1 / 82

TYÖELÄMÄN TEEMAPÄIVÄ 14.9.2011

TYÖELÄMÄN TEEMAPÄIVÄ 14.9.2011. TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMAA TYÖSUOJELUUN Työterveyslääkäri Outi Paloneva, Työplus. TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMAA TYÖSUOJELUUN. FOKUKSESSA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAT. TYÖSUOJELU. Tapaturmien torjunta

parson
Download Presentation

TYÖELÄMÄN TEEMAPÄIVÄ 14.9.2011

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. TYÖELÄMÄN TEEMAPÄIVÄ 14.9.2011 TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMAA TYÖSUOJELUUN Työterveyslääkäri Outi Paloneva, Työplus

  2. TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMAA TYÖSUOJELUUN FOKUKSESSA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAT

  3. TYÖSUOJELU • Tapaturmien torjunta • Työolosuhdearvio – turvalliset ja terveelliset työolot ( työturvallisuuslaki 738/2002 ) • Ennalta ehkäisy • Lakisääteiset vaarojen tunnistus • Työpaikkaselvitys – terveysvaarojen arvio • Terveydellinen merkitys

  4. Työterveyshuolto työsuojelussa • Taustalla lainsäädäntö luo mahdollisuudet työsuojeluyhteistyöhön • Lääketieteellisen osaamisen tuominen työsuojeluorganisaatioon – terveydellisen merkityksen arvio • Rajapinnat – yhteistyö, työnjako ; ei erillisiä toimijoita!

  5. Työterveyshuolto : tehtävät • Työpaikan terveellisyyden ja turvallisuuden kartoitus ja niiden parantamiseen suunnatut toimenpide- ja kehittämisesitykset • Työpaikkaselvitykset ja –käynnit: • Selvittää työperäisen kuormituksen aiheuttajat

  6. Työpaikkaselvitys • Psyykkiset, sosiaaliset, fyysiset, fysikaaliset, biologiset ja kemialliset altisteet • Työolojen havainnointi, haastattelu, kyselymenetelmät • Toimintasuunnitelman laatiminen ( tosu) • Kuormitusta vähentävät toimenpide-esitykset

  7. Työpaikkaselvitys • Perusselvitys: tarvitaanko suunnattua selvitystä • Suunnattu selvitys: tarvitaanko muuta asiantuntijaa? Kuuluuko tth vastuualueisiin • TTH: Työpaikan olosuhteet tunteva asiantuntija: työn ja terveyden välinen suhde, merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille

  8. Työterveyshuolto: tehtävät • Henkilöstön terveydentilan ja työkyvyn seuranta • Yhteydenpito • Asiantuntija-apu ja tuki • Työterveysneuvottelu • Varhainen havaitseminen: -terveystarkastukset, sairausvastaanotto • Työkuormituksen selvittäminen perustellusta pyynnöstä • Työilmapiiriä parantavat ja työkykyä edistävät hankkeet

  9. Työelämä muuttuu -> mielenterveys on kovilla • 20 vuoden aikana työelämä on käynyt läpi syvällisen rakenne- ja kulttuurimuutoksen • Työelämä on muuttunut huomattavasti aikaisempaa dynaamisemmaksi: kuvaavaa on globalisaatio produktivismi teknologian nopea kehitys

  10. TTh rooli asiakasyritysten henkilöriskien hallintaprosessissa,Kristiina Halonen Työterveyslääkäri 2007;25(1) 61-65 • V 2004 Lääkärikeskus-yhtymä tth asiakkaat. ( 368 organisaatiota, naisia 40%, miehiä 60%, yli 50% vastanneista toimitusjohtajia ) Kyselyn tuloksia: • 80% henkilöstöriskin hallinta tärkein organisaation tulevaisuuden kannalta • Suurin osa halusi tehdä yhteistyötä tth:n kanssa henkilöstöriskin hallintatyössä

  11. Merkittävin riski organisaation koosta ja toimialasta riippumatta : • Johtaminen, esimiestyö • Liiallinen kiire • Henkilöstön sairauspoissaolot • Henkinen kuormittuminen, stressi, työuupumus • Riittävä erikoisosaaminen, työvoiman saatavuus

