Sosiaalihuoltolaki pääpiirteittäin

1. Sosiaalihuoltolaki pääpiirteittäin Arto Rautajoki, SONet BOTNIA alueellisiin ohjausryhmiin + Marja Heikkilä/KOSKE + stm:n dioja lainsäädännön kokonaisuudistuksesta

2. Työryhmän työn tulos- Työryhmän toimikausi 1.5.2009 – 30.6.2012 • I kokonaisuus: uusi sosiaalihuoltolaki - luonnos HE – Tavoitteena vahva yleislaki – Voimaan vaiheittain 2015 -> • II kokonaisuus: sosiaalihuoltoa ohjaavien erityislakien sisällön tarkistaminen loppuraportissa esitettävän lainsäädäntöohjelman mukaisesti – Työryhmän periaatteet ja linjaukset – Aikajänne pidempi • III kokonaisuus: sosiaalihuollon rajapintojen sääntelyn tarkistaminen loppuraportin esitysten perusteella - Laaja ja pitkäkestoinen kokonaisuus

4. Lainsäädäntöuudistuksen tavoitteet Vahvistaa sosiaalihuollon yleislain, Sosiaalihuoltolaki (sisältölaki) asemaa Edistää sosiaalihuollon yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta Vahvistaa sosiaalihuoltoa ihmisten elämänkaaren eri vaiheissa heidän omissa arkiympäristöissään Siirtää sosiaalihuollon painopistettä korjaavista toimista hyvinvoinnin ehkäisemiseen ja varhaiseen tukeen Vahvistaa asiakaslähtöisyyttä Edistää ihmisten osallisuutta, omatoimisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskunnassa ja omassa palveluprosessissaan Vahvistaa sosiaalityötä Muuttaa ajattelua ongelmalähtöisestä voimavaralähtöiseen Ymmärtää sosiaalihuolto sosiaalisena investointina

5. 1. VAIHE Uusi sosiaalihuoltolaki Yleissäännöt sosiaalihuollon saatavuuden ohjaamiseksi Hyvinvoinnin edistämiseksi vahvempi perusta, 2. luku Tuen tarpeet asiakaslähtöisyyttä vahvistamassa, 3. luku Yleiset sosiaalipalvelut ja muut tukitoimet tarpeisiin vastaamiseksi, 4. luku Menettelysäännökset – tarpeiden selvittäminen, palvelujen suunnittelu ja päätöksenteko – yksilön palvelukokonaisuutta määrittämässä, 5. luku Sääntely sosiaalihuollon ohjaamiseksi 7. luku

6. HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Sosiaalihuollon painopisteen siirtäminen hyvinvoinnin edistämiseen, ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen, 2.luku Suunnitelmallista toimintaa, hyvinvointivaikutusten huomioon ottaminen, väestön hyvinvoinnin edistäminen, hyvinvointiarviointi ja sen raportointi (vrt. Terveydenhuoltolaki) => järjestämislakiin Rakenteellinen sosiaalityö (12 §) Etukäteistä ja varhaista vaikuttamista ongelmien ehkäisemiseksi Neuvonta, ohjaus ja muut matalan kynnyksen toimet (11 §) Edellytysten turvaaminen hyvinvointia edistävälle toiminnalle (13 §) Varhaisia ja oikea-aikaisia palveluja ongelmien ilmettyä

8. Sosiaalipalvelujen järjestäminen Kunnilla yleinen järjestämisvelvollisuus – ns. määrärahasidonnaisia oikeuksia, joissa on tarveharkintaa Määrärahojen varaamista ohjaavan sääntelyn vahvistaminen, ks. Myös 9 § hyvinvointiraportointi Raportin sivu 90: Kunnan järjestämisvastuu Palvelut järjestettävä asiakkaiden tarpeiden perusteella: Kattava tarpeiden määrittely Asiakassuunnitelma ja päätöksenteko

