Robustius

1. Robustius • Yleinen idea: jokin pysyy muuttumattomana vaikka jotakin muutetaan

2. Johdatusta robustiuteen: Wimsatt 1981 • Robustiusanalyysi on ‘triangulaatiota toisistaan riippumattomilla determinaatiotavoilla’. • Robustiusanalyysi erottaa todellisen (real); sillä on episteeminen rooli: mitä robustimpi jokin asia/ilmiö/tulos/ym. on, sitä suurempi syy meillä on uskoa että se on todellinen. • Robustius koskee todellisuuden kuvausvälineitä, ei todellisuutta itseään.

3. Woodward (2006) Robustiuden lajit: • Inferentiaalinen (datapäätelmät) • Derivationaalinen (teor. Oletuksetpäätelmät) • Mittaus (esim. Avogadron luku) • Kausaalinen (mitä pirua tämä tarkoittaa?)

4. Robustius taloustieteessä • Teoreettiset (taloustieteen) mallit usein johtavat samoja tuloksia vaihtoehtoisilla tai aikaisempaa realistisemmilla oletuksilla. Mitä järkeä tässä on? • Tätä mallien parantelun prosessia voi kuvata robustiusanalyysinä. Richard Levins 1966: kolmen tyyppisiä malleja: I uhrataan yleisyys II -::- realistisuus III -::- tarkkuus

5. Kuorikoski, Lehtinen & Marchionni (tulossa: BJPS) • Teoreettinen mallinnus taloustieteessä voidaan ymmärtää derivationaalisenakollektiivisena robustiusanalyysinä.

6. Weisberg (2006): robustiusanalyysi vaiheittain 1) Määritä onko joukolla malleja yhteinen tulos. 2) Analysoi onko näillä malleilla jokin yhteinen rakenne. 3) Muotoile robusti teoreema ceteris paribus – ehdon avulla. 4) Tee robustille teoreemalle stabiiliusanalyysi.

7. Käsitteitä • Stabiiliusanalyysi • Sensitiivisyysanalyysi • Robustiusanalyysi • Perturbaatiomenetelmät

8. Robustiuden episteeminen rooli Kaksi läheisesti toisiinsa liittyvää funktiota: • Auttaa suojautumaan virheiltä • Auttaa määrittämään eri oletusten suhteellisen tärkeyden annetun robustin tuloksen johtamisessa: ‘what is driving the result’ 1 Muokattavuusoletukset (totuusarvolla ei väliä) 2 Galilean oletukset (mahdollistavat keskeisen mekanismin mallintamisen) 2 Substantiaaliset oletukset (totuusarvo keskeinen)

9. Robustiuden episteeminen rooli • Toisistaan riippumattomat tavat määrittää sama tulos vähentää virheiden mahdollisuutta: • yksittäinen determinaatiotapa voi aina johtaa virheisiin, mutta olisi yllättävää jos toisistaan riippumattomat tavat johtaa sama tulos olisivat kaikki virheellisiä.

10. Riippumattomuus derivationaalisessa robustiudessa • Jos annettu determinaatiotapa on riippumaton toisesta, sen todennäköisyys saavuttaa korrekti tulos ei saisi riippua siitä, onnistuuko vai epäonnistuuko toinen tapa. • Jos determinaatiotavat ovat toisistaan riippumattomia tällä tavalla, tuloksen uskottavuus kasvaa determinaatiotapojen lukumäärän myötä.

11. Tapoja parantaa taloustieteellisiä malleja • Otetaan huomioon ennen huomiotta jäänyt muuttuja • Luodaan yhteyksiä muuttujien välillä, joita ei ensin ollut • Rajoitetaan tai laajennetaan sovellusalaa • Spesifioidaan institutionaaliset ja muut kontekstisidonnaiset asiat tarkemmin • Sallitaan epätäydellinen rationaalisuus • Sallitaan epätäydellinen informaatio • Yleistetään liian yksityiskohtaisia funktiomuotoja

12. Episteeminen epävarmuus koskien oletuksia • Taloustiede ei itsessään kerro - mitkä oletukset voivat vaikuttaa tuloksiin ja siis johtaa harhaan, • mitkä oletukset ovat epärealistisia ja • miten niitä voisi muuttaa jotta ne olisivat realistisempia. • Lähtökohtana on yleensä intuitiiviset ideat asioiden tärkeydestä.