  12. Vähäisimmiksi riskitekijöiksi yrityksen toiminnalle koettiin • Työympäristöriskit kuten • Tapaturmavaara • Melu • Valaistus • Lämpöolot • Kemialliset, fysikaaliset ja biologiset altisteet

  13. Kysely tth henkilöstölle v 2005LÄÄKÄRIKESKUS-YHTYMÄN TTH, KRISTIINA HALONEN • Tt-hoitajat ja psykologit: aiempien terveysriskien sijaan ilmaantunut uusia henkistä hyvinvointia heikentäviä terveysriskejä – taustalla teknistyminen, kiristynyt työtahti • Työilmapiiri, sairauspoissaolot, ruumiillinen ja henkinen kuormittuminen, fyysinen kunto, stressi ja työuupumus

  14. Uudet ( ? ) altisteet • Stressi • Kiire • Uupuminen • Päihteet • Psykososiaaliset kuormitustekijät • Epäasiallinen kohtelu

  15. Henkisen hyvinvoinnin tunnusmerkit • Tyytyväisyys elämään • Aktiivinen ote • Avoin perusasenne • Epävarmuudensietokyky • Itsensä hyväksyminen • Työtyytyväisyys, sitoutuneisuus, sitkeys, kiinnostus ja aikaan saapuus, osallistuminen

  16. Ihminen voi työssään hyvin kun - kokee työnsä merkitykselliseksi - tuntee hallitsevansa työnsä - on arvostettu työyhteisössään

  17. Työstressi • tilanne, jossa työntekijä tuntee itsensä kykenemättömäksi selviytymään häneen kohdistuvista vaatimuksista ja odotuksista • Työstressin kehittymiseen vaikuttavat sekä työn että työntekijän ominaisuudet.Ihmisten yksilöllinen ja ajankohtainen stressiherkkyys vaihtelee. Eri ihmiset reagoivat eri tavalla samanlaisessa tilanteessa ja samakin ihminen voi reagoida eri tavalla eri elämänvaiheissa.  • Suomessa neljännes työntekijöistä kokee työstressiä.Tämä vastaa EU-maiden keskitasoa (22 %).

  18. Henkinen toimintakyky ja kuormittuminen, TYÖTERVEYSLAITOS • Lievä <-> pitkäkestoinen stressi • Pitkittynyt ja voimakas stressi riskitekijä työuupumukselle ja masennukselle • V 2009 32% suomalaisista työssäkäyvistä koki työnsä henkisesti rasittavaksi

  19. Työstressin ennaltaehkäisy; yksilö • Jaa aikasi ja energiasi sopivasti kaikille elämänalueille • Huolehdi palautumisesta; työn vastapainoksi lepoa ja muuta työtoiminnasta poikkeavaa tekemistä • Arvioi säännöllisesti omaa hyvinvointia ja kokonaiselämäntilannetta • Tartu mahdollisiin epäkohtiin, mieti mitä voisit tehdä toisin. Kokeile vaihtoehtoisia tapoja toimia. • Ota epäkohdat puheeksi • Jaa kokemuksia ja muiden ihmisten kanssa • Hae terveydenhuollosta apua, jos tilanne ei muuten parane.

  20. Psyykkiset kuormitustekijät työssä TYÖTERVEYSLAITOS • Psyykkiset kuormitustekijät työssä liittyvät itse työhön ja työn sisältöön • Itse tekijän esiintymisen lisäksi kuormittumiseen vaikuttavat työolojen kokonaistilanne ja kuormitusta mahdollisesti lieventävät tekijät. • Psyykkinen kuormitus työssä voi pitkään jatkuessaan tai äärimmäisinä olla terveyden kannalta haitallista

  21. Psyykkinen kuormitus: haitallisia tekijöitä • työn tavoitteet ovat epäselvät • työtä on liian paljon tai siinä on jatkuvasti kiire • työmäärää tai työtahtia ei voi itse säädellä • työssä ei ole mahdollisuutta kehittyä tai oppia uutta • työ keskeytyy jatkuvasti tai siinä on häiritseviä esteitä • vastuu toisista ihmisistä tai taloudellisista tekijöistä on epäsuhdassa toimintamahdollisuuksien kanssa • työstä ei saa riittävästi palautetta ja arvostusta • jatkuvat muutokset ja pitkittynyt epävarmuus työssä

