Vuosikertomus 2011 ja tilannekatsaus 8.5.2012

1. Vuosikertomus 2011 ja tilannekatsaus 8.5.2012 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys –tavoiteItä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 2007-2013 Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu IS SKOM 23.5.2012 Mikkeli

2. Ohjelman tavoitteet / makroindikaattorit * Tietoa ei ole saatavissa tilastoinnin muutosten vuoksi

3. Yritysten liikevaihdon kehitys maakunnittain Itä-Suomessa ja koko maassa 2000-2011, trendi (Lähde: Toimiala Online)

5. Työttömyysaste Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa 2000-2011 (Lähde: TEM, työnvälitystilasto)

9. Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot v. 2010 Itä- ja Pohjois-Suomessa (vanha NUTS 2 jako), M€

10. Ohjelman toteutuminen (tilanne 31.12.2011), julkisen rahoituksen sidonnat ja maksatukset toimintalinjoittain

11. Sidonnat toimintalinjoittain 2010 ja 2011 lopussa 31.12.2010 31.12.2011 20102011: TL1 + 33 M€, TL2 +33 M€, TL3 +20 M€ = 86 M€

12. Rahoitussidonnat (julkinen rahoitus) suhteessa toimintalinjakehyksiin, 31.12.2011 • Sidonnat toimintalinjoittain vuoden 2011 lopussa suhteessa keskimääräisen etenemisvauhtiin

13. Maksatukset ja kuntarahoitus • Maksatusaste 44 % • Kunta + muu julkinen 14,5 % kaikesta maksetusta (vaade 8,2 %) • Varattu 67,3 M€ (12,2, %), maksettu 46,6 M€ (14,5 %) • Kuntarahavaade nyt yhteensä 73,3 M€ • Maksatukset toimintalinjoittain ja kuntarahoituksen osuus 10.5.2012 45,6 % 37,6 % 55,4 % 32,4 % 16,0 % 38,0 % 1,8 % TL TL TL TL

14. Ohjelman ydinindikaattoreiden toteutuminen *TUKI2000-järjestelmästä vain loppuun maksettujen hankkeiden tiedot, paljon hankkeita käynnissä, ei Finnveran lukuja

15. Menoluokat ja Lissabonin strategian toteutuminen * Lissabonin strategian toteuttaminen v. 2009 79,9 %, 2010 81,7 % ja 2011 82,1 %

16. Kooste menoluokista, Itä-Suomi (Tilanne 31.12.2011)

17. Ohjelman toteutuminen suhteessa EU 2020 -strategiaan Älykäs kasvu n. 50 %- erityisesti Innovaatiounioni (42,6 %) Kestävä kasvu - Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka

18. Horisontaaliset tavoitteet Kestävä kehitys Huomioidaan jo hankevalinnassa (arviointikriteerit), hankkeella ei saa olla negatiivisia ympäristövaikutuksia Ympäristöpositiivisiin hankkeisiin (544 kpl) sidottu 38,4 % kaikesta sidotusta julkisesta rahoituksesta, toimintalinjalla 3 jopa 74 % Hiilidioksidipäästöjä vähentäviin hankkeisiin 4 % sidotusta rahoituksesta Kasvihuonepäästöjä vähentävien hankkeiden osuus sidotusta rahoituksesta 7 % Tasa-arvo ja syrjimättömyys Tasa-arvovaikutuksiltaan myönteisiin hankkeisiin (243 kpl) sidottu 12,3 % kaikesta julkisesta rahoituksesta (sukupuolten, ikäryhmien ja eri väestönryhmien välinen tasa-arvo) Verkostoituminen ja kumppanuus Yhteistyötä eri tasoilla, niin hallinnoinnissa kuin toteutuksessakin Yhteisöllisyyttä edistäviin hankkeisiin (151 kpl) on sidottu 8,4 % kaikesta sidotusta julkisesta rahoituksesta Toimintalinjalla 2 17,3 %