13. Mallien parantaminen taloustieteessä ja robustius • Taloustieteellisten mallien idea on poimia vain kaikkein tärkeimmät kausaaliset mekanismit ja riippuvuussuhteet • Taloustieteen tutkimuskäytäntö: oletusten realistisuudesta saa esittää kritiikkiä vain jos esittää vaihtoehtoisen (formaalin) mallin, joka osoittaa joko • miten epärealistisen oletuksen muuttaminen muuttaa aikaisemman mallin tuloksia  uusi tulos, tai • osoittaa, ettei oletuksen muuttaminen muuta mallin tuloksia  todiste mallin robustiudesta

14. Argumentteja robustiutta vastaan: Orzack and Sober 1992 • Voiko robustius olla evidenssiä väitteen totuudesta? Kolme tapausta: 1 Tiedämme, että yksi malleista M1,…Mn on tosi. 2 Tiedämme, ettei mikään malleista M1,…Mn ole epätosi. 3 Emme tiedä onko mikään malleista M1,…Mn tosi. • Ongelma tapauksessa 1: Robustius ei kerro mikä malleista on tosi (Cartwright). • Ongelma tapauksissa 2 ja 3: on epäselvää miksi näistä malleista johdettavan yhteisen ennusteen/selityksen pitäisi olla tosi.  Entä jos robustius heijasteleekin vain sitä, mitä näille malleille on yhteistä, sanomatta kuitenkaan mitään todellisuudesta?

15. O&S argumentin ongelma • Vain tapaus 2 on relevantti, koska mikään malli ei kerro koko totuutta, eikä totuuden lisäksi mitään muuta. • O&S esimerkki tapaus 2:lle: kaikilla biologisilla malleilla, joissa luonnonvalinta on ainoa populaatioon vaikuttava voima, on seuraava seuraus: populaation koko on ääretön.  Ei kelpaa esimerkiksi, koska tämä ei ole meitä kiinnostava tulos; on aina mahdollista johtaa ainakin joitakin epätosia seurauksia mistä tahansa mallista.

16. Orzack and Sober: konfirmaatioargumentti • Oleta, että meillä on kaksi mallia, jotka ovat yhtä hyvin havaintoaineiston tukemia, ja joilla on sama tulos. Entä jos havaintoaineisto olisi ollut erilainen, eikä olisi tukenut malleja? jokoa) hylätään johtopäätös tai b) pitäydytään siinä.Tapauksessa a) havaintoaineisto konfirmoi, ei robustiustapauksessa b), tulos ei ole falsifioitavissa. • Ergo: derivationaalinen robustius ei ole episteemisesti arvokasta  Mikä on robustiuden rooli testauksessa?

17. Robustius ja epärealistiset oletukset Jos malliin sisältyy epärealistisia oletuksia, niiden epärealistisuudella ei ole väliä, jos voimme osoittaa, että mallin tulos ei riipu niistä: ‘Our truth is the intersection of independent lies' • Esim. Tulos [R]=’Agglomeraatio on todennäköisimpää sektoreilla, joilla on merkittäviä skaalatuottoja, markkinapaine on voimakas ja kuljetuskustannukset ovat pieniä.’ • Tulos voidaan johtaa olettamalla joko lineaariset kuljetuskustannukset, tai ’jäävuori’ kuljetuskustannukset.

18. Huom. • Robustiusanalyysi edellyttää, että ainakin jotkin (substantiaaliset) oletukset ovat realistisia.

19. Taloustiede Babylonialaisena tieteenä • Richard Feynman: Babylonialainen ja Euklidinen tiede • Jos taloustiede on Euklidinen deduktiivinen tiede, mikseivät taloustieteilijät kiinnitä enempää huomiota sen perusteiden (aksioomien) totuuden turvaamiseen? • Todelliset taloudet ovat perustavanlaatuisesti heterogeenisiä ja avoimia.  Virheitä ei voi eliminoida sen perusteista. • Ellei virheitä voi eliminoida, seuraavaksi paras tapa lisätä taloustieteen tulosten luotettavuutta on kontrolloida väistämättömiä virheitä. Tästä syystä robustiusanalyysi on taloustieteessä niin tärkeää.