  22. Työstressin ennaltaehkäisy; työyhteisö • Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajan arvioimaan työn terveys- ja turvallisuusriskit • Arvioinnin perusteella työtä, työolosuhteita ja työyhteisöjen toimintaa on jatkuvasti kehitettävä

  23. Työstressin ennaltaehkäisy; työyhteisö • Esimies: jokaisen alaisen kanssa säännöllisesti henkilökohtainen kehityskeskustelu - arvioidaan toiminnan sujumista, suunnitellaan tulevaa toimintaa. • Varhaisen tuen toimintamalli, johon on koottu hälytysmerkit ja toimenpiteet työkykyä uhkaavissa tilanteissa • Esimiehet, työntekijät, henkilöstöhallinto, työsuojelu, työterveyshuolto huolehtivat osaamisestaan työhyvinvoinnin alueella ja • tekevät aktiivisesti yhteistyötä henkisen hyvinvoinnin ja työkyvyn edellytysten ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.

  24. Psyykkisiä ja sosiaalisia kuormitustekijöitä selvitetään mm • TSK työstressikysely – suppea/laaja • Voimavarat työssä • Suunnatut kyselyt: • Työilmapiiri- ja –hyvinvointibarometri ( TBH) • QPS Nordic – pitkä/lyhyt • Työyhteisöindeksi • BBI-15, MBI-GS • TIKKA työkuormituksen arviointimenetelmä

  25. Työstressin lievittäminen Hyvinvoinnin ja oireiden aiheuttaman haitan arviointi: • Työstä selviämisen ongelma -> asia puheeksi esimiehen kanssa. • Voimavarat vähissä -> hakeudu työterveyshuollon vastaanotolle.

  26. Työstressin lievittäminen 2 Työolosuhteisiin tarvitaan muutosta: • Kokonaistilanteen arviointi: Kuormitustekijät ja voimavarat • Vaihtoehtojen kartoittaminen ja muutoksen suunnittelu • Työterveyshuollon edustaja voi osallistua neuvotteluun työntekijän ja esimiehen kanssa

  27. Työstressin lievittäminen 3 Työntekijän voimavarojen vahvistaminen: • Hyvinvoinnin edellytyksistä huolehtiminen • Asenteiden ja toimintatapojen muokkaaminen hyvinvointia vahvistavaan suuntaan Muutosten vaikutusten seuraaminen: • Toimintaa on jatkettava niin kauan, että hyvinvointi palautuu ja säilyy.

  28. TTH tuki muutostilanteissa • Ehkäistä muutoksesta terveydelle aiheutuvien haitallisten tekijöiden vaikutuksia • Ohjaus ja neuvonta • Muutokseen liittyvät kuormitustekijät • Muutokseen liittyvät psykologiset vaiheet

  29. TTH tuki; kriisit ja jälkihoito • Työyhteisön sisäiset tapahtumat ja ulkoiset muutospaineet • Henkilöstövaihdokset, sairastumiset, vajaatyökykyisyys, henkilökohtaiset kriisit -> yhteisön toimintakyky • Yhteiskeskustelut, yksittäiset tapaamiset, jatkosuunnitelma

  30. Henkinen jälkihoito • Tuki, jonka tarkoituksena vapauttaa järkytyksen sitomaa energiaa ja palauttaa työkyky • Ennalta suunniteltu ryhmäistunto • Tapahtuneiden tosiasioiden läpikäynti • Toimintamalleista ennalta sopiminen • Ei ole päivystystoimintaa

  31. Työuupumus • Työuupumus on oireyhtymä, jonka kehittyessä ihmisen voimavarat ehtyvät pitkittyneen työstressin seurauksena. • Ei lääketieteellisessä tautiluokituksessa – dg liitteeksi terveysongelmaan • kehittymiseen vaikuttavat sekä työolosuhteet että yksilölliset tekijät. • voi johtaa sairastumiseen tai  sairauksien pahenemiseen ja työkyvyttömyyteen. • Vuonna 2000 2,5 % työssäkäyvistä suomalaisista koki työuupumuksen oireita viikottain ja 25 % kuukausittain (lähde: Terveys 2000 -tutkimus, THL).