19. Itämeren alueen strategian toteuttaminen • Neljä pilaria: A. Itämeri kestävän ympäristöpolitiikan välineenä B. Itämeri taloudellisesti menestyvänä alueena C. Itämeri kiinnostavana ja hyvien yhteyksien varassa toimivana alueena D. Itämeri turvallisena alueena

20. Esimerkkihanke Itämeren alueen strategian tukemisesta A3: Vaarallisten aineiden käytön vähentäminen ja niiden vaikutusten lieventäminen • Vesiturvallisuuden hallintaProjektikoodi: A553848Toimintalinja: 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminenToteutusaika: Alkaa 1.1.2011 ja päättyy 31.12.2013Vastuuviranomainen: TekesToteuttajan nimi: LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 288 000 € • Pienten kemikaalipitoisuuksien määritys vesifaasista on vaativaa ja se onkin perinteisesti tehty tarkkojen laboratorioanalyysien avulla. WatSaMan-projektin päätavoitteina on kehittää anturiteknologiaa vedessä olevien haitallisten orgaanisten ja epäorgaanisten kemikaalien havainnointiin sekä jatkuvatoimisen monitorointiin sekä selvittää erikoisanalysointilaitteiston soveltuvuutta vedenkäsittelyprosessien valvontaan. • Havainnointi sisältää teknologian kehittämisen uusien haitallisten kemikaalien havainnointiin sekä myöskin olemassaolevien erikoisanalyysilaitteiden sovellettavuuden selvittämisen vesilaitosten vedenkäsittelyprosessien seurantaan ja valvontaan. Projektin aikana kehitettyjä menetelmiä ja tekniikoita testataan sekä laboratoriossa että vesilaitosympäristössä.

21. Muiden EU-ohjelmien EAKR-ohjelmaa täydentävät toimenpiteet Manner-Suomen ESR-ohjelman Itä-Suomen suuralueosio EAKR TL 2: Metsänhoitotöiden koneellistaminen, investointihanke ESR TL 3: Metsänhoitotöiden koneellistaminen, kehittämishanke Vastuuviranomaiset: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (EAKR), Pohjois-Karjalan ELY-keskus (ESR) Toteuttaja: Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä EAKR:n ja valtion rahoitus: 419 100 euroa, ESR:n ja valtion rahoitus: 328 724 euroa Toteutusaika: 1.12.2010–31.12.2012, ESR: 1.1.2011–30.11.2013 Projektikoodit: A31498 (EAKR), S11542 (ESR) Hankekokonaisuudella haetaan ratkaisua metsäalan organisaatioiden kykyyn ottaa käyttöön uusia metsänhoitoon, metsäenergian ja ainespuun hankintaan liittyviä teknisiä ja menetelmällisiä ratkaisuja talouden, toimivuuden ja organisoitumisen näkökulmat huomioiden. Metsätaloudessa metsän kasvatuksen kannattavuuteen on haettu jo vuosikymmenen ajan uusia ratkaisuja, jotka eivät ole vielä yleistyneet laajaksi toiminnaksi kentälle. Uusien innovaatioiden käyttöönotto vaatii tuekseen riittävän tieteellisen perustan sekä toimivan koulutusratkaisun niin työntekijöille, suunnittelijoille kuin esimiehille. Hanke tukee tehtyä pitkäjänteistä työtä metsänkasvatuksen kustannusten pitämiseksi kilpailukykyisenä. Hankkeen tuloksena syntyy tutkittua tietoa uusista metsänhoidon tekniikkaa hyödyntävistä menetelmistä, laitteista ja organisoitumisesta. Alan kouluttajat saavat perusteet ja ammattitaidon kouluttaa erikseen eri koulutustasoilla ja myös yhdessä uusia työntekijöitä, suunnittelijoita ja esimiehiä hallitsemaan yhä monimuotoistuvan metsätalouden työkentän. Hanke lähentää tutkimustiedon tuottajia, kouluttajia ja käytännön tekijöitä metsätalouden ja laitevalmistuksen piirissä. Nopea tiedonsiirto ja yhdessä tehtävä menetelmä- ja laitekehitystyö tukee koulutustoimintaa ja myös tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa laite- ja menetelmäkehitystä. Lisäksi uudet metsätalouden koneellistetut työt mahdollistavat uuden yritystoiminnan perustamista ja olemassa olevan yritystoiminnan laajentumista.

