G -tutkimus on luotettavaa, mutta että saadut tulokset eivät ole erityisen relevantteja → kulttuurinen yleisötutkimus on toisaalta perinteen jatkaja, toisaalta haastaja • yhteistä on katsojien ja kuuntelijoiden näkökulman tarkastelu

12. Päiväjärjestystutkimus (agenda setting) Maxwell McCombs & Donald Shaw (1972) ’The Agenda-Setting Function of Mass Media’ Public Opinion Quarterly 36(2): 176-187. • media valitsee vain osan aiheita & näkökulmia • eri aiheet saavat eri määrän tilaa ja aikaa → tärkeysjärjestys • ihmiset sisäistävät median tärkeysjärjestyksen: • media kertoo, MITÄ pitää ajatella (vaikka ei ehkä, MITEN niistä pitää ajatella):

13. Hiljaisuuden spiraali • Elisabeth Noelle-Neumann (1973) Öffentlichkeit als Bedrohung • tutkimuksen taustalla natsiajan kokemukset • ihmiset pelkäävät olla julkisesti eri mieltä • ihmiset olettavat median edustavan yleistä mielipidettä • ne, jotka ovat eri mieltä oletetun enemmistön kanssa, vaikenevat (ns. hiljainen enemmistö)