1 / 78

Metsätalouden talousneuvonta

Metsätalouden talousneuvonta. Arto Koistinen ja Olli Mäki (toim.) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2013. Talousneuvonnan kokonaisuus. Metsä sijoituksena 3–36 Investoinnit metsänhoitoon 37–58 Hakkuutulot 59–77 Yhteenveto 78. Metsätila tulosyksikkönä. Tulot Puukauppa

ramya
Download Presentation

Metsätalouden talousneuvonta

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Metsätalouden talousneuvonta Arto Koistinen ja Olli Mäki (toim.) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio2013

  2. Talousneuvonnan kokonaisuus • Metsä sijoituksena 3–36 • Investoinnit metsänhoitoon 37–58 • Hakkuutulot 59–77 • Yhteenveto 78

  3. Metsätila tulosyksikkönä • Tulot • Puukauppa • Pystykaupat • Hankintatyö • Metsätalouden tuet ja korvaukset • Kemera-tuet • Vakuutus- ja hirvituhokorvaukset • Muut ansaintamahdollisuudet • Menot • Investoinnit metsänhoitoon • Hallintokulut • Riskienhallintakulut • Rahoituskulut Paljonko metsätilaan on sitoutunut pääomaa?  Yksinkertainen tila-arvolaskelma Metsä sijoituksena

  4. Metsätalouden erityispiirteet • Pääomavaltainen toimiala, työn ja muiden kustannusten osuus suhteellisen pieni • Tuottojen ja kustannusten eriaikaisuus • Pääoman määrä ratkaisee tuottoprosentin • Puunmyyntitulot yleensä tärkein tulonlähde, myös muita ansaintamahdollisuuksia: • puunkorjuu • metsästysoikeudet ja matkailupalvelut • rakennusoikeudet, maa-ainekset • vapaaehtoinen, vastikkeellinen suojelu Metsä sijoituksena

  5. Metsäsijoituksen vertailu osakkeisiin ja kiinteistöihin Metsä sijoituksena

  6. Metsäsijoituksen vertailu osakkeisiin ja kiinteistöihin Metsä sijoituksena

  7. Metsänomistusmuotojen taloudellinen merkitys Metsä sijoituksena

  8. Metsäomaisuuden hallinnan päätöstilanteet Investoi metsään, jos: • Olet valmis sitoutumaan pitkäaikaisesti metsänomistukseen, • Arvostat metsän tarjoamia virkistys-, luonto- ja/tai muita käyttöarvoja • Haluat suhteellisen turvallisen sijoituskohteen vakaalla tuotolla Liity yhteismetsään, jos: • Haluat suunnitella perinnönjakoa • Et ehdi tai osaa tehdä hoitotöitä • Haluat säännöllisiä tuloja ja ammattimaista metsätaloutta ilman omaa panostusta Myy metsä, jos: • Metsällä ei ole tunnearvoa tai muuta käyttöarvoa • Tila on pieni/hajanainen • Jos et ole tyytyväinen metsän tuottoon ja • Sijoituksesi on jo hajautettu tarpeeksi tai tarvitset pääoman esim. asuntolainan maksuun. Metsä sijoituksena

  9. Omat tavoitteet ohjaavat metsätalouden päätöksentekoa • Mikä on metsän rooli omassa taloudessa? • Pohdinnassa kannattaa miettiä omia tavoitteita ja metsätalouden merkitystä omassa taloudessa: • Monitavoitteisuus • Aktiivinen tuoton tavoittelu • Taloudellinen turva • Luonto- ja maisema-arvot • Virkistyminen ja muut käyttöarvot Metsä sijoituksena

  10. Mitä on kannattavuus? ”Toiminnan kyky tuottaa voittoa”1 Absoluuttisesti: • Kannattavuus = Tulot – menot • Tuotot – kulut = Voitto Suhteellisesti: • Sijoitetun pääoman tuotto = • Sitoutuneen pääoman tuotto = voitto metsätalouteen investoitu pääoma (esim. tilan hankintahinta) voitto metsätilan arvo ¹ Kuuluvainen & Valsta 2009

  11. Absoluuttinen ja suhteellinen kannattavuus • Absoluuttinen kannattavuus mittaa euroja, suhteellinen kannattavuus prosentteja! • Molempia seurattava rinnakkain! • Vuotuisten nettotulojen (eli absoluuttisen tuoton) maksimointi saavutetaan pidemmillä kiertoajoilla, • korkeaan pääoman tuottoon (eli suhteelliseen kannattavuuteen) päästään lyhyemmillä kiertoajoilla. Pääomantuotto, % Puustopääoman määrä Vajaatuottoinen