22. Esimerkki laajasta hankekokonaisuudesta SIB-labs -korkean teknologian keskittymä SIB-labs yhdistää Itä-Suomen yliopiston huippuosaamisen biomateriaalien, materiaalitekniikan, fotoniikan ja spektriväritutkimuksen alalla. SIB-labs edistää alan teknologian siirtoa ja palvelee tiedeyksiköiden ja teollisten yhteistyökumppaneiden tutkimustarpeita. Hankekokonaisuutta on rahoitettu toisiaan täydentävillä investointi- ja kehittämishankkeilla (EAKR ja ESR), jotka on toteutettu yhteistyöverkostossa Itä-Suomen yliopiston, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja elinkeinoelämän välillä. Osana SIBLabs -kokonaisuutta rahoitettuja EAKR-hankkeita: InFotonics Center Joensuu -palvelutoiminnan kehittäminen (A 30319) Hankkeen toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto. EU- ja valtion rahoitus/Pohjois-Karjalan maakuntaliitto: 350 000 euroa. • Laiteinvestoinnit optiikan ja spektrisen väritutkimuksen osa-alueella toimivalle 25 hengen tutkimusyksikölle. Yksikkö hakee yrityssovelluksia laajasti esimerkiksi lääketieteen ja puu- ja paperiteollisuuden toimijoiden kanssa. UPU - Ultra PrecisionUnit - Nanotyöstökeskushanke (A30181) Hankkeen toteuttaja: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. EU- ja valtion rahoitus/Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 500 000 euroa. • Tarkkuustyöstö- ja nanotyöstökoneiden hankinnat tarkkuustyöstöön erikoistuneelle yksikölle, jonka laitteisto on kansallisesti ainutlaatuinen. Kehittämistyö pohjautuu erityisesti muovi- ja metallialan yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön. SmartActiveMaterials (A557437) Hankkeen toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto. EU- ja valtion rahoitus/Tekes: 500 000 euroa. SmartActiveMaterials "Nokkelat materiaalit" hanke on suunnattu kahdelle materiaalien pintatutkimuksen keskeiselle alueelle, 1) fysikaaliseen ja kemialliseen modifiointiin perustuviin toiminnallisiin metalli- ja komposiittipintoihin sekä 2) emissiokatalyyttiteknologiaan.

23. Rakennerahastoviestintää Viestinnän painopisteet 2012-2013 Tulosviestintä, vaikuttavuustiedot, viestinnän koulutus, sähköisen ja sosiaalisen median hyödyntäminen  sähköinen areena, asiantuntija-areena, kansalaisareena, media-areena Hallintoviranomaisen toimet Viestintä välittävillä viranomaisille ja muille sidosryhmille viranomaistilaisuudet Rakennerahastojen uutiskirje Kevätkylvöseminaari Rovaniemellä 10-11.5.-11 EU-arjessa tapahtumat (vuonna 2011 Kuopio, Oulu, Helsinki, Kouvola) RR-tietopalvelu Rakennerahastot.fi Valtakunnallinen viestintäverkosto Itä-Suomen suuralueen toimet Portaalin ylläpito ja hyödyntäminen Rahoittajakohtaiset viestintätoimet Hakuilmoituksia lehdissä, koulutustilaisuuksia ym. Itä-Suomen rakennerahastopäivät 29.-30.9.-11 Savonlinnassa, yli 200 osallistujaa Ohjelmarahoitus-/hanketiedotuslehdet

