Irti kansallisesta katseesta Vertaileva tutkimus ja metodologinen nation

1. Irti kansallisesta katseesta? Vertaileva tutkimus ja metodologinen nationalismi historiantutkimuksessa 22.1.2007 Pauli Kettunen Historiantutkijan kansallinen katse

2. Mist� kansallisen katseen kritiikki? �kansallisesta katseesta kosmopoliittiseen katseeseen� (Ulrich Beck) kansallisvaltiollinen viitekehys ja sen kyseenalaistuminen yli- ja alikansalliset toimijat, globaali, lokaali �glokalisaatio�, �hybridisaatio� tasometaforien (paikallinen taso, kansallinen taso, kansainv�linen taso, globaali taso) kyseenalaistuminen paikallinen, kansallinen, kansainv�linen, globaali: yhden ja saman toiminnan aspekteja globalisaatio ei muuta vain toimintaymp�rist�j� vaan my�s toimijoita ja toimijuutta uusia n�k�kulmia menneeseen kuitenkin my�s: kansallisen katseen elinvoima, globalisaatio �kansallisena haasteena�

3. Metodologinen nationalismi nationalismi ei ainoastaan omaa kansakuntaan kohdistuvia tunteita vaan ylikansallinen ideologia tutkija sis�ist�� kansallisvaltiollisen viitekehyksen omaksi tavakseen j�sent�� maailmaa ulkoisten ja sis�isten asioiden erottelu kansainv�linen politiikka kansallisvaltioiden v�lisin� suhteina �yhteiskunta� kansallisvaltion rajaamana kokonaisuutena taipumus projisioida sek� kansallisvaltioiden j�rjestelm� ett� kansallisvaltiollinen yhteiskunta anakronistisesti menneeseen ja tulevaan

4. Vertailevan tutkimuksen metodologinen nationalismi harhakuva kansainv�lisest� vertailusta kansallisen katseen ylitt�j�n� vertailevassa tutkimuksessa yksik�t usein itsest��n selv�sti rajattuja kansallisia yhteiskuntia vaatimus 1: otettava huomioon kansallisen yhteiskunnan konteksti (esim. integroituminen maailmantalouteen) vaatimus 2: otettava huomioon, ett� kansainv�liset vertailut olleet t�rke� osa niit� poliittisia, taloudellisia ym. k�yt�nt�j�, joiden my�t� kansalliset yhteiskunnat rakentuneet esim. Suomi �pohjoismaisena yhteiskuntana� vaatimus 3: kysytt�v�, onko kansallinen yhteiskunta kyseisen tutkimusteeman kannalta sopiva vertailuyksikk� esimerkiksi kulttuurien vertailun vanhat perinteet (Oswald Spengler, Arnold Toynbee) vinkki oheislukemistoon: vertailevan tutkimuksen ja vertailuyksikk�j� (kansallisvaltioita) koskevien �selvi�iden� kriittist� pohdintaa edustaa nykyisin esim. pyrkimys kehitell� histoire crois�e �l�hestymistapaa (ks. Michael Wernerin ja B�n�dicte Zimmenmanin artikkeli)

5. Kansakunnat maailmanhistorian toimijoina kytk�s kansakuntaisuuteen ja kansallisvaltiollisuuteen keskeinen osa historiantutkimuksen omaa kehityst� k�sitys yhdest� maailmanhistoriasta (historiasta sin�ns�) 1700-luvulta (Reinhart Koselleck) k�sitys kansakunnista maailmanhistorian keskeisen� toimijatyyppin� maailmanhistorian toimijaksi kohotessaan eli valtion muodostamiseen kyetess��n kansa sai oman historiansa, joka erotti sen muista tapaus Suomi: Snellman, Topelius, Yrj�-Koskinen historian avulla valtio sai perustuksekseen kansakunnan ja kansakunta voimakseen valtion mink� luonnollinen aika erotti, sen historiallinen aika yhdisti kuolemattomuuden ajatus kiinnittyi kansakuntatoimijan pysyvyyteen n�kemys historiasta kansakunnan muistina valtiollisen toiminnan tuottamat l�hteet arkistolaitos osana kansallisvaltioiden muotoutumista samoin tilasto (statistiikka eli valtiotieto) 

6. Mik� keskeist� historian kulussa? esimerkkin� �metodikiista� (Methodenstreit) 1800- ja 1900-lukujen vaihteen Saksassa Karl Lamprecht ja kulttuurihistoria vastaan poliittinen historia �kulttuurihistoria�: keskeist� kollektiiviset ilmi�t, kuten sosiaalisten ryhmien ja kansan el�m� �poliittinen historia�: individualisoiva, suurmiehi� korostava suhde historiaan �metodikiistassa� kuitenkin yhteisen�: kansakunnat maailmanhistorian keskeisi� toimijoita kiistanaihe: mik� liikuttaa kansakuntia eli historiaa?