  12. Absoluuttinen ja suhteellinen kannattavuus - Kahden kasvatusketjun vertailu 50 hehtaarin metsätilakokonaisuus Etelä-Suomessa Absoluuttinen tuotto • Suositusten mukaiset hakkuut tuovat keskimääräisiä tuloja säännöllisesti. Suhteellinen tuotto • Noin neljänneksen korkeampi, koska metsätilaan sitoutunut pääoma on pienempi.  metsästä saatuja tuloja on siis voitu sijoittaa tuottavammin. • 20 vuotta suosituksia pidemmät kiertoajat • Suosituksia pidemmät kiertoajat kasvattavat metsätilan puuston keskitilavuutta, n. 130 m3/ha  • 50 ha tilan arvo noin 260 000€ • Suositusten mukaiset kiertoajat • Metsätilan puuston keskitilavuus normaalilla tasolla, n. 100 m3/ha  50 ha tilan arvo noin 200 000 € Absoluuttinen tuotto • Pidemmät kiertoajat  suuremmat tulot kerralla, mutta hakkuut harvemmin. Absoluuttinen tuotto siis likimain samalla tasolla. Suhteellinen tuotto • Jää tavallista alhaisemmaksi, koska puustopääomaa on paljon ja pääoma ei ole tehokkaassa käytössä. ~ > Metsä sijoituksena

  13. Kumulatiiviset kassavirrat Metsä sijoituksena

  14. Tarkkaile arvokasvuprosenttia • Uudista metsä, kun kuvion puuston ja maan arvokasvuprosentti alittaa oman korkovaatimuksesi tai kun vaihtoehtoilla sijoituksilla, esim. korkotalletuksella saadaan parempi tuotto. Metsä sijoituksena

  15. Vaihtoehtoisen sijoituksen tuotto A B • Vaihtoehdot: • Suositusten mukaan tehdyn päätehakkuun tulot 43 400 € sijoitetaan 20 vuodeksi 3 % vuosikorolla • Kasvatusta pidennetään 20 vuodella suosituksesta • Kiertoajan pidentämisestä aiheutuu tulonmenetyksiä, jos vaihtoehtoisen sijoituksen tuotto on korkeampi kuin metsän arvokasvu. • Aikaisempi päätehakkuu nopeuttaa myös uudesta puusukupolvesta saatavia tuloja. € Metsä sijoituksena

  16. Tulos- ja taselaskelmat • Tuloslaskelma = tilikauden tuottojen ja kulujen laskenta, kuvaa liikevaihtoa eli toiminnan laajuutta sekä tulosta. • Osa tilinpäätökseen liitettäviä tietoja. • Tase = Yrityksen omaisuuden ja velkojen mittari. Jakautuu vastaaviin (omaisuus, kassavarat, muut saamiset yms.) ja vastattaviin (oma pääoma ja velat), jotka ovat yhtä suuria. • Taseesta nähdään yrityksen/metsätilan taloudellinen asema.

  17. Metsätalouslaskurin tuloslaskelma

  18. Metsätalouslaskurin taselaskelma Missä raha on kiinni? Miten metsätila on rahoitettu? Omalla rahalla vai lainalla? Lähde: Metsätalouslaskuri / PTT

  19. Metsä osana sijoitussalkkua • Jos metsänomistaja pyrkii kasvattamaan varallisuuttaan, koko pääoman tulisi olla mahdollisimman tehokkaasti käytössä. • Pääomaa tulee liikutella metsän ja muiden sijoituskohteiden välillä tilanteen mukaan. • Pääomaa voi liikutella myös metsätaloudessa: vapauta pääomaa hakkuilla ja investoi lannoituksiin tai kunnostusojituksiin. Taimikonhoidot, lannoitukset ym. investoinnit Talletukset Joukkovelkakirjat Osakkeet Sijoitusasunnot Metsätila Päätehakkuut, harvennukset Metsä sijoituksena

  20. Laskentakoron merkitys metsätaloudessa Korkoprosentin vaikutus optimikiertoaikaan männikössä Korkoon vaikuttaa: • Oma aikapreferenssi • Mitä suurempi laskentakorko, sitä enemmän arvostetaan aikaisemmin saatuja tuloja. • Vaihtoehtoisen sijoituksen tuotto • Miksi pitää rahat vanhassa metsässä, jos uudistamalla tai talletuksella saa paremman tuoton? • Tuottovaatimus suhteessa sijoituksen epävarmuuteen. Kiertoaika, vuotta Korkoprosentti Lähde: Kuuluvainen & Valsta 2009 Metsä sijoituksena

