130 likes | 360 Views
Mist kansallisen katseen kritiikki?. "kansallisesta katseesta kosmopoliittiseen katseeseen" (Ulrich Beck)kansallisvaltiollinen viitekehys ja sen kyseenalaistuminen yli- ja alikansalliset toimijat, globaali, lokaali"glokalisaatio", "hybridisaatio"tasometaforien (paikallinen taso, kansallinen tas
E N D
1. Irti kansallisesta katseesta? Vertaileva tutkimus ja metodologinen nationalismi historiantutkimuksessa 22.1.2007
Pauli Kettunen
Historiantutkijan kansallinen katse
2. Mistä kansallisen katseen kritiikki? ”kansallisesta katseesta kosmopoliittiseen katseeseen” (Ulrich Beck)
kansallisvaltiollinen viitekehys ja sen kyseenalaistuminen
yli- ja alikansalliset toimijat, globaali, lokaali
”glokalisaatio”, ”hybridisaatio”
tasometaforien (paikallinen taso, kansallinen taso, kansainvälinen taso, globaali taso) kyseenalaistuminen
paikallinen, kansallinen, kansainvälinen, globaali: yhden ja saman toiminnan aspekteja
globalisaatio ei muuta vain toimintaympäristöjä vaan myös toimijoita ja toimijuutta
uusia näkökulmia menneeseen
kuitenkin myös: kansallisen katseen elinvoima, globalisaatio ”kansallisena haasteena”
3. Metodologinen nationalismi nationalismi ei ainoastaan omaa kansakuntaan kohdistuvia tunteita vaan ylikansallinen ideologia
tutkija sisäistää kansallisvaltiollisen viitekehyksen omaksi tavakseen jäsentää maailmaa
ulkoisten ja sisäisten asioiden erottelu
kansainvälinen politiikka kansallisvaltioiden välisinä suhteina
’yhteiskunta’ kansallisvaltion rajaamana kokonaisuutena
taipumus projisioida sekä kansallisvaltioiden järjestelmä että kansallisvaltiollinen yhteiskunta anakronistisesti menneeseen ja tulevaan
4. Vertailevan tutkimuksen metodologinen nationalismi harhakuva kansainvälisestä vertailusta kansallisen katseen ylittäjänä
vertailevassa tutkimuksessa yksiköt usein itsestään selvästi rajattuja kansallisia yhteiskuntia
vaatimus 1: otettava huomioon kansallisen yhteiskunnan konteksti (esim. integroituminen maailmantalouteen)
vaatimus 2: otettava huomioon, että kansainväliset vertailut olleet tärkeä osa niitä poliittisia, taloudellisia ym. käytäntöjä, joiden myötä kansalliset yhteiskunnat rakentuneet
esim. Suomi ”pohjoismaisena yhteiskuntana”
vaatimus 3: kysyttävä, onko kansallinen yhteiskunta kyseisen tutkimusteeman kannalta sopiva vertailuyksikkö
esimerkiksi kulttuurien vertailun vanhat perinteet (Oswald Spengler, Arnold Toynbee)
vinkki oheislukemistoon: vertailevan tutkimuksen ja vertailuyksikköjä (kansallisvaltioita) koskevien ”selviöiden” kriittistä pohdintaa edustaa nykyisin esim. pyrkimys kehitellä histoire croisée –lähestymistapaa (ks. Michael Wernerin ja Bénédicte Zimmenmanin artikkeli)
5. Kansakunnat maailmanhistorian toimijoina kytkös kansakuntaisuuteen ja kansallisvaltiollisuuteen keskeinen osa historiantutkimuksen omaa kehitystä
käsitys yhdestä maailmanhistoriasta (historiasta sinänsä) 1700-luvulta (Reinhart Koselleck)
käsitys kansakunnista maailmanhistorian keskeisenä toimijatyyppinä
maailmanhistorian toimijaksi kohotessaan eli valtion muodostamiseen kyetessään kansa sai oman historiansa, joka erotti sen muista
tapaus Suomi: Snellman, Topelius, Yrjö-Koskinen
historian avulla valtio sai perustuksekseen kansakunnan ja kansakunta voimakseen valtion
minkä luonnollinen aika erotti, sen historiallinen aika yhdisti
kuolemattomuuden ajatus kiinnittyi kansakuntatoimijan pysyvyyteen
näkemys historiasta kansakunnan muistina
valtiollisen toiminnan tuottamat lähteet
arkistolaitos osana kansallisvaltioiden muotoutumista
samoin tilasto (statistiikka eli valtiotieto)
6. Mikä keskeistä historian kulussa? esimerkkinä ”metodikiista” (Methodenstreit) 1800- ja 1900-lukujen vaihteen Saksassa
Karl Lamprecht ja kulttuurihistoria vastaan poliittinen historia
”kulttuurihistoria”: keskeistä kollektiiviset ilmiöt, kuten sosiaalisten ryhmien ja kansan elämä
”poliittinen historia”: individualisoiva, suurmiehiä korostava suhde historiaan
”metodikiistassa” kuitenkin yhteisenä: kansakunnat maailmanhistorian keskeisiä toimijoita
kiistanaihe: mikä liikuttaa kansakuntia eli historiaa?