25. Ongelmia ja riskejä ohjelman toteutuksessa • Vastinrahan leikkaukset, kuntarahoitus ja ohjelman rahoituksen täysimääräinen toteutuminen • Valtio leikkasi syksyllä kaikista Suomen rakennerahasto-ohjelmista kansallista valtion vastinrahoitusta. Itä-Suomen EAKR-ohjelman osalta leikkaus on noin 13,3 M€. Ohjelman täysimääräisen toteutumisen kannalta vastaava summa tulisi saada kasaan kuntarahoituksella tai muulla julkisella rahoituksella. Kuntarahan kertymä näytti vielä syksyllä 2011 siltä, että tuota ylimääräistä kuntarahaa ei tule kertymään Itä-Suomen kunnista. • Ohjelman toimintalinjojen välisen toteutumisen vinoutuminen • Itä-Suomen EAKR-ohjelmassa tehtiin vuonna 2011 ohjelmanmuutos, jossa toimintalinjalta 1 siirrettiin rahoituskehystä toimintalinjoille 2 ja 3 yhteensä 21,6 M€. Tästä huolimatta on vuoden 2011 lopussa tilanne yhä vinoutunut toimintalinjojen toteuttamisen välillä. Muutamien isojen hankekokonaisuuksien toteutumisesta vuosina 2012 ja 2013 riippuu tullaanko toimintalinjalla 1 saavuttamaan riittävä kokonaiskysyntä rahoituskehyksen täyttymiseksi. • Nykyisen toteumatilanteen valossa strategian toteutuminen koko ohjelmakauden tasolla on haastavaa. Toimintalinjan 1 (yritystoiminnan kehittäminen) volyymi on pysynyt tavoiteltua alhaisempana taloudellisen tilanteen johdosta, kun taas toimintalinjalle 3 (saavutettavuus ja toimintaympäristöt) on elvytyksestä johtuen suunnattu varoja etupainotteisesti.

26. Vuosikertomuksen 2011 suositukset seurantakomitealle • Seurantakomitean tehtävänä on tarkastella säännöllisesti toimenpideohjelman erityistavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistystä hallintoviranomaisen sille toimittamien asiakirjojen perusteella; Seurantakomitea voi myös ehdottaa hallintoviranomaiselle, että toimenpideohjelmaa tarkistetaan. Seurantakomitea ottaa kantaa ohjelman strategian ajantasaisuuteen, toimintalinjan 3 etupainotteiseen toteutumiseen ja toimintalinjan 1 heikkoon kysyntään sekä ohjelman tulevaan suuntaamiseen. • Seurantakomitean tehtävänä on tarkastella täytäntöönpanon tuloksia, erityisesti kullekin toimintalinjalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja yleisasetuksen 48 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja yksittäisiä arviointeja;  Seurantakomitea antaa palautetta arvioijille ja arvioinnin tilaajalle tähänastisen arvioinnin tulosten hyödyllisyydestä ja esittää toiveensa jatkoarvioinnin painopisteistä ja toteutustavasta.  Seurantakomitea ottaa kantaa valtion vastinrahan leikkauksista johtuvaan kasvaneeseen kuntarahavaateeseen ja sen vaikutuksiin ohjelman täysimääräisen toteutuksen saavuttamiseksi.  Lisäksi  Seurantakomitea esittää näkemyksensä tulevan ohjelmakauden painopisteistä.

27. TilannekatsausSidonnat ja maksatukset 9.5.2011 ja 8.5.2012- suhteessa julkisen rahoituksen kehyksiin

28. Toimintalinja 1: Yritystoiminnan edistäminen Menoluokista noin 90 % sidonnoista tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen sekä innovointiin ja yrittäjyyteen (menoluokat 01-09) Myöntövaiheen arvio: 181 M€:n tuet johtaneet 1,3 mrd€:n liikevaihdon lisäykseen ja 542 M€:n viennin kasvuun Hankkeiden lukumäärä 1 325, Finnveran hankkeet 2 622 Käynnissä olevista hankkeista 10 kpl yli 1 M€ tuki, valtaosa hyvin pieniä mikroyritykseen kohdistuvia tukia Yksityisen rahoituksen osuus toimintalinjalla noin 68 % kaikesta rahoituksesta Sidonta-aste 65 %, maksatusaste 37,6 % (8.5.-12) V. 2010 sidonnat 54 M€, 2011 33 M€ - sidontavauhti hidastui 31.12.2011 8.5.2012: 187,1 M€ 189,0 M€ 65,0 %

