1 / 28

Ikäihmisten yliopisto, Mäkkylä 21.1.12014

Ikäihmisten yliopisto, Mäkkylä 21.1.12014 Milloin (ja miten) Suomesta tuli pohjoismainen hyvinvointivaltio? Professori Seppo Hentilä Helsingin yliopisto http://blogs.helsinki.fi/shentila/. Hyvinvointivaltion perustelu Perustana oikeusvaltio Moottorina taloudellinen kasvu

reuel
Download Presentation

Ikäihmisten yliopisto, Mäkkylä 21.1.12014

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Ikäihmisten yliopisto, Mäkkylä 21.1.12014 Milloin (ja miten) Suomesta tuli pohjoismainen hyvinvointivaltio? Professori Seppo Hentilä Helsingin yliopisto http://blogs.helsinki.fi/shentila/

  2. Hyvinvointivaltion perustelu • Perustana oikeusvaltio • Moottorina taloudellinen kasvu • Sosiaalivaltio - sosiaalisista oikeuksista "perustuslaillisia" • Poliittisen kansalaisuuden rinnalle "sosiaalinen kansalaisuus” - tasa-arvo Muissa pohjoismaissa hyvinvointivaltion rakentaminen oli päästy aloittamaan jo 1930-luvulla Ruotsin folkhem- (kansankoti) politiikka

  3. Suomi oli toisen maailmansodan päättymisen jälkeenkin yhä köyhä maatalousmaa, jonka voimavaroja söivät vielä ankarat sotakorvaukset Suomi joutui asuttamaan noin 400 000 Karjalan siirtolaista Maatalouden pientilavaltaisuus kasvoi entisestään vielä 1950-luvulla Sosiaalipoliittisen uudistukset viivästyivät - verrattuna muihin pohjoismaihin

  4. Ja sitten - mitä tapahtui, kun tultiin 1960-luvulle - Suomessa alkoi vimmattu reformipolitiikka Eläke- ja työeläkejärjestelmät, 5-päiväinen työviikko, sairausvakuutus, peruskoulu-uudistus, työttömyysturva, lasten päivähoito, vanhempainloma, yliopistoja ja korkeakouluja joka niemeen notkoon, opintotuki, jne … Kymmenessä vuodessa otettiin muut pohjoismaat kiinni Miten raha riitti tähän kaikkeen? Tuliko sitä taivaasta?

  5. Suomen taloudellinen asema rauhan palattua Taloudellinen tila: sodan aiheuttama tuho menetykset tuntuivat suuremmilta kuin olivatkaan, pahin ongelma oli oikeastaan aluksi sodan jatkuminen muualla Euroopassa Kun välirikko Saksan kanssa oli syyskuussa 1944 tapahtunut, Suomella ei ollut muita kauppakumppaneita kuin Ruotsi Sodan aiheuttamat vauriot talous- ja tuotantoelämälle jäivät Suomessa suhteellisesti pienemmiksi kuin muissa sotaakäyneissä maissa

  6. Vanha eliitti luotsasi Suomen sodasta rauhaan 1944-45 Demokraattinen järjestelmä kesti Kansalaisyhteiskunta säilyi ehyenä - vastarintaliikettä ei sodan aikana Suomessa ollut Jatkosodan lopputulos edellytti poliittista suunnanmuutosta - käänne ei kuitenkaan poliittisen järjestelmän perusteiden osalta ollut kovin merkittävä)

  7. Asutuspolitiikka Vuoden 1940 pika-asutuslaki talvisodan jälkeen Valtaosa karjalaisesta siirtoväestä palasi jatkosodan aikana takaisin kotiseudulleen Kesäkuussa 1944 alkoi uusi, useimmille jo toinen evakkoretki Karjalasta sisä-Suomeen Syyskuussa 1944 tehdyssä välirauhassa Suomi menetti 12 prosenttia maa-alastaan Yli 400 000 siirtolaista oli asutettava uusien rajojen sisään Montako kertaa karjalaisperhe joutui pahimmassa tapauksessa 1939-45 kotinsa perustamaan?

