Nokian kaupungin AAPO-hanke

1. Nokian kaupungin AAPO-hanke - 16-29 -vuotiaiden nuorten koulutukseen ja työelämään polutus sosiaaliohjauksen tukemana - syrjäytymisen ehkäisyä nuorten työpajatoiminnan toimintaympäristössä vuodesta 2008 alkaen

2. AAPO – hanke: • Rahoitus on kunnan omaa ja opetusministeriön valtionapua työpajatoiminnan kehittämiseen • Nuorten työpajatoiminnan piiriin kuuluvat AAPO-toiminnassa olevat, Starttipaja, nuortenpaja, käsityöpaja, monitoimipaja ja huoltopaja sekä muille työpaikoille tai muihin kohteisiin sijoitetut nuoret • Hankkeessa toimii 2 sosiaalisesta vahvistamisesta ja jatkopolutuksesta vastaavaa ohjaajaa ja starttipajan ohjaaja yhteistyössä pajaohjaajien sekä etsivän työn työntekijöiden kanssa • Keskeinen yhteistyöverkosto: te-toimisto, perusturvakeskuksen aikuissosiaalityö, lastensuojelu ja kuntouttava työtoiminta sekä TYP, etsivä työ, oppilaitokset, työharjoittelu- ja työtoimintapaikat • Hankkeessa pyritään mallintamaan hyvin toimivat käytännöt • Erityishuomio kohdennetaan sisääntulon, varsinaisen toiminnan ja jatkopolutuksen havaittuihin haasteisiin • Vahvistetaan nuoria osallistavia työkäytäntöjä

3. A= alkuarviointi A=aktivointi PO=palveluohjaus ja polutus painotetaan rinnalla kulkemista koko asiakasprosessin ajan: noutamista lähettävältä taholta (joskus kotoakin) ja saattaen vaihtoa seuraavalle askelmalle kiinnittymistä turvaavasti AAPO – hanke: Tavoite koulupaikka, työpaikka, kuntoutus tai hoito Saattaen vaihto: Työ/koulupaikan haku tutustumiset, yhteinen alkuneuv. AAPO-toiminnot: -sosiaalinen vahvistaminen -työpajat, työharjoittelu -polutus koulutukseen ja työhön Nouto: Yhteinen vast.otto/ kotikäynti Alkutilanne: työtön, tuloton nuori 1. Sisääntulo 2. Toiminta 3. Askeleet eteenpäin

4. 1. Sisääntulovaihe • Alkuarviointi • Lähettävä taho tunnistaa ja arvioi nuoren tuen tarpeet (kriteerit ja sosiaaliohjauksen tarve) • Ensi kohtaaminen: lähettävä taho ja AAPO-ohjaaja tapaavat yhdessä nuoren tai nuorta ”etsitään”, nuorta kuullaan • Motivointi työpajatyöskentelyyn ja ohjaukseen kiinnittymiseen keskittyminen Tutustuminen ohjaajaan ja työpajaan tai muuhun harjoittelupaikkaan • Nuoren kanssa tehdään suunnitelma, johon kirjataan, mitä hän tarvitsee ja haluaa saadakseen valoa elämäänsä ja tulevaisuuteensa Haasteena: 1. kadonneen nuoren löytäminen 2. motivointi 3. sitouttaminen

5. 2. Toimintavaihe: sosiaalinen vahvistaminen 1. Ohjaus ja neuvonta: • Annetaan tietoa työhön ja koulutukseen hakeutumisesta, elämän ja työelämän pelisäännöistä • Tuetaan hakemusten laatimisessa • Annetaan tietoa nuoren tarvitsemista tukipalveluista 2. Palveluohjaus: kuljetaan nuoren rinnalla, toimitaan hänen kanssaan tarpeen mukaan asioiden hoitamiseksi ja tukipalvelujen saamiseksi 3. Voimaannuttaminen: • Kannustus, kannustavat ”harjoitukset”, • Toiminnallliset ja tietoa antavat ryhmät: vertaistuki ja yhteisöllisyys • Yksilökohtainen psykososiaalinen tuki myös kotioloissa 4. Erityistä tukea tarvitsevat nuoret: Otetaan kokonaisvaltaiseen tukeen huomioiden asumiseen, ihmissuhteisiin, terveyteen sekä päihdekäyttöön ja mielenterveyteen liittyvät pulmat

6. 2. Toimintavaihe: työpajatyöskentely 1. Starttipaja • Aloituspajana ja kartoituspajana: elämän ja työllistymisen kannalta keskeiset vahvuudet ja kehittämisen kohteet • Kädentaitotyöt ja yhteisöllisyys vahvistajana • eteneminen vähitellen muille pajoille tai muihin toimipisteisiin 2. Nuorten työpaja, käsityöpaja, monitoimipaja ja huoltopaja • työelämään ja alaan tutustuminen • omien vahvuuksien tunnistaminen, jatkosuunnitelmien muokkaaminen • tutkitaan osatutkintojen suorittamisen mahdollisuudet 3. Kaupungin toimipisteet, yritykset ja yhdistykset • Suora sijoitus työkokeiluun, kun nuorella on riittävät valmiudet • Jatkosijoitus työpajoilta, kun valmiudet ovat vahvistuneet riittävästi Haasteena: 1. systemaattinen palaute nuoresta ja nuorelle 2. työpaja oppimisympäristönä

