Suomalaisuuden juuret

1. Suomalaisuuden juuret 9.10.2012 Voimaseniorit Juhani Tiihonen

2. Sisältö • Mitä juuriin voisi kuulua • Yhteiskunnalliset juuret • Suomalainen taide • Mistä geenimme ovat peräisin • Suomen kielen juuret • Yhteenveto • Lähteet Voimaseniorit 9.10.2012

3. Mitä juuriin voisi kuulua • Yhteiskunta, sen arvot ja pelisäännöt, kulttuuri: • Turvallisuus, vapaus • Oikeuslaitos, vallan jako, tasa-arvo • Uskonto, mailmankatsomus • Tieteet, taiteet, teollisuus, kauppa, liikenne, media • Arkielämä, tapakulttuuri • Kansainvälisyys • Perimät, geenit • Kielet Voimaseniorit 9.10.2012

4. Yhteiskunnalliset juuret • Suomalainen yhteiskunta on pääosin muokkaantunut viimeisten 200 vuoden aikana • Ruotsin vallan aika: länsimaisen yhteiskunnan perusta, kristinusko, kauppa, teollisuuden alku, meriliikenne, kaupungit, oikeuslaitos... • Suuriruhtinaskunnan aika: voimakas teollistuminen, rautatie, oma raha, lennätinlaitos, postimerkit, suomen kielen aseman kohentuminen, kansallinen identiteetti, taiteet, kirjallisuus, lehdistö, yhtenäisen kirkon murros • Itsenäisyyden aika, vapaus, voimakas kehitys kaikilla aloilla, identiteetin lujittuminen, sodat, lähentyminen muuhun Eurooppaan, vahvistunut rooli maailmalla Voimaseniorit 9.10.2012

5. Suomalainen taide 1 (2) • 1800-luvulla puoliväliin asti ei juuri omaa identiteettiä. Sitä ennen ei museoita, näyttelyitä, taidekouluja,... • Kreikan ja Italian taiteiden korostaminen • Saksalainen Herder julisti kaikkien maiden myyttien ja rahvaan runouden merkitystä kirjallisuutensa uudistamisessa, omien piirteidensä ymmärtämisessä • Ruotsissa 1811 gööttiläinen seura. Suomalainen romantiikan ydinjoukko sai Ruotsista vaikutteensa Akatemian avajaisreliefit (idea Arvidsson), Gainberg 1813-1816 (Kustaa III, vaihdettiin Aleksanteri I:ksi) Voimaseniorit 9.10.2012

6. Suomalainen taide 2 (2) • Väinämöisen patsas Monrepos’on 1831 (ilkiv. tuho 1871) • Ensimmäinen julkinen tadenäyttely yliopiston juhlasalissa 1845 (mm kipsivalos Laokoon-ryhmästä) • Taideyhdistys 1846(vuosittaiset näyttelyt, jaettiin apurahoja). Suuriruhtinas Aleksanteri lahjoitti sille taidekokoelman, 28 teosta, mm nuoren naisen muotokuva (Granach 1525) • Pysyvä näyttely vasta 1859. Julkisuus lisäsi teosten lahjoittajia: mm Hoving (myös testamenttasi), Antell • Dukaattipalkintojen myöntäminen alkoi 1858 (viitenä ensimmäisenä vuonna sen sai 11 naista ja 1 mies) • Maalaustaiteen kultakausi 1880-1900 • Intrigejä, Taideyhdistykselle kilpailija, Ateneum 1887 Voimaseniorit 9.10.2012

7. Mistä geenimme ovat peräisin 1/8 • Geenitutkijat lukevat geenejä kuin historian kirjaa • Geeneihin tallentuvat väestöjen kohtaamiset, erilaiset olosuhteet ja niiden muutokset • Eurooppalaisten geenistöä tutkimalla voidaan seurata, miten ihmiset ovat vaeltaneet • Eurooppalaiset alkoivat kulkea etelään viime jääkauden aikana, kun jäätikkö laajeni ja ilmasto kylmeni • Jääkauden ollessa laajimmillaan, noin 20 000 vuotta sitten, ihmiset asettuivat kahteen suojapaikkaan: suurin piirtein nykyiseen Baskimaahan ja Ukrainaan Voimaseniorit 9.10.2012