  21. Seuraa kannattavuutta monipuolisesti • Puunmyyntitulot ja puutase • Maksuvalmius • Metsänhoidon kustannukset • Vieraan pääoman korkomenot • Oma työ • Työpanokselle laskettava hinta • Investoinnit • Kalusto, rakennukset, tiet ym. • Osa omaa pääomaa, jotka vähennettävä asteittain poistoina • Vaihtoehtoiset sijoitukset • Paras tuotto metsästä vai osake- tai korkomarkkinoilta? Puutase tarkoittaa laskelmaa, jossa tarkastellaan metsätalouden tulosta ja sen taloudellista kestävyyttä. Laskentatavasta riippuen se ottaa huomioon myös tuloutumattoman metsäomaisuuden arvonmuutoksen. Inventaariomenetelmällä puutase: + puuston arvonmuutos + hakkuutulot - metsänhoitokustannukset Metsä sijoituksena

  22. Esimerkki puutaselaskelmasta Puutase inventaariomenetelmällä:

  23. Metsätalouden kannattavuus tilastoissa • Puuntuotannon reaaliseen* sijoitustuottoon sisältyy (%-osuus): • Puunmyyntitulot (45 %) • Kantohinnan muutos (40 %) • Puuntuotannon kustannukset (9 %) • Puuston nettokasvun arvo (4 %) • Valtion tuki (2 %) Puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto kolmen vuoden keskiarvoina vuosina 1985-2011 ja trendi Lähde: Metla * Inflaation vaikutus on poistettu deflatoimalla tuotot ja kustannukset elinkustannusindeksillä Metsä sijoituksena

  24. Todellisuudessa metsän tuotto melko tasainen, koska realisoidaan pienissä erissä. Metsä sijoituksena

  25. Puukauppa • Puusta saatavaan hintaan vaikuttavat: • Puutavaralajit (tukki/kuitu/energiapuu puulajeittain) • Hakkuutapa (harvennus/päätehakkuu) • Korjuukelpoisuus (talvi-, kesä-, kelirikkoleimikko) • Kulkuyhteydet (metsäkuljetus- ja kaukokuljetusmatkan pituus) • Runkohinnoittelu • Yksi hinta kuutiometriä kohti  katkonta ei vaikuta puusta maksettavaan hintaan Kuva: Olli Mäki Metsä sijoituksena

  26. Puukauppa • Leimikot kokonaisuuksina • Suuret leimikot pieniä kiinnostavampia, • Alhaisemmat korjuukustannukset voivat myös parantaa kantohintaa • Kilpailutus • Puukaupasta kannattaa pyytää tarjoukset eri ostajilta, • Ostajat hyödyntävät eri lailla eri puutavaralajeja  vaikuttaa katkontaan ja siten hintaan • Kilpailutuksen vaihtoehtona myös pitkäaikaissopimukset, joihin liitetty palveluja Metsä sijoituksena

  27. Riskien hallinta 1 LUONNONTUHORISKIT • Myrsky- , lumi- ym. tuhot • Valtio korvaa metsänviljelymateriaalin Kestävän metsätalouden rahoituslain (kemera) mukaisesti. • Työkustannuksista korvataan osa, mutta tulonmenetyksiä ei korvata. • Hirvituhot • Hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja korvataan valtion varoista, jos tuhojen arvo ylittää kalenterivuonna 170 euroa. • Juurikääpä • Aiheuttaa merkittäviä tuhoja Etelä-Suomen kuusikoissa, yleistynyt myös Etelä-Suomen männiköissä • Kuusentyvilaho pilaa arvokkaan tyvitukin, männyntyvitervastauti tappaa puun lahottamalla juuriston. • Puulajin vaihto metsää uudistettaessa (esim. rauduskoivu) • Kantokäsittely kesäkauden hakkuissa, talvihakkuut. Metsä sijoituksena