29. Hanke-esimerkkejä, TL 1 Kesla 2015 Liiketoimintojen kokonaisvaltainen kehittäminen. Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan ELY-keskus Toteuttaja: KESLA OYJ Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 2 153 760 euroa Toteutusaika: 4.7.2011–28.2.2014 Projektikoodi: A555321 Kesla on metsäteknologian kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee aines- ja energiapuunkorjuun tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Keslan tuotteita ovat kuormaimet ja metsäperävaunut, puutavara- ja metsäkonenosturit, harvesteri- ja energiakourat sekä hakkurit. Kesla on myös merkittävä konepajatuotteiden järjestelmätoimittaja suomalaiselle konepajateollisuudelle. KESLA 2015 –kehityshanke muodostuu Kesla Oyj:n ja Kesla Oyj:n tytäryhtiön MFG Components Oy:n toimipisteisiin suunnitelluista investoinneista sekä tuotteiston ja liiketoimintojen tavoitteiden mukaisesta kehittämisestä Keslan neljällä toimipaikkakunnalla Joensuussa, Kesälahdella, Tohmajärvellä ja Ilomantsissa. Työ- ja elinkeinoministeriön myönteinen avustuspäätös mahdollistaa osahankkeiden suunnittelun jatkamisen. Osahankkeiden toteutuspäätökset tehdään hankesuunnitelmien valmistuttua hankekauden aikana. Kehityshankkeen tavoitteena on Kesla–konsernin liiketoimintojen, tuotteiston ja rakenteiden kokonaisvaltainen kehittäminen kannattavan kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi. KESLA 2015 –kehityshankkeen kokonaisbudjetti on noin 16 miljoonaa euroa jakautuen vuosille 2011 – 2015.

30. Toimintalinja 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen Menoluokista noin 84 % sidonnoista tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen sekä innovointiin ja yrittäjyyteen (menoluokat 01-09) Tietoyhteiskunta (10-15), 7 % Matkailu (55-57), 4 % Hankkeiden lukumäärä 425 26 hanketta saanut vähintään 1 M€ EAKR+valtio tuen Suurimmat edunsaajat: Itä-Suomen yliopisto Oulun yliopisto Lappeenrannan Teknillinen korkeakoulu Kuopion, Kajaanin, Mikkelin, Joensuun ammattikorkeakoulut Alueelliset kehittämisyhtiöt Sitomisaste 75,3 %, maksatusaste 46,3 % (8.5.-12) HUOM! Kuntarahoitus ja siten julkinen yhteensä tässä todellisuutta pienemmät! 31.12.2011 8.5.2012: 168 M€ 205,3 M€ 75,3 %

31. Esimerkkihanke, TL 2 Biokeho Sotkamo, bioalan kehittämisohjelmaProjektikoodi: A30159Toimintalinja: 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminenToteutusaika: Alkaa 1.11.2007 ja päättyy 31.12.2011Vastuuviranomainen: Kainuun maakunta –kuntayhtymäToteuttajan nimi: Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus, Biotekniikan laboratorio Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 093 810 € Toimenpiteet:Tutkimuksen tukitoimintojen ja - ympäristöjen kehittäminen ja ylläpito 1. Tutkimuksen tukitoiminnot- benchmarking; luodaan toimintajärjestelmä, jonka puitteissa laboratorion toiminta-alat voidaan asemoida alojen kansainväliseen tieteelliseen tutkimukseen ja tekniseen kehitykseen.- tekninen tukitoiminta: tutkimuslaboratorioiden sekä tuotekehitystilan kehittäminen ja ylläpito. Laboratorion toimintaan liittyvät perustukitoimet. Tutkimuksen ja palvelututkimuksen kehittämiseen tarvittavien kemiallisten ja biokemiallisten analyysi- ja tutkimusmenetelmien kehittäminen ja testaus. - PR-toiminta, mukaan lukien teemaseminaarien järjestäminen. Toiminnalla pyritään tekemään laboratoriota ja tutkimusta sekä infrastruktuuria tunnetuksi yhteistyökumppaneiden, yleisön ja rahoittajien piirissä. 2. Tutkimusympäristöjen investoinnit- tutkimustoiminnan kehittämiseen liittyvät investoinnit laboratorion toiminnan kehittämiseksi.Maisterikoulutuksen laiteinvestoinneilla on tavoitteena mahdollistaa elintarvikealan maisterikoulutuksen asianmukainen ja tehokas toteuttaminen sekä tukea osaltaan tutkimus- ja innovaatioympäristöjen kehittämistä. Itä-Suomen yliopiston (Kuopio) yliopiston ja Oulun yliopiston Kainuun yliopistokeskuksen biotekniikan laboratorion yhteisen elintarvikebiotekniikan maisterikoulutushankkeen tarkoituksena on yhteistyötä lujittamalla tehostaa olemassa olevien resurssien hyväksikäyttöä ja välttää päällekkäisyyksiä.