  32. Työuupumus Uupumisen riskiä lisäävät: • työntekijän korkeat henkilökohtaiset tavoitteet, voimakas sitoutuminen ja korostunut velvollisuudentunto • kuormittavat työolosuhteet, joissa työn tavoitteita ei kyetä saavuttamaan ja/tai • riittämättömät yksilölliset tai yhteisölliset ongelmanratkaisukeinot ristiriitatilanteissa • Muilla elämänalueilla ilmenevät ongelmat eivät yksinään aiheuta työuupumusta, kun työolosuhteet ovat hyvät. Ne voivat nopeuttaa työuupumuksen kehittymistä silloin, kun työkuormitus ei ole kohdallaan. 

  33. Työuupumuksen oireet: • voimakas yleistynyt väsymys: • Lepo ei enää virkistä. Väsymys ei liity mihinkään yksittäiseen urakkaan. • kyynistyneisyys: Asenteet työtä kohtaan muuttuvat. Työllä ei tunnu enää olevan merkitystä. • alentunut aikaansaamisen tunne: "Olen huonompi työntekijä kuin muut. Olen huonompi työntekijä kuin aiemmin."

  34. Työuupumus; diagnoosi Arvioinnissa voidaan käyttää apuna • kyselylomakkeita: Maslachin yleinen työuupumuksen arviointimenetelmä ( MBI-GS ) tai Bergen Burnout Indicator 15 ( BBI-15 ) • haastattelua: selvitetään työn ja muun elämän vaatimukset  sekä voimavarat  ja näissä tapahtuneet muutokset. • terveystietoja: suljetaan pois sairauden ja muiden elämänongelmien mahdollisuus. • Työterveysneuvottelu yhdessä työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon edustajan kanssa auttaa todellisten muutosten aikaansaamisessa.

  35. Työuupumuksesta toipuminen • Työuupumuksesta toipuminen edellyttää muutoksia sekä työolosuhteissa että työntekijän toiminnassa ja asenteissa • Tarvittavien toimenpiteiden laajuus riippuu siitä, kuinka vakavaksi tilanne on edennyt

  36. Sosiaaliset kuormitustekijät TYÖTERVEYSLAITOS Seuraavat tekijät ovat aina terveydelle haitaksi: • epätasa-arvoinen kohtelu iän, sukupuolen, kansallisuuden, uskonnon, yksityiselämän tai muun työhön liittymättömän tekijän vuoksi • epäasiallinen kohtelu tai seksuaalinen häirintä

  37. Työhyvinvointiin liittyvistä yhteydenotoista työsuojeluun • suurin osa liittyy häirintään ja epäasialliseen kohteluun • Tilastokeskus työolotutkimus: 20% palkansaajista ollut kiusaamisen kohteena Yhteydenotot työsuojeluun: • 25% julkinen sektori • 35% palvelualat • 20% säätiöt ja yhdistykset • 20 % teollisuus, rakentaminen, kuljetus, kiinteistöala

  38. Pitkään jatkuessaan tai äärimmäisinä terveyden kannalta haitallista voi olla: • työskentely tapahtuu yksin, erillään muista • ihmisten välinen yhteistyö työpaikalla ei suju • tiedonkulku on heikkoa • esimiestyö on epäjohdonmukaista • työhön sisältyy runsaasti kielteisiä tunteita herättäviä vuorovaikutustilanteita asiakas-, potilas- tai oppilassuhteissa • lisäksi on syytä arvioida työolojen kokonaistilannetta ja kuormitusta mahdollisesti lieventäviä tekijöitä.

  39. Epäasiallinen kohtelu työpaikalla • Tuottavuuden parantamiseen tähtäävät keinot ja muutosjatkumo -> Työpaikkojen psykososiaaliset riskit kasvavat • Työn sujumattomuus, väärinkäsitykset, henkilöristiriidat, syyllistäminen, työn epävarmuus, kiireen ja stressin kokemukset