9. 3. luku: Yksilön ja perheen tuen tarpeet Määrittävät sosiaalihuollon toimintakenttää ja asiakkuuksia Siirtävät sääntelyn lähestymiskulmaa asiakaslähtöisemmäksi: Lapsen hyvinvoinnin ja yksilöllisen kasvun ja kehityksen edellyttämä tuen tarve Toimintakykyyn liittyvä tuen tarve Tuen tarve syrjäytymisen torjumiseksi Lähisuhde- tai perheväkivallasta aiheutuva tuen tarve Äkillisiin kriisitilanteisiin liittyvä tuen tarve Taloudellisen tuen tarve Tuen tarve asumisen järjestämisessä Omaisen tai läheisen tuen tarve

10. 4. luku: Yleiset sosiaalipalvelut Tavoitteena palvelumäärittelyjen modernisointi Perheitä tukevat palvelut Suoriutumista ja osallistumista tukevat palvelut Hoiva Yksilö- ja perhekohtainen sosiaalityö Työelämäosallisuutta tukeva toiminta Sosiaalinen kuntoutus Asumisen järjestämistä tukevat palvelut Omaista ja läheistä tukevat palvelut

11. 4. luku: Yleiset sosiaalipalvelut (jatkoa) Tavoitteena: Palvelukokonaisuuksien räätälöinti Kunnan toiminnan kehittäminen Uudenlaiset toimintatavat, esityksenä mm. henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilu Yhdenvertaisuuden turvaamiseksi: Kunnat laativat perusteet palvelujen myöntämiseksi (24 §)a Valtakunnallinen ohjaus

12. 5. luku: Tuen tarpeiden selvittäminen ja päätöksenteko Tuen tarpeen selvittäminen 36 § Asiakassuunnitelma 37 § => Asiakkaan ja ammattilaisen yhteistyönä: asiakkaan aseman vahvistaminen Päätöksenteko 39 § => Perustana yksilöllinen tarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma => Suunnitelmasta poikkeaminen perusteltava => Jonoon johtavia päätöksiä ei voi tehdä Lapsen huomioon ottaminen aikuisille palveluja järjestettäessä (40 §) Vastuutyöntekijä: paljon tukea tarvitseville asiakkaille (41 §) Yhteistyön vahvistaminen: erityisesti § 42, mutta korostetaan monessa kohdin esim. § 54

13. Sosiaalihuollon ohjaus ja kehittäminen => järjestämislakiin Kieli Laatu ja omavalvonta Asiakastietojen kirjaaminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Yhteistyö Ilmoitusvelvollisuus Sosiaalihuollon kehittäminen, vrt. Eriävä mielipide

14. 2. Vaihe: Erityislainsäädännön uudistus Sosiaalihuoltolain uudistuksen lisäksi tarkistetaan sosiaalihuollon erityislainsäädäntö Lähtökohtana sosiaalipalvelujen järjestäminen Sosiaalihuoltolain nojalla, erityispalvelujen nojalla, kun yleiset palvelut eivät ole riittäviä, sopivia tai muuten asiakkaan edun mukaisia Isoimmat uudistukset vammais, perhe- ja päihdehoitoa sekä työtoimintaa ohjaavaan lainsäädäntöön Yhteensovitus ns. Vanhuspalvelulain kanssa Pienempiä tarkistuksia lastensuojelua, toimeentulotukea tai sosiaalista luototusta ohjaavaan lainsäädäntöön Lisäksi selvitettävä lähisuhde- ja perheväkivaltaan vastaavan en lainsäädännön tarve ja paikka

15. 3. Vaihe: Rajapintalainsäädännön tarkistaminen Yhteensovitus olemassa oleva, eriaikainen ja vireillä oleva lainsäädäntö Uuden Sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuoltolain erityislainsäädännön valmistelun vaikutukset sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sisälle että muiden hallinnonalojen säätelyyn: Tulevan järjestämislain säätely Asiakaslakia koskevat ratkaisut Itsemääräämisoikeushanke Terveydenhuoltolaki Asiakasmaksulainsäädäntö Kuntalainsäädännön uudistamisessa tehtävät ratkaisut Muiden hallinnonalojen rajapintalait

16. Nyt on aika vaikuttaa Lausuntokierros on menossa ja päättyy lokakuun puolivälissä, SONetBOTNIAn lausuntoa kootaan lokakuun puolivälissä Raportti löytyy STM:n etusivulta Sosiaalityö kiistakysymyksenä – eriävä mielipide Vaikutuksia tehtävärakenteen kehittämiseen ja tutkimukseen