Download
1 / 19
190 likes | 259 Views
Viherkaupunki Salo. Salon yleiskaavallisen ohjelman viherkaupunkiseminaari 5.10.2010. Vihreyttä hajakeskitetyllä vai hajanaisella asutuksella Kaavoitusinsinööri Timo Alhoke. Yleiskaavallisen ohjelman visio.
E N D
Viherkaupunki Salo Salon yleiskaavallisen ohjelman viherkaupunkiseminaari 5.10.2010 Vihreyttä hajakeskitetyllä vai hajanaisella asutuksella Kaavoitusinsinööri Timo Alhoke
Yleiskaavallisen ohjelman visio • Salon kuntarakenne muodostaa tasapainoisen kokonaisuuden, jossa eri osa-alueita kehitetään niiden luontaisista edellytyksistä ja tarpeista lähtien. • Kaupungilla on vahva keskusta ja selkeät aluekeskukset, joiden palveluista huolehditaan asutusta ja elinkeinoelämää kehittämällä. • Maaseutualueilla turvataan perinteisten elinkeinojen toimintamahdollisuudet.
Ekotehokasta aluerakennetta etsimässä • Mihin kunta ja valtio voivat vaikuttaa • Kaavoitus ja muut rakentamisen ohjausjärjestelmät • Julkisten palvelujen sijainnin ohjaus • Energian tuotanto, hankinta ja käyttö (miten tuotetaan, verotus) • Yhteisesti hyväksytty arvomaailma vaikuttaa päätöksiin • Valtiolta tulee kuntien suuntaan ohjausta • Mihin yksilö voi vaikuttaa • Omat valinnat • Arvomaailma, elämäntyyli ohjaa • Energian käyttö (ja tuotanto) • Tehdyistä ratkaisuista ei pidä syyllistää
Aluekeskusten ja palvelukylien kehittäminen • Palveluiden säilyttäminen edellyttää jatkuvaa rakentamista ja positiivista väestökehitystä. Maaseudulla vanhoja asuntoja muuntuu loma-asumiseen. • Jos haluamme säilyttää kehysalueen palvelut, meidän pitää saada palvelujen lähelle rakentamista – asuntoja, työpaikkojakin. • Jos edellä olevassa ei onnistuta, palvelut lähtevät ja negatiivinen kehävaikutus jatkuu: väki vähenee edelleen ja myös kunnan lähipalvelut joutuvat vaakalaudalle. • Mitä kauempana haja-asuja (joka ei ole paikallinen maanviljelijä) asuu lähipalveluista, sitä todennäköisemmin hän ostaa palvelunsa Salon keskustasta.
Maaseutuasutus ja haja-asutus • Perustuslain mukaan saamme vapaasti valita asuinpaikkamme. Sitä, minne asuntoja saa rakentaa ohjataan kuitenkin MRL:ssa. • Ennen maaseudun asutus oli sidoksissa maaseudun elinkeinoihin – sitten tuli henkilöauto, jolla pääsee … • Aina tulee olemaan ihmisiä, jotka haluavat asua maaseudulla ja maksaa kulkemisesta ja kuljettamisesta. • Kaupungilla ei ole mitään syytä edistää haja-asutusta joka paikkaan - mutta ei Salo sitä ole estänytkään. • Maaseudun elinkeinoihin liittyvä asuminen oma juttunsa.
Maaseudulle suuntautuvaa asutusta voi ohjata yleiskaavoilla • Tiettyjen kuntapalvelujen tuottaminen hajallaan olevalle väestölle on kallista (esim. kotipalvelut, koulukyyti). • Maaseutuhakuinen uusi asutus pitäisi saada ohjattua alueille, joissa asuu muitakin ja koululle on korkeintaan 2 km tai bussi kulkee. Salon olemassa oleva palvelu- ja koulukyläverkko tarjoaa siihen erinomaisen mahdollisuuden. • Väljä haja-asutus, jossa kaverit on kaukana, sitoo vanhemmat autonkuljettajiksi. • Kaikkialle sinkoutuva haja-asutus haittaa myös maa- ja metsätaloutta, luontoarvoja, metsästystä ja jokamiehen oikeutta. • Haja-asutustontin minimikoko (4000 m2) näyttää synnyttävän kyseenalaista maan”jatkojalostusta” .
Maaseutuasuminen, -elinkeinot ja energia • Maaseudulla pitäisi edellyttää suuria tontteja (vähintään 1 ha), mikä mahdollista paremmin esimerkiksi maalämpöjärjestelmät, tuulivoiman ja bioenergian sekä jätevesien suodatuskentät. • Toisaalta pitäisi olla sen verran tiivistä, että erilaiset yhteistoimintamuodot tulisivat mahdollisiksi, esim. jätevesien käsittely. • Kehysalue tarjoaa mahdollisuuksia uusiutuvan energian tuotannolle • Tuulienergiaa • Puuntuotantoa • Muu energiakasviviljely • Aurinkoenergiaa • Maalämpöä
Teesit • Kehysalueen lähipalveluiden säilyttäminen edellyttää olemassa oleviin taajamiin rakentamista. • Haja-asuja ei tue kehysalueen taajamapalvelujen säilymistä ja käyttää paljon energiaa ja aikaa autolla liikkumiseen. • Etäällä palveluista olevat loma-asuntoalueet tulee säilyttää lomakäytössä – alueet, joissa ei ennenkään ole asuttu. • Maaseutuasumista pitää ohjata kyläkeskuksiin sekä palvelujen ja joukkoliikenteen kannalta edullisille vyöhykkeille. • Haja-asutusta ei tule suosia kaavoitettujen taajamien lievealueilla.
Kaupungin rooli viherkaupungissa • Kaupungin tehtävä on tehdä ympäristö- ystävälliset valinnat mahdollisiksi ja helpoiksi. • Kaupunki kaavoittajana ei yksin pelasta maailmaa, mutta voi yllyttää ja näyttää esimerkkiä
Lisädiat • Seuraavia dioja ei esitetty itse seminaarissa
Tulevaisuuden haasteiden ja vahvuuksien hahmottaminen • väestö- ja työpaikkakehitys • energiahuollon vaihtoehdot - vaikutus kuntatason maankäyttöön • ilmastonmuutoksen uhkakuvat ja mahdollisuudet • kuntatalous ja yhdyskuntarakenne • Viherkaupunki, olemmeko valmiit? • valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet • moottoritien mahdollisuudet ja rakenteen hajaantumisen uhka • raideliikenne • yleiskaavallisen suunnittelun ja maapolitiikan yhteys
Muuta • Hyvin hoidettu kunnan maapolitiikka ohjaa rakentamista ekologiseen suuntaan. • Yhteistoimintaa kylille, yksityistiet, jätevedet, energiantuotanto • Suuret tontit nostavat kunnallistekniikan rakentamiskustannuksia. • Kehysaluetaajamissa voidaan puistotarpeita osittain korvata jonkin verran suuremmilla tonteilla. • Korttelipuistoja tarvitaan leikkikenttiä varten.
