Puoluerahoituksen kehittämistä koskeva kyselytulokset

1. Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja:Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? 21.5.2013 Puoluerahoituksen kehittämistä koskeva kyselytulokset

2. Tietoa kyselystä • Kuntaliitto toteutti kyselyn puoluetuesta, sidonnaisuuksien ilmoittamisesta ja hallituksen vaalikelpoisuudesta toukokuussa 2013. • Kysely liittyy kuntalain kokonaisuudistuksen valmisteluun. • Kyselyllä kartoitettiin kuntien luottamushenkilöjohtajien näkemyksiä puoluetuen, sidonnaisuuksien ilmoittamisen ja vaalikelpoisuuden sääntelyn kehittämistarpeista. • Kysely osoitettiin valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille ja se toteutettiin se toteutettiin sähköisenä webropol-kyselynä. • Kyselyyn vastasi yhteensä 398 puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa 219 kunnasta. • Tässä julkaistaan tulokset puoluerahoituksen ja hallituksen vaalikelpoisuuden osalta. Loput kyselyn tulokset julkaistaan toukokuun lopussa 2013.

3. Vastaajat aseman mukaan (lukumäärät, N=398)

4. Poliittisentoiminnantukemisesta on mielestänisyytäedelleensäännelläuudessakuntalaissa. (% -osuudetkaikkienvastaajienkesken, N=392)

5. Kunnilletulisimielestänisäätäävelvollisuusantaasuoraatukeavaltuustossaedustettuinaolevillepuolueillejamuilleryhmille. Tämäkorvaisituenperimisenluottamushenkilöpalkkioista (nk. puolueveron). (% -osuudetkaikkienvastaajienkesken, N=397)

6. Perusteluja nykyisen puoluerahoituksen (nk. puoluevero) säilyttämiseksi (vastaajien avoimien vastauksien mukaan) • Nk. puolueveron periminen luottamushenkilöiltä on käytännössä ainut tapa rahoittaa kuntavaaleja. • Lainsäädäntö jo tällä hetkellä riittävää. • Vältettävä byrokratian lisäämistä. • Jokainen yksityishenkilö saa omista rahoistaan tukea laillisia yhdistyksiä. • Luottamushenkilöt itse edustavat puolueitaan, ei kunta. • Kunnille ei saa asettaa lisää velvoitteita. • Mikäli kunta antaisi suoraa tukea, pitäisi luottamushenkilöpalkkioita pienentää saman verran. • Kunnallinen rahoitusmalli johtaisi kunnan kulujen kasvuun. • Kuntien toimialaan ja päätöksentekoon ei kuulu rahoittaa puolueita. • Puoluevero kokouspalkkioista on läpinäkyvämpi ja parempi tapa kuin kunnan suoraan maksama tuki. • Puoluepolitiikka on vapaaehtoista, joten sen tukeminen ei kuulu lakiin. • Jos kunta maksaisi korvauksen suoraan, niin paikalliset yhdistykset eivät voisi päättää suuruutta eikä käyttämiskohdetta.

7. Perusteluja nykyisen puoluerahoituksen (nk. puoluevero)muuttamiseksi(vastaajien avoimien vastauksien mukaan) • Käytäntöjä ja sääntöjä olisi selkeytettävä avoimemmiksi ja tasapuolisemmiksi. • "Puolueveron" laillistaminen ja jakoperusteen muuttaminen valtuutettujen lukumäärään pohjautuvaksi selkeyttäisi tilannetta. • Puolueiden rahoittaminen tulisi olla tasapuolista. Tukemisen tasapuolisuus esim. valtuustoryhmien koon mukaan olisi perusteltua demokratian tukemiseksi. • Luottamushenkilöiden yhdenvertaisuutta kokouspalkkioiden suhteen olisi parannettava. • Puolueiden valvontaa olisi kiristettävä. • Nykyinen ”puoluevero” haittaa kuntalaisten ehdokkaaksi ryhtymistä ja demokratiaa. • Luottamushenkilöiden palkkiot kasvaisivat muutoksen myötä ja näin luottamushenkilötoimien houkuttelevuus paranisi. • Nykyinen ”puoluevero” tarkoittaa piilotukea kuntalaisten verovaroilla.

8. Kunnanhenkilöstönvaalikelpoisuuttakunnanhallitukseentulisimielestänirajatanykyisestäänniin, ettäkaksikolmasosaajäsenistätulisi olla muitakuinkuntakonserninpalveluksessaolevia (Nyk. KuntaL 35 §:n mukaan on voimassa ”Enemmistömuita” -rajoitus). (% -osuudetkaikkienvastaajienkesken, N=394) Valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajien näkemyksissä ei ollut merkittäviä eroja. Noin 40 % molemmista ryhmistä oli täysin samaa mieltä väitteen kanssa.