7. Historiantutkimuksen kansalliset teht�v�t: tapaus Suomi historiantutkijat kansakunnan tekij�in� (ks. edell�) pitk� linja: ehe�n kansakunnan etsint� �vapaussodan� voittaneen kansan etsint� vuoden 1918 j�lkeen �itsen�isyyshistorian� t�hystysaukot menneeseen toisen maailmansodan j�lkeen henkisen j�lleenrakennuksen riveiss� yhteiskuntatieteet ja teollisen modernisaation ongelmat 1960-luvun yhteiskunnallinen murros ja sosiologian nousu kansallisen integraation tieteeksi; ajatus ristiriitojen hy�dyllisyydest� historiantutkimus: �myyttien purkaminen� realismin nimiss� Suomi kansainv�liseen ymp�rist��ns� kansakuvaan sis�iset ristiriidat, vuosi 1918 �kansalliseksi murhen�ytelm�ksi� kylm�n sodan j�lkeiset kansalliset n�k�kulmat �kansallisten traumojen� k�sitteleminen; kansainv�linen ilmi�, �historiakeskustelut� Neuvostoliiton romahdus ja Suomen historian uusi valaistus politiikan salaisia taustoja paljastavalla historiantutkimuksella vahva tilaus julkisessa keskustelussa

8. Historiantutkijat ja globalisaatio kansallisena haasteena globaalin talouskilpailun nationalismi: kansallinen kilpailukyky pyrkimykset l�yt�� teht�vi� kansallisen suorituskyvyn kohottamisessa historiantutkija kansallisena terapeuttina historiantutkija kansallisen identiteetin m��rittelij�n� historiantutkija kansallisen profiilin kohottajana

9. Historian ja nationalismin kytk�kset nykymaailmassa globalisaatio ei merkitse kansallisten perspektiivien eik� my�sk��n nationalismin h�vi�mist� nationalismi ei vain reaktioissa globalisaatiota vastaan my�s globalisaation osana: eri maiden, alueiden ja paikkakuntien profiloituminen globaalissa talouskilpailussa historian painajaismaiset merkitykset monissa viime aikojen konflikteissa selityksen� ei vain padottujen paineiden ja traumojen purkautuminen mukana my�s �traditioiden keksiminen� (Eric Hobsbawm), menneisyys ajankohtaisten intressien oikeuttajana

10. Tilinteot menneisyyden kanssa kansalliset �historiakeskustelut�, esimerkiksi apartheid Etel�-Afrikassa natsiaika ja DDR Saksassa mustat orjat USA:ssa Vichy-syndrooma ja Algerian sota Ranskassa 1930-luvun sis�llissota ja Francon aika Espanjassa Pinochetin sotilasdiktatuurin aika Chiless� pakkosterilisaatio pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden historiassa mukana asianosaiset ja heid�n j�lkel�isens�, oikeusistuimet, tiedotusv�lineet, poliitikot, historioitsijat �totuuskomissiot�

11. Historiantutkimuksen osallisuus julkinen tilaus historiantutkijoille: �miten asiat oikeastaan olivat� samalla vahvasti kansalliset n�k�kulmat: puhe "kansallisista traumoista" julkinen keskustelu vaikuttaa siihen, mitk� tutkimusaiheet ja n�k�kulmat relevantteja tarpeen kuitenkin my�s t�m�n �historiapolitiikan� tai �menneisyyspolitiikan� ottaminen tutkimuskohteeksi edellytyksen� tutkimuksen oman kansallisen katseen itsekritiikki 

12. Kansallisen katseen kyseenalaistaminen ja uudet kysymykset useita eri suuntia paikalliseen ja maailmanlaajuiseen, my�s �glokaaliin� globaalihistoria ja etnosentrismin kritiikki kansakuntien ja nationalismin tutkimuksen laajeneminen ja monipuolistuminen

13. Nationalismin tutkiminen nykyisen historiana �nykyisen historia� (Michel Foucault) tutkittavana oman maailmamme itsest��nselvyydet, joihin on tullut jokin s�r� nationalismin tutkimus n�in et�isyydenottoa kansallisvaltiolliseen viitekehykseen, jotta nationalismi kaikessa monimuotoisuudessaan voitaisiin ottaa vakavasti