  8. Vastoin hallituksensa enemmistön kantaa pääministeri J. K. Paasikivi ajoi läpi ns. kielipykälän, joka vapautti ruotsinkieliset vieljelijät maanluovutuksesta Ensisijaisia luovuttajia olivat valtio, kunnat, seurakunnat, yhtiöt ja muut yhteisöt Yksityiset alle 25 peltohehtaarin tilat oli vapautettu luovutusvelvollisuudesta Maan arvoksi määrättiin vuoden 1944 "asevelihinta" Luovuttajat saivat korvaukseksi valtion obligaatioita (ns. Kultareunaiset) , jotka voi lunastaa viidentoista vuoden kuluttua - 1959

  9. Sillä välin inflaatio oli laukannut niin rajusti, että obligaatiot olivat "kultaisesta" reunastaan ja neljän prosentin vuotuisesta korostaan huolimatta menettäneet suurimman osan arvostaan 1950-luvun loppuun mennessä perustettiin lähes 150 000 uutta tilaa Luovutetuille alueille jäänyt peltoala oli korvattu uudisraivauksella 1950-luvun alkuun mennessä jo kokonaan Perheenjäsenet mukaan lukien asutustoiminta vaikutti lähes 700 000:n eli joka viidennen suomalaisen elämään; lisäksi yli satatuhatta siirtolaista asettui kaupunkeihin ja muihin asutuskeskuksiin

  10. Sotienjälkeinen asutustoiminta oli taloudellisesti jopa sotakorvauksiakin mittavampi urakka Suomessa jälleenrakennus voitiin aloittaa yli puoli vuotta ennen kuin suursota muualla Euroopassa päättyi Suomalainen malli oli toisen maailmansodan jälkeisen Euroopan pakolaisongelman ratkaisuna ainutlaatuinen Veikko Vennamo on väittänyt, että se todennäköisesti pelasti Suomen kommunismilta Asutustoiminnan nopea onnistuminen oli varmasti omiaan rauhoittamaan suomalaista yhteiskuntaa

  11. Syrjäseuduille perustetuista asutustiloista kylmeni huomattava osa jo 1960-luvun lopulla, kun peltoja alettiin panna "pakettiin“ Asutuspolitiikalle ei kuitenkaa ollut vuonna 1945 todellisia vaihtoehtoja Maastamuutto, joka oli 1900-luvun vaihteessa tarjonnut purkautumiskanavan maaseudun ns. liikaväestölle, ei ollut mahdollista, sillä maailma oli suursodan jäljiltä muutenkin täynnä pakolaisia

  12. Sotakorvaukset 300 milj. USD vuoden 1938 rahanarvossa, maksettiin vuoteen 1952 60 pros metalliteollisuuden tuotteita, Suomelle ongelmallinen sekä raaka-aineiden saannin että osaamisen kannalta Sotakorvausten järjestäminen vahvisti valtionjohtoista taloutta (SOTEVA) Monipuolisti Suomen teollisuuden rakennetta, tuotanto jatkui 1950-luvulla idänkauppana Henkisesti ne olivat raskaammat kuin taloudellisesti, enimmilläänkin 2-3 pros. BKT:stä ja 15 pros valtion kokonaismenoista (vrt. 1990-luvun pankkituki ja laman aiheuttaman velkaantumisen kustannukset 1990-luvulla jopa 10 pros. BKT:sta)

  13. Säännöstelytalous -Sotavuosien aikana säädetyt ja voimassa olleet valtuudet, joilla maan hallitus saattoi puuttua talouteen, jatkuivat - niitä oli oikeastaan mahdotonta purkaa -Tuontitavaroiden säännöstely jatkui vuoteen 1954 - viimeisinä vapautuivat riisi ja kahvi -Ns. vakauttaminen eli hinta- ja palkkasäännöstely, johon työmarkkinajärjestöjen edustajat tulivat syksystä 1944 -Jos hintasäännöstelystä olisi luovuttu, seurauksena olisi ollut kestämätön inflaatiovyöry, kun tavaraa ei ollut riittävästi mutta kysyntää oli runsaasti -Käytännössä vapaata markkinataloutta ei ollut

  14. Työmarkkinasuhteet-"Tammikuun kihlaus" 1940 -Työehtosopimuksen - ensimmäinen valtakunnallinen yleissopimus 1944 -Työntekijät, SAK - jäsenmäärä nousi 1940-luvun lopussa nelinkertaiseksi, noin 300 000:een -Työnantajajärjestöt, STK -Toimihenkilöiden järjestäytyminen, Henkisen työn keskus (myöh. TVK), Akava, STTK -Maataloustuottajat, MTK -Säännöstelytalous vahvisti yhteiskunnan korporatiivisia piirteitä