  28. Riskien hallinta 2 MARKKINA- JA POLITIIKKARISKIT • Puumarkkinoiden vaikea ennustettavuus pitkällä aikavälillä • millaista puuta tarvitaan 20 tai 60 vuoden kuluttua? • Miten metsien käyttöä säädellään tulevaisuudessa? Pääkeinot riskienhallintaan • Suunnitelmallinen metsätalous • Työt toteutetaan ajallaan ja käytetään suositeltuja menetelmiä • Vähentää tuhoriskiä koko kasvatusketjussa • Eri kasvatusstrategioiden käyttö • Hajauttaa riskiä, joka aiheutuu puumarkkinoiden ennakoimattomuudesta. • Esimerkiksi laatupuun tuotanto, lyhyet kiertoajat, energiapuun tuotanto, visakoivu – jossain tapauksissa strategiaa voidaan muuttaa kesken kasvatuskauden Metsä sijoituksena

  29. Erilaisia kasvatus- ja hakkuustrategioita • Nopea kiertoaika: • vähän harvennuksia, korkea puustopääoma. • Hyödyt: maaperän tuottokyvyn maksimointi, korkea suhteellinen tuotto. • Riskit ja haitat: myrsky ja lumituhot, toimenpiteiden ajoittaminen tarkasti • Suosituksen mukainen keskiverto: • 2 – 3 harvennusta harvennusmallien alalaidoilla. • Hyödyt: nopeahko pääoman kierto, nopea järeytyminen, turvallinen tuotto, aikaa hakkuiden ajoittamiseen. Turvallinen luonnontuho-oloissa. • Riskit ja haitat: ’keskimääräinen’, ei maksimituottoa. • Laatukasvatus (pidennetty kiertoaika): • tiheä alkukasvatus, useita harvennuksia, jatkettu kiertoaika. • Hyödyt: hyvälaatuista erikoispuuta (korkeampi kantohinta), perustuu laatupuun kysynnän kasvuun ja hinnoitteluun, jolloin turvallinen valinta. Jatkettu kiertoaika palvelee luonnonhoitoa ja virkistyskäyttöä. • Haitat: laatuhinnoittelun toteutumisen epävarmuus. Metsä sijoituksena

  30. Riskienhallinta: metsävakuutukset • Metsät alivakuutettuja muuhun omaisuuteen verrattuna. Valtion korvausten kattavuus on niukka. • Kaikkia riskejä ei voida ennaltaehkäistä, vakuutukset antavat tarvittaessa lisäturvaa. • Vakuutuksia on monenlaisia palovakuutuksesta tonttimetsävakuutukseen (suppea/laaja turva) vakuutuskorvauksesta vähennetään mahdollinen valtion maksama osuus esim. taimikkotuhoissa. Kuva: Olli Mäki Metsä sijoituksena

  31. Metsätalouden kustannukset • Yleis- ja hallintokulut - Pieniä puroja, mutta suuri virta! • Metsänhoitomaksu, vakuutukset • Kirjanpito ym. yleiset hallintokulut • Tilakäynnit, opintomatkat • Lehtitilaukset ja kirjallisuus • Työvarusteet, huolto • Kaikki metsätalouteen liittyvät menot on syytä sisällyttää kirjanpitoon, jolloin ne voidaan vähentää metsäverotuksessa. • Hankintatyö vähennyskelpoista. Metsä sijoituksena

  32. Omatoiminen työ vai ostopalvelu? • Omatoiminen työ metsässä on järkevää, jos on aikaa ja kiinnostusta. • Työ metsässä tarjoaa myös virkistystä. • Yksinkertaiset, mutta tarpeelliset työt kuten heinäntorjunta, jäävät usein teettämättä. Ne on kuitenkin helppo tehdä itse. • Omatoiminen työ edellyttää myös työvälineitä. • Hanki kalliita työvälineitä harkiten Kuva: Arto Mutikainen Metsä sijoituksena

  33. Valtion tuet • Tuet suunnattu lähinnä metsänhoitoon ja pitkäkestoisempiin investointeihin. • Parantavat yksittäisen investoinnin kannattavuutta. • Kattaa vain osan todellisista kustannuksista! • Tuet kannattaa hyödyntää, mutta metsänhoidolla ei pidä kikkailla • (kannattavuus voi huonontua jos tavoitellaan vain mahdollisimman suurta tuen määrää) Tukikohteita: • Metsätuhoalueiden uudistaminen • Taimikonhoito • Suometsien hoito • Metsätieinvestoinnit • Ympäristötuki Metsä sijoituksena