8. Mistä geenimme ovat peräisin 2/8 • Jääkauden aikaiset suojapaikat : Baskimaa, Ukraina Voimaseniorit 9.10.2012

9. Mistä geenimme ovat peräisin 3/8 • Ankarin jääkausi kesti noin 3 000 vuotta, jäätä oli paksuimmillaan 2-3 km ja merivesi 150 m alempana • Kun jääkausi alkoi hellittää, läntisen pakopaikan ihmiset asuttivat länsi-Euroopan ja itäisen pakopaikan ihmiset kulkivat lähinnä itäisiin seutuihin • Ensimmäiset vaeltajat tulivat Suomen seuduille noin10 000 - 12 000 vuotta sitten. 7 000 vuotta sitten Suomi oli asuttu • Itäisestä ja läntisestä pakopaikasta tulleiden suomalaisten geenierot ovat selvät (länsi- ja itäsuomalaiset) Voimaseniorit 9.10.2012

10. Mistä geenimme ovat peräisin 4/8 • Äitilinjoja seuraten olemme läheistä sukua keskieurooppalaisille • Isälinjat antavat viitteitä myös idästä tulleeseen muuttoliikkeeseen 4 000 – 6 000 vuotta sitten • Suomen ja sen taajamien eristyneisyys, nälänhädät, epidemiat ja muut kriisit vaikuttivat geeniperimään; syntyi geneettisiä pullonkauloja, joissa sattumalla on merkittävä rooli • Suomalaisilla on omaleimaisia perinnöllisiä tauteja. Eristyneisyys on myös poistanut perimästä joitakin muualla yleisiä tauteja Voimaseniorit 9.10.2012

11. Mistä geenimme ovat peräisin 5/8 • Laajassa geenitutkimuksessa tutkittiin noin1 000 ihmisen (seuraava kalvo) geenierojans. SNP-geenimerkkien (”snips”) pohjalta (lähde 4) • Geenit koostuvat neljän aminohapon (adeniini, tymiini, sytosiini ja guaniini) vaihtelevista kaksoisketjuista • SNP-geenimerkki tarkoittaa yhden amihapon muutosta eri ihmisten välillä, esim. ketjupalasta AAGCCTA tulee AAGCTTA • Ihmisellä on miljoonia SNP-geenimerkkejä. Tässä tutkimuksessa vertailtiin noin 250 000 SNP-geenimerkkiä eri ihmisten välillä • Erottui kolme joukkoa: suomalaiset, ruotsalaiset ja keskieuroopalaiset • Suomalaisista erottui kaksi joukkoa: itä- ja länsisuomalaiset Voimaseniorit 9.10.2012

12. Mistä geenimme ovat peräisin 6/8 Tutkimuksen kohdealueet ja näytekoot (lähde 4) Voimaseniorit 9.10.2012

13. Mistä geenimme ovat peräisin 7/8 • Saamelaisten perimä? • Saamelaiset ovat läheisintä sukua baskeille! Baskit jäivät läntisen pakopaikan tienoille • Saamelaiset vaelsivat todennäköisesti Norjan rannikkoa pitkin pohjoiseen ja levittäytyivät itään Kuollan niemimaalle asti • Toinen mahdollisuus on, että saamelaiset ovat vaeltaneet itäkautta, mutta pienenä joukkona ovat säilyttäneet pakopaikan aikaisia ominaisuuksiaan enemmän kuin muut vaeltajat • Saamelaiset säilyttivät metsästyskulttuurin muita suomalaisia pidempään (voimakkaampi leuan muoto) Voimaseniorit 9.10.2012

14. Mistä geenimme ovat peräisin 8/8 • Kansainvälisyys • Suomalaisten perimä on eurooppalaista, samaa juurta kuin muidenkin eurooppalaisten. Metsästäjän ruokavalio vaati voimakkaita purulihaksia, leuat kasvoivat ja kallon muoto muuttui • Suomalaisten perimä on omaleimaista, pohjoisten olojen ja pitempään harjoitetun keräily- ja metsästystalouden johdosta • Uudet suomalaiset tulevat lähinnä naapurimaista, Afrikasta ja Aasiasta. He rikastavat suomalaista perimää • Suomalaiset siirtolaiset ovat vieneet perimää esimerkiksi Ruotsiin, Amerikkaan ja Australiaan Voimaseniorit 9.10.2012

15. Suomen kielen juuret 1/4 • Kieli kehittyy paljon nopeammin kuin geenistö • Kaupankäynti, uskonnon levitys, valloitussodat, vierailut, uutiset, työmenetelmät, työvälineet, tiede, taide... • Eristyneisyys vaikutti murteiden eritymiseen. Pienellä alueella puhuttiin monia kieliä, joita kaikki osasivat • Käsitys suomen kielen alkuperästä ei ole muuttunut • Suomen kieli kuuluu uralilaiseen kielikuntaan. Siihen kuuluu yli 30 kieltä ja niiden puhujia on noin 24 miljoonaa lähinnä Euroopassa ja Siperiassa • Suomeen tulleiden alkuperäisten asukkaiden kielestä ei tiedetä juuri mitään. He saivat myöhemmin kielensä muilta joukoilta Voimaseniorit 9.10.2012