  40. Virkkunen: HÄIRIÖIDEN KAKSI TULKINTAA JÄRJESTELMÄTASO Häiriötilanteen toistumisen todennäköisyys pienenee HÄIRIÖN ASETTAMINENYHTEYKSIINSÄJÄRJESTELMÄSSÄ, TILANTEEN/SYIDEN ERITTELY JÄRJESTELMÄN MUUTTAMINEN TYÖ/ASIA EI SUJU ODOTUSTEN MUKAAN - häiriö - tiedonkulun katkos - erimielisyys HAVAHTUMINEN - tunnetila: kiihtymys, ärtymys SYYTTÄMINEN YLEISTÄMINEN YKSIPUOLINEN RATKAISU - yritys muuttaa toisia HENKILÖRISTIRIITA, ASENTEENMUODOSTUS, KOMMUNIKAATION VAIKEUTUMINEN Häiriötilanteen toistumisen todennäköisyys kasvaa YKSILÖTASO

  41. Epäasiallinen kohtelu työpaikalla • Taustalla uusi työturvallisuuslaki, 28 pykälä: • Velvoittaa työnantajaa asiasta tiedon saatuaan puuttumaan käytettävissä olevin keinoin häirintään tai epäasialliseen kohteluun • Edellyttää moniammatillista yhteistyötä – vaikeaselkoisia selviteltäviä!

  42. Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta työpaikalla x Työyhteisössämmme häirintää ja epäasiallista kohtelua hallitaan seuraavasti: • Häirintää ei hyväksytä • Häirintään puututaan • Häirinnän määrittely • Häirintää ei ole • Häirinnästä ilmoittaminen • Häirinnän selvittäminen ja toimenpiteet • Häirinnän ennaltaehkäisy

  43. Häirinnästä ilmoittaminen • Kohteen tulisi ottaa puheeksi mahd pian epäasiallisesti käyttäytyneen kanssa • Työnantajan puuttuminen edellyttää ilmoitusta • Esimies • Työsuojeluvaltuutettu • Luottamusmies • Työterveyshuolto • Työsuojelupiiri

  44. Häirinnän selvittäminen • Tilanteiden kuvaus, keskustelut • Esimies/ nimetty muu työntekijä • Mahdollisimman pian asianosaisten kanssa • Omassa työyhteisössä luottamuksella ilman ennakkoasenteita • Tosiasioihin perustuvat ratkaisut • Tarvittaessa apua luottamushenkilöiltä ja tth

  45. Todetun häirinnän aiheuttamat toimenpiteet • Arvioidaan onko häirintää tapahtunut • Lopettamisesta sovitaan yhdessä, laaditaan pöytäkirja • Ellei sopimukseen päästä, työnantaja päättää toimista häirinnän lopettamiseksi ja mahd kurinpitotoimista • Tiedotus uhrille • Jatkuessaan kurinpitotoimet; huomautus, varoitus, irtisanominen • Seurannasta sopiminen

  46. Häirinnän ennaltaehkäisy • Tiedotus toimintamallista ja noudatettavista periaatteista • Perehdytys uusille työntekijöille • Esimiesten ja työsuojeluvaltuutettujen perehdytys • Kartoitetaan mahdollinen esiintyminen, tarv olosuhteiden muuttaminen • Arviointi

  47. PÄIHTEET:Mitä tarkoitetaan ? • päihdyttäviä aineita ( alkoholi, huumeet, lääkeaineet ), joiden liika- ja sekakäyttö haittaa työntekoa ja vaarantaa työntekijän oman, työtoverin, asiakkaiden tai muiden henkilöiden turvallisuuden • Työelämässä päihteiden käyttö lisää tapaturma-alttiutta ja poissaoloja sekä alentaa työtehoa

  48. Päihteet työelämässä • Runsas alkoholinkäyttö on syynä moniin terveys- ja työkykyongelmiin • Muut päihteet • Työterveyshuollon vastaanotolla alkoholin käytöstä kysyminen on osa työkyvyn ja terveydentilan arviointia • Puuttuminen työntekijöiden alkoholin riskikulutukseen ennen kuin alkoholi on aiheuttanut vakavia terveysongelmia, riippuvuutta ja alkoholismia on työterveyshuollon keskeistä päihdeongelmien ehkäisytyötä

  49. Päihteiden väärinkäyttö työyhteisön kannalta: • jäädään tulematta työhön, myöhästytään tai poistutaan kesken työajan • ollaan työssä päihteiden vaikutuksen alaisena tai niiden aiheuttamassa jälkitilassa

More Related