7. Historiantutkimuksen kansalliset tehtävät: tapaus Suomi historiantutkijat kansakunnan tekijöinä (ks. edellä)
pitkä linja: eheän kansakunnan etsintä
”vapaussodan” voittaneen kansan etsintä vuoden 1918 jälkeen
”itsenäisyyshistorian” tähystysaukot menneeseen
toisen maailmansodan jälkeen henkisen jälleenrakennuksen riveissä
yhteiskuntatieteet ja teollisen modernisaation ongelmat
1960-luvun yhteiskunnallinen murros ja sosiologian nousu kansallisen integraation tieteeksi; ajatus ristiriitojen hyödyllisyydestä
historiantutkimus: ”myyttien purkaminen” realismin nimissä
Suomi kansainväliseen ympäristöönsä
kansakuvaan sisäiset ristiriidat, vuosi 1918 ”kansalliseksi murhenäytelmäksi”
kylmän sodan jälkeiset kansalliset näkökulmat
”kansallisten traumojen” käsitteleminen; kansainvälinen ilmiö, ”historiakeskustelut”
Neuvostoliiton romahdus ja Suomen historian uusi valaistus
politiikan salaisia taustoja paljastavalla historiantutkimuksella vahva tilaus julkisessa keskustelussa
8. Historiantutkijat ja globalisaatio kansallisena haasteena globaalin talouskilpailun nationalismi: kansallinen kilpailukyky
pyrkimykset löytää tehtäviä kansallisen suorituskyvyn kohottamisessa
historiantutkija kansallisena terapeuttina
historiantutkija kansallisen identiteetin määrittelijänä
historiantutkija kansallisen profiilin kohottajana
9. Historian ja nationalismin kytkökset nykymaailmassa globalisaatio ei merkitse kansallisten perspektiivien eikä myöskään nationalismin häviämistä
nationalismi ei vain reaktioissa globalisaatiota vastaan
myös globalisaation osana: eri maiden, alueiden ja paikkakuntien profiloituminen globaalissa talouskilpailussa
historian painajaismaiset merkitykset monissa viime aikojen konflikteissa
selityksenä ei vain padottujen paineiden ja traumojen purkautuminen
mukana myös ”traditioiden keksiminen” (Eric Hobsbawm), menneisyys ajankohtaisten intressien oikeuttajana
10. Tilinteot menneisyyden kanssa kansalliset ”historiakeskustelut”, esimerkiksi
apartheid Etelä-Afrikassa
natsiaika ja DDR Saksassa
mustat orjat USA:ssa
Vichy-syndrooma ja Algerian sota Ranskassa
1930-luvun sisällissota ja Francon aika Espanjassa
Pinochetin sotilasdiktatuurin aika Chilessä
pakkosterilisaatio pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden historiassa
mukana asianosaiset ja heidän jälkeläisensä, oikeusistuimet, tiedotusvälineet, poliitikot, historioitsijat
”totuuskomissiot”
11. Historiantutkimuksen osallisuus julkinen tilaus historiantutkijoille: ”miten asiat oikeastaan olivat”
samalla vahvasti kansalliset näkökulmat: puhe "kansallisista traumoista"
julkinen keskustelu vaikuttaa siihen, mitkä tutkimusaiheet ja näkökulmat relevantteja
tarpeen kuitenkin myös tämän ”historiapolitiikan” tai ”menneisyyspolitiikan” ottaminen tutkimuskohteeksi
edellytyksenä tutkimuksen oman kansallisen katseen itsekritiikki
12. Kansallisen katseen kyseenalaistaminen ja uudet kysymykset useita eri suuntia
paikalliseen ja maailmanlaajuiseen, myös ”glokaaliin”
globaalihistoria ja etnosentrismin kritiikki
kansakuntien ja nationalismin tutkimuksen laajeneminen ja monipuolistuminen
13. Nationalismin tutkiminen nykyisen historiana ”nykyisen historia” (Michel Foucault)
tutkittavana oman maailmamme itsestäänselvyydet,
joihin on tullut jokin särö
nationalismin tutkimus näin
etäisyydenottoa kansallisvaltiolliseen viitekehykseen,
jotta nationalismi kaikessa monimuotoisuudessaan voitaisiin ottaa vakavasti