16. Suomen kielen juuret 2/4 • Uralilaisen kielikuntaan voidaan katsoa kuuluvan7 tai 9 päähaaraa (saame, itämerensuomi, mordva, mari, permi, unkari, mansi, hanti ja samojedi) • Saame ja itämerensuomi erosivat toisistaan noin3000 – 3 500 vuotta sitten • Kantasuomi kuuluu itämerensuomen päähaaraan. Sitä puhuttiin Suomenlahden kummallakin puolella jo yli2 000 vuotta sitten • Suomen kieli kehittyi omaksi kielekseen noin1 500 – 2 000 vuotta sitten Voimaseniorit 9.10.2012

17. Suomen kielen juuret 3/4 • Suomessa ei ollut kirjakieltä ennen 1500 -lukua • Kirjakieli perustui Turun seudun murteisiin aina1800 -luvun alkuun asti • Suomessa ei ollut tuohon aikaan vielä yhteistä yleiskieltä, vaan ihmiset puhuivat omia murteitaan • Mikael Agricola julkaisi ensimmäisen suomenkielisen kirjan vuonna 1543 (Abckiria). Agricolan oikeinkirjoitus ei soveltunut hyvin suomen kieleen, koska hän otti mallia latinasta, saksasta ja ruotsista • Myöhemmin oikeinkirjoitusta johdonmukaistettiin Voimaseniorit 9.10.2012

18. Suomen kielen juuret 4/4 • 1800 -luvun alkupuolella suomalaisuuden nousun (autonomia, tsaarin tarve pitää suomalaiset lojaaleina) myötä kasvoi tarve kehittää suomen kieltä ja sen asemaa • Luotiin kirjakieli, joka ei perustunut mihinkään yhteen murteeseen. Siitä tuli kompromissi. Luotiin uudissanoja • Vuonna 1863 asetuksella suomen kieli sai virallisen aseman ruotsin rinnalla. Siirtymäaikaa annettiin 20 vuotta. Suomenkielinen opetus oli järjestettävä. Suomenkielinen lehdistö ja kirjallisuus vakiintuivat • Nykyilmiöitä ovat puhekielen ja lainasanojen ottaminen kirjakieleen sekä median ja tietotekniikan voimakas vaikutus. Kirjakielen asema heikkenee. Voimaseniorit 9.10.2012

19. Yhteenveto • Kulttuuri on lähinnä viimeisten 200 vuoden tulos. Perusta luotiin Ruotsin vallan aikana • Taiteeseen suomalainen perusta 1800-luvun jälkipuolikolla • Kansallinen identiteetti rakentui Venäjän vallan aikana • Perimä ja kieli ovat tulleet eri suunnista, kieli idästä ja perimä pääosin Baskimaan ja Ukrainan pakopaikoista sekä kanssakäymisistä lähialueiden ihmisten kanssa • Yhteinen kirjakieli on noin 150 vuotta vanha • Puhekieli, lainasanat ja media vaikuttavat voimakkaasti kirjakieleen • Kirjakielen asema heikkenee Voimaseniorit 9.10.2012

20. Lähteet • Jani Kaaro: Suomalaisten uudet juuret, Tiede-lehti 5.10.2010, ss. 18-23 • Wikipedia (www.wikipedia.fi) hakusanoilla • Jääkausi • Jääkausi Suomessa • Suomen kieli • Uralilaiset kielet • Itä- ja Länsi-Suomen kulttuurien erot syntyivät eri muuttoaalloissa (Helsingin Sanomat 13.5.2008) • Elina Salmela, Tuuli Lappalainen, Ingegerd Fransson, Peter M. Andersen, Karin Dahlman-Wright, Andreas Fiebig, Pertti Sistonen, Marja-Liisa Savontaus, Stefan Schreiber, Juha Kere, Päivi Lahermo: Genome-Wide Analysis of Single Nucleotide Polymorphisms Uncovers Population Structure in Northern Europehttp://www.plosone.org/article/info%3Adoi%2F10.1371%2Fjournal.pone.0003519 • Markku Valkonen: Kultakausi , WSOY, 10. painos, Porvoo 2007 Voimaseniorit 9.10.2012