  15. Sopimus-Suomen synty Hallitseva historiankuva sodanjälkeisestä vaiheesta - "vaaran vuodet“ 1944 - 1948 Ilman jälkiviisautta voidaan väittää, että itse asiassa juuri noina vuosina, jolloin Suomen on väitetty horjuneen vallankaappauksen partaalla, Suomeenmuodostui uusia sopimusyhteiskunnan mekanismeja, jolloin yhteiskunnasta tuli itse asiassa sisäisesti ehyempi kuin se oli ollut ennen sotia Vallankumouksen sijasta kommunistit sidottiin heti vastuuseen niin hallitus- kuin työmarkkinapolitiikassakin - Paasikiven termein oli aikaansaatava “inlemmaus”

  16. Siirtoväen ja rintamamiesten asuttamisella sidottiin menetyksiä kokenut ja ainakin potentiaalisesti tyytymätön väestönosa maahan Maanomistajat pääosin valmiita maanluovutukseen hinnalla, joka ei läheskään vastannut täyttä arvoa Säännöstelytalouden avulla turvattiin koko väestölle edes jonkinlainen perustoimeentulo Työehtosopimusjärjestelmän synty ja etujärjestöjen mukaantulo loi uusia sopimusyhteiskunnan mekanismeja ja sitoi eri yhteiskuntaluokkien edustajat yhteisvastuuseen

  17. Hyvinvointivaltion ensiaskeleet (1940-luvun loppu ja 1950-luku) Rahanarvon laskiessa elinkustannukset kohosivat, mutta työpalkkojen nousu tapahtui nopeammin - inflaatiovauhti oli sotien jälkeen huikea: vuosina 1945-48 markan arvosta meni kolmannes, vuonna 1963 jäljellä kuudennes Palkkatyöntekijäin reaaliansiot kohosivat, mutta julkisen sektorin palveluksessa olevat jäivät palkkakuoppaan, puhumattakaan monien säästöjä keränneitten menetyksistä Vuoden 1946 setelirahan konkreettinen kahtialeikkaus

  18. 1940-luvun loppu: työehtojen parantamiseen liittyneet reformit Perhepoliittiset reformit (lapsilisä!) Asuntopolitiikka (ARAVA) Vanhuuden turva - vuoden 1937 kansaneläke - inflaatio syönyt rahastojen arvon lähes täysin vanhusten huolto agraariyhteiskunnassa - syytinki tai köyhimmillä kunnalliskoti Sodanaikaiset ja -jälkeiset kokemukset olivat omiaan vahvistamaan perhepoliittista toimintaa Sen ilmauksina olivat perhelisä (1943), kodinperustamislaina (1944, 1945) sekä kaikista sosiaaliavustuksista laajimmalle ulottunutperhekustannusten tasoitusmenetelmä, lapsilisä 1948) Kansaneläketurva: vanhuusavustus 1952 ja työkyvyttömyysavustus 1955

  19. Uusi kansaneläkelaki 1956 (voimaan 1957) - tasasuuruinen, kaikille 65 vuotta täyttäneille - ei turvannut läheskään täyttä toimeentuloa Huom! käsitteet tasasuuruinen - ansiosidonnainen varat koottiin verotuksen ohella perittävinä maksuina ja työnantajamaksuina Työväenliike ja työnantajat pitivät kansaneläkettä perustaltaan liiallisena tulonsiirtona maaseudulle

  20. Työttömyys, joka johtui maa- ja metsätalouden kausivaihteluista Puunkorjuun koneellistuminen - pokasahasta moottorisahaan 1950- ja 1960-luvulla Metsureita siihen asti talvisin jopa 300 000, suuri osa heistä pienviljelijöitä Määrä putosi 1960-luvulla kymmenesosaan Pientiloista tuli elinkelvottomia sivuansiomahdollisuuksien menettämisen takia Ensimmäinen suuri maaltamuutto 1960-luvun lopulta

  21. Sosiaalipolitiikan arvokumous 1960-luvun alussa Pekka Kuusi: "60-luvun sosiaalipolitiikka" (1. p. 1961) Alkuidea "Sosiaalipoliittisessa yhdistyksessä" v. 1957 pidetty esitelmä Ehdoton avainteos suomalaisen hyvinvointipolitiikan teoriaan ja historiaan 1960-luvun modernin yhteiskuntatutkimuksen "suunnitteluoptimismi"