  34. Metsätalouden verotus • Metsätalouden tulot ovat verotuksessa pääomatuloa eli verrattavissa muihin sijoituksiin. • Metsätalouteen kohdistuvat kustannukset ovat verovähennyskelpoisia. • Pitkäaikaisinvestoinnit (esim. koneet ja laitteet, metsätiet ja ojat) vähennetään poistoina. • Metsätalouden menot, esimerkiksi raivaussahan hankintahinta (600 € sis. alv 24%, ilman alv-osuutta 483,87 €) voidaan vähentää verotettavista tuloista. • Verohyödyn suuruudeksi muodostuu: 30 % * 483,87 € = 145,16 € Metsä sijoituksena

  35. Metsätalouden verotus (2) • Oma hankintatyö on verotonta ansiotuloa, kun hankintapuuta korjataan enintään 125 m³ vuodessa. • Metsävähennys • Enintään 60% tilan hankintamenosta • Vähintään 1 500 € vähennys vuodessa eli puuta myytävä 2 500 € arvosta. • Tuho- ja menovarauksilla voidaan siirtää osa pääomatulosta verotettavaksi tulevina vuosina • Menovarauksen tulouttaminen esim. metsänistutuksen tai taimikonhoidon teettämisvuonna Metsä sijoituksena

  36. Arvonlisäverotus • Metsänomistajan kannattaa olla arvonlisäverovelvollinen, jolloin arvonlisävero ei muodosta lainkaan kustannusta. Arvonlisäveron merkitys metsänomistajalle • Raivaussahan hankintakustannus: 600 €, sis. alv 24 % eli arvonlisäverovelvollinen voi saada 116,13 € verottajalta palautuksena arvonlisäveroilmoituksen perusteella. Metsä sijoituksena

  37. Investoinnit metsänhoitoon Metsänhoitotoimenpiteet ovat investointeja, jotka lisäävät puuntuotosta ja parantavat sen laatua ja siten metsätalouden kannattavuutta Turvaamisinvestoinnit (mitä nuorempi metsä, sitä enemmän sen huolenpitoon on panostettava) • Metsänuudistamistyöt (maanmuokkaus, viljely) • Taimikon varhaishoito • Taimikonhoito, ensiharvennus Tuottoinvestoinnit • Lannoitus • Kunnostusojitus • Pystykarsinta Muut • Luonnonhoito, vesiensuojelu • Tienrakennus/-perusparannus (varastot) Investoinnit metsänhoitoon

  38. Metsänuudistaminen Uudistamisinvestoinneilla turvataan arvokkaan puuston syntyminen alueelle kannattavasti Oikea puulaji = kasvupaikalla parhaiten menestyvä Täystiheä taimikko = varhaiset hakkuutulot merkittävä osa koko kiertoajan tuloissa Kannattavuuden kannalta oleellisia tekijöitä ovat Uudistamistulos = kasvupaikalle sopiva riittävän tiheä puusto Uudistamiseen kuluva aika Uudistamistoimenpiteiden kustannustehokkuus Uudistamistoimenpiteillä on usein vaikutusta toisiinsa (seuraavaan vaiheeseen) Kustannusvaikutus syntyy koko ketjun kustannuksista Investoinnit metsänhoitoon

  39. Metsänuudistaminen • Puuntuotoskyvyltään hyville kasvupaikoille kannattaa investoida enemmän kuin huonommille • tulot nopeammin, enemmän myytävää • Sitoutuneen pääoman tuotto hyvä • Rehevillä kasvupaikoilla uudistaminen työläämpää • kuivat ja kuivahkot kankaat uudistuvat yleensä hyvin edullisilla menetelmillä, luontaisesti tai kylväen • lehtomaiset ja tuoreet kankaat vaativat enemmän panostusta, tavallisesti istutusta • Hyödynnä hyvät, kasvupaikalle sopivat alikasvosryhmät myös kylvöä tai istutusta käytettäessä. Investoinnit metsänhoitoon

  40. Metsänuudistaminen Kuvat : Erkki Oksanen ja Hannu Jauhiainen • Maanmuokkaus • Vähentää kilpailevan kasvillisuuden ja tukkimiehentäin tuhoja • Nopeuttaa alkukehitystä • Heinäntorjunnan tarve pienenee • Varhaistaa hakkuutuloja Puuntuotannolle arvokkaampi taimikko • Taimikon varhaishoito • Parempi eloonjäänti • Tuhoriskin väheneminen • Taimikonhoito • Puuston parempi laatu • Kasvun keskittäminen arvopuihin Investoinnit metsänhoitoon