7. 3. Jatkopolutus: askeleet eteenpäin 1. Tavoitteena realistinen koulutus- tai työpaikka • Tarvittaessa ensin tai rinnalle hoito- ja kuntoutusratkaisut 2. Räätälöinti • Työkokeilut tarvittaessa tuetusti, tutustumiskäynnit työpaikoilla, oppilaitoksissa • Koulutus- ja työkokeilut portaina eteenpäin yhteistyössä TE-toimiston kanssa • Hakemusten tekeminen yhdessä • Kirjallisten ja suullisten taitojen vahvistaminen 3. Menetelmänä saattaen vaihto • Työpaikkaan tai oppilaitokseen tutustuminen tehdään tarvittaessa yhdessä • Yhteinen ”siirtoneuvottelu” • Siirtymävaiheen tuki, kunnes nuori kiinnittyy jatkopaikkaansa • Asteittain vähenevä tuki, lupa ottaa yhteyttä

9. KOKEMUKSIA AAPOSTA v. 2008-2012 • Asiakasmäärät • Ikäryhmät • AAPOOn ohjaukset • Toiminnot AAPOssa • Resurssit 109 -> 157 13 v. ->29 v, Peruskouluikäiset pajakouluun v. 2010 Alle 17 v. osuus laskenut, yli 21 v. osuus noussut Peruskoulun ohjaukset vähentyneet, 2. asteen ja TE-toimiston ohjaukset vaihdelleet, sostoimen ohjaukset lähes kolminkertaistuneet Työharj, tev ja työkok. vaihdelleet, kuntouttava työtoiminta nelinkertaistunut, olo koulun kirjoilla työpajajakson aikana vähentynyt 1 sos.ohjaaja -> 2 sos.ohjaajaa (2010 alk) + starttipajan ohjaaja (2012 alk.) Työpajaympäristö ja tukirakenne muuttunut Samanaikaisesti nuorten ongelmat vaikeutuneet ja kasautuneet, nuoret tarvitsevat paneutuvaa rinnallakulkevaa ohjausta, Kellari –ohjauspiste ja EEVA

10. AAPOON OHJATAAN Kevyttä tukea tarvitsevia nuoria Erityistä tukea tarvitsevia nuoria Monialaista tukea tarvitsevia nuoria Haastavia ovat nuoret, jotka ->Ohjaus ja neuvonta, pääasiassa opiskelupaikan tai työpaikan hakemiseen -> Ohjausta ja työharjoittelua, kuntouttavaa työtoimintaa - > lisäksi sosiaalityötä, sosiaaliohjausta, asumisohjausta, verkostoyhteistyötä, koska paljon monialaisia ongelmia n. 30 % ei kiinnity useista yrityksistä huolimatta -> kadoksiin, yritetään palata asiaan, EEVAn työskentely Syrjäytymiskehitys alkanut jo ala- tai yläasteella, useita auttamistahoja ollut mukana Päihde- ja mielenterveysproblematiikkaa, jota nuori ei välttämättä tunnista tai tunnusta Tottunut toimettomuuteen, ei tulevaisuudennäkymiä

11. AAPO-hankkeen rahoitus • pääasiassa OPM:n valtionapu työpajatoimintaan v. 2008-2013 • Kuntarahoitus normibudjetin sisältä • Valtionavun jatkoa haettava vuosi kerrallaan

12. Mitä tarvitaan nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi? . NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU: luotava yhdessä malli nokialaisesta toteutuksesta – Yhteistyötä ja yhteisvastuuta • KAUPUNGIN YHTEISKUNTAVASTUU: Koulutus on paras lääke – työpajat ja toimipisteet oppimisympäristöiksi ja tutkinnot loppuun kouluyhteistyöllä Työharjoittelu- ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja ja valmiutta ottaa vastaan nuoria (ja aikuisia) – haastaa kaupungin toimipisteet yhteiskuntavastuuseen • Pelkkä juttelu ei riitä -> tarvitaan myös TOIMINNALLISIA VAIHTOEHTOJA, arjen struktuurin luomista, tekemistä ja kokemisen kautta oppimista • MATALAN KYNNYKSEN PALVELUA : monialainen nuorten palvelupiste mahdollistaa (kokeiluna avointen ovien toimintaa 05-06/12), Osallistumisen palkitseminen

13. Yhteystiedot: Nokian kaupunki Perusturvakeskus Ohjaaja Vesa Moilanen puh. 040 779 9156 vesa.moilanen@nokiankaupunki.fi Ohjaaja Tuija Mäkelä Puh. 044 9061212 tuija.makela@nokiankaupunki.fi Starttipaja Leena Uhtakari 040 1334167 leena.uhtakari@nokiankaupunki.fi • Johtava sosiaalityöntekijä Pirjo Paananen • puh. 050 395 8751 • pirjo.paananen@nokiankaupunki.fi