32. Toimintalinja 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Tärkeimmät ja suurimmat menoluokat Rautatiet (35 %) Ympäristönsuojelu (16 %) Matkailu (15 %) Hankkeita kaikkiaan 186 kpl, kunta hakijana 69 hankkeessa Kuntarahaa varattu 36 M€, 28 % toimintalinjan julkisista varauksista (8.5.-12) Maksettu 32 % julkisista maksatuksista 13 hanketta, jossa tuki yli M€ (EAKR+valtio) TL 3:lla käytössä eniten menoluokkia Sitomisaste 93,2 %, maksatusaste 48,8 % (8.5.-12) 8.5.2012: 90,6 M€ 37,8 M€ 129 M€ 93,2 %

33. Hanke-esimerkki, TL 3 Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ) Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan ELY-keskus Toteuttaja: Suomen ympäristökeskuksen Joensuun toimipiste toimii hankkeen vetäjänä. Lisäksi hankkeeseen osallistuvat Itä-Suomen yliopisto, Pohjois-Karjalan ammattikorkea-koulu, Joensuun kaupunki, Liperin kunta ja Kiteen kaupunki. EU- ja valtion rahoitus: 450 000 euroa Toteutusaika: 1.1.2011–31.12.2013 Projektikoodi: A31842 Kuva: Ilona Joensuu • Monissa järvissä pitkään jatkunut kuormitus näkyy erityisesti rantavyöhykkeen kasvillisuuden lisääntymisenä sekä pohjan liettymisenä. Ranta- ja vesikasvillisuus, mm. järviruokovyöhykkeet saattavat olla useita satoja metrejä leveitä peittäen alleen aikaisemmin kasvittomat hiekka- ja kivikkorannat. Rantojen tilan parantaminen edellyttää aktiivisia kunnostustoimia. • Hankkeella pyritään kehittämään järvikunnostusta ja siihen liittyvää yritystoimintaa ja kytkemään ne osaksi paikallista kestävää kehitystä ja elinkeinotoimintaa. Rantavyöhykkeen vesikasvillisuus, mm. järviruoko muodostaa huomattavia määriä biomassaa, jota voitaisiin hyödyntää bioenergian tuotannossa. Myös runsaasti orgaanista ainesta sisältävä liete soveltuu esimerkiksi biokaasun tuotantoon tai maanparannusaineeksi. Kasvillisuus sitoo merkittävästi ravinteita, josta syystä se on myös kiinnostava materiaali lannoitteiden valmistuksen kannalta. • Yhdistämällä kunnostukseen bioenergian tuotanto, maanparannusaineen hankinta sekä prosessitekniikan raaka-aineiden tuotto voidaan järvikunnostuksen kannattavuutta ja työllistävyyttä parantaa merkittävästi. Tavoitteena on vesistöjen ekosysteemipalvelujen kestävä hyödyntäminen sekä ravinnekuormituksen ja lisääntyneen kasvillisuuden heikentämien ekosysteemipalvelujen ennallistaminen. Yritystoiminnan kehittämisessä ja yrittäjäverkoston luomisessa hanke toimii yhteistyössä Josek Oy:n kanssa.