  41. Metsänuudistaminen Uudistamismenetelmien kustannusrakenne – suhteelliset kustannukset¹ • ¹ Männyn kylvön kokonaiskustannukset = 100 • Työn laatuun kiinnitettävä aina huomiota. • Jos toimenpide epäonnistuu, kustannukset ovat moninkertaiset. • Alkukustannuksiltaan halvimmilla menetelmillä suurin riski epäonnistua Investoinnitmetsänhoitoon

  42. Metsänuudistaminen Uudistamismenetelmien kustannusrakenne Investoinnitmetsänhoitoon

  43. Metsänuudistaminen Taimien eloon jääminen Etelä-Suomi, kuivahko kangas - muokkaus metsä-äkeellä Maanmuokkauksen vaikutus männikön alkukehitykseen Investoinnitmetsänhoitoon

  44. Muokkausmenetelmän vaikutus kannattavuuteen Kuusi, valtapituus Koivun kantovesojen pituuskehitys istutettuihin kuusiin verrattuna Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Kuusi, valtapituus • Valitsemalla muokkaus-menetelmäksi- laikkumätästys: tarvitaan vain • yksi perkaus • äestys (’halvempi’): tarvitaan • kaksi perkausta, jolloin kokonaiskustannukset ovatkin suuremmat . Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Investoinnit metsänhoitoon

  45. Metsänuudistaminen • Viljelyssä mahdollisuus hyödyntää jalostushyöty. • Männyllä • Kasvun lisäys merkitsee jopa20 % suurempia tuloja (lyhyempi kiertoaika tai suurempi puumäärä kiertoajan pysyessä samana). • Laatu parantunut jalostuksessa: oksat jalostetuissa alkuperissä muita ohuempia. • Koivuilla jalostushyöty voi olla jopa suurempi kuin männyllä. • Myös kuusella jalostushyöty näyttää merkittävältä. Kuva: Erkki Oksanen Investoinnit metsänhoitoon

  46. Metsänuudistaminen Kylvömännikkö kuivahko kangas • Jalostushyöty: Kiertoaika lyhenee 86 vuodesta 73 vuoteen Lähde: Metla Investoinnit metsänhoitoon 46

  47. Taimikon varhaishoito • Ehkäistään kilpailevan kasvillisuuden haittavaikutukset • ”Heinikko” voi tukahduttaa taimet. • Vesakko hidastaa kasvua tai jopa tappaa taimet, jolloin metsä muuttuu vähäarvoisemmaksi. • Suurimmat tappiot syntyvät siitä, että arvokas havupuu taimikko muuttuu hieskoivikoksi . • Kannattavampi ensiharvennus • arvokkaita puita • järeys ja kertymä kasvavat. • Jokainen myöhästynyt vuosi lisää taimikon perkauksen kustannuksia 10 %. • Kohteen mukaan: pintakasvillisuuden mekaanisen torjunnan rinnalla myös torjunta-ainekäsittely. Kuva: Martti Rantanen Investoinnitmetsänhoitoon

  48. Taimikon varhaishoito • Jos taimikonhoito laiminlyödään, hieskoivu voi alkukehitykseltään nopeana vallata kasvupaikan arvokkaammilta puulajeilta. Nykyarvo, €/ha Lehtomainen kangas, Väli-Suomi Korkokanta Koko kiertoajalle laskettu kannattavuus: Kuusivaltainen metsä verrattuna hieskoivuvaltaiseen metsään. Investoinnitmetsänhoitoon

  49. Taimikonhoito €/ha • Lisää ensiharvennuksen hakkuutuloja, • Kannattavampi ensiharvennus, järeys ja kertymä kasvavat. • Puulajijakauma paranee. • Lisää myös myöhempien harvennusten hakkuutuloja, • Korjattava puu järeämpää. • Laatu paranee (poistetaan huonolaatuiset puut). • Tuhoriskit pienenevät (lumituhot ja erityisesti männyn hirvituhot). • Päätehakkuutulot aikaistuvat ja kasvavat, koska puusto järeytyy nopeammin. Kuusen viljelytaimikko, taimikonhoidon vaikutus ensiharvennuksen tuloihin Investoinnit metsänhoitoon

  50. Taimikonhoito Hakkuukustannusten riippuvuus ensiharvennuspoistuman keskijäreydestä Suhteellinen hakkuukustannus, 11 cm = 100 150 Rinnankorkeus-läpimitan vaikutus: d 1,3 = 9 cm, tilavuus 35 dm³ d 1,3 = 13 cm, tilavuus 85 dm³ 100 50 0 9 11 10 12 13 Rinnankorkeusläpimitta, cm Investoinnit metsänhoitoon

More Related