  22. Yhteiskuntaa voidaan periaatteessa suunnitella, ohjelmoida ja hallinnoida, kunhan meillä on riittävästi tutkimustietoa Valtioninterventionistinen periaate - kansantaloustieteessä ns. keynesiläisyys ’General Theory of Employment, Intrest and Money’ (1936)- John Maynard Keynes "Kokonaissuunnitelman laatiminen maamme sosiaalipolitiikalle": väestö, kansantulo, voimassa olevan sosiaalipolitiikan kustannusten arvio, tulonsiirtoihin käytettävän kansantulo-osuuden mitoittaminen, uusiin toimenpiteisiin käytettävänkansantulo-osuuden jakaminen

  23. Uusi jaottelu 1. työvoimapolitiikka - hätäavusta tuottavuuteen, pois lapiolinjalta, koulutus 2. asuntopolitiikka - asuntorakentaminen myös työllistäjänä ja suhdanteiden tasaajana 3. perhepolitiikka - lapsiperheiden kulutustaso samalle tasolle kuin muiden 4. vanhuus ja työkyvyttömyyspolitiikka - saavutetun kulutus- ja elintason turvaaminen aktiivivuosien jälkeen 5. Terveydenhuoltopolitiikka - laatu, saatavuus, yhteiskunnan vastuu kustannuksista (lain mukaan kunnilla) 6. Sosiaalihuolto - yksilöllistä, tarpeenmukaista, tilapäistä, ennaltaehkäisevää

  24. Vuoden 1966 jälkeen kaikki oli toisin ... Vuoden 1966 maalisvaalit - keikaus vasemmalle SDP voitti 17 lisäpaikkaa (nousi 55:een); Skdl sai 41 ja Tpsl 7 = vasemmistoenemmistö Kansanrintamahallitus (Sdp, kepu, Skdl, Tpsl) - Rafael Paasio pääm, Ahti Karjalainen um, Mauno Koivisto vvm Kommunistit hallitukseen ensi kerran sitten 1948

  25. "Kekkoslovakia" – Korporativismin vahvistuminen -Ensimmäinen öljykriisi 1973 -Seurauksena valtion talouspoliittisen otteen lujittuminen -Investointi valtionyhtiöihin -Aluepolitiikka, subventiot - Miettusen ”hätätilahallitus" 1975, kun Suomessa oli noin 70 000 työtöntä -Työmarkkinajärjestelmän kolmikannan vakiintuminen

  26. Kekkosesta Koivistoon (vallanvaihdos 1981-82) -"Manu"-ilmiö -Mutta: ulkopoliittisen linjan jatkaminen myös Koiviston ensimmäinen suuri haaste -Itänaapurin pehmentyminen - vuodesta 1985 Gorbatshov ja perestroika -Konsensuksen huipentuma, Kalevi Sorsan IV hallitus 1983-87 (punamultapohja) -Julkisen vallan toimet yhteiskunnallisen muutoksen veturi

  27. Käänne: Holkerin sinipuna 1987 Jo ennen vaaleja kepun ja kokoomuksen (Paavo Väyrysen ja Ilkka Suomisen) ns. kassakaappisopimus Koiviston suuttumus - hän runnoi kekkoslaiseen tapaan kokoomuksen ja SDP:n hallituksen, jonka pääministeriksi Harri Holkeri Kokoomus hallitukseen 18 vuoden tauon jälkeen Hallitusohjelma reivasi talouspolitiikkaa selvästi markkinatalouden vapauttamisen suuntaan

  28. ”Hallittu rakennemuutos” Kansainvälisen kilpailukyvyn kohottaminen - sen varassa työllisyys paranisi ja valtiontalous kohentuisi Holkeri: "Se on talouden muutosta ja tiedon muutosta ja kulttuurin muutosta, päälle vyöryvää ulkoista välttämättömyyttä, johon meidän täytyy sopeutua." Yhteiskunnan holhousvaltaa vähennettävä Pääomamarkkinoiden vapauttaminen säännöstelystä Asettuminen alttiiksi kansainväliselle kilpailulle Yksityistäminen, kilpailuttaminen, tulosvastuu Tuliko Suomesta vapaa markkinatalousmaa vasta 1980-luvun lopussa? ---- Ja mitä siitä sitten seurasi?

More Related