KV-HALLINNON KEVÄTPÄIVÄT, TURKU

1. KV-HALLINNON KEVÄTPÄIVÄT, TURKU • 5.5.2004, SESSIORYHMÄ I: • Tutkintojen akateeminen tunnustaminen - ulkomailta tulevien opiskelijoiden todistukset • Ulkomaisten hakijoiden opiskelijavalinta • ammattikorkeakoulun näkökulmasta • Kansainvälisten asioiden opintosihteeri Marjo Pääskylä • Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Kansainväliset asiat • marjo.paaskyla@oamk.fi Marjo Pääskylä, 5.5.2004

2. Alustuksen sisältö • Opiskelijavalinnan tavoitteet • Aloituspaikkojen, hakijoiden ja opiskelijoiden määrät • Ulkomaisten opiskelijoiden opiskelijavalinnan valintaperusteet • Todistusten vertailuongelmat • Vaadittavat dokumentit • Todistusväärennökset • Todistusten toimitustapa • Lopulliset päättö/tutkintotodistukset vs. keskeneräiset opinnot • Hakijoiden oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen kohtelu • Kehittämistarpeet ja haasteet • Tietolähteet ulkomaisista tutkinnoista

3. Opiskelijavalinnan tavoitteet • Opetusministeriö on asettanut tavoitteeksi, että • ammattikorkeakoulut ja yliopistot lisäävät ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää niin, että vuonna 2008 Suomessa opiskelee yhteensä 12 000 tutkinnon suorittavaa ulkomaalaista(Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2003-2008) • suomalaisissa korkeakouluissa opiskelee vuoteen 2010 mennessä 10 000 – 15 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa elin. 4 % kaikista korkeakouluopiskelijoista(Korkeakoulustrategia 2001) Marjo Pääskylä, 5.5.2004

4. Oulun seudun ammattikorkeakoulun (OAMK) opiskelijavalinnan tavoitteet • 50 % englanninkielisten koulutusohjelmien opiskelijoista on ulkomaalaisia. • Englanninkieliset koulutusohjelmat ovat monikulttuurisia ja aidosti kansainvälisiä. • Suomenkielisiin koulutusohjelmiin saadaan lisää ulkomaisia opiskelijoita, jotka jäävät valmistumisensa jälkeen Suomeen ja sijoittuvat työelämään. Marjo Pääskylä, 5.5.2004

5. Oulun seudun ammattikorkeakoulun aloituspaikat vuonna 2004 • Nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa on yhteensä 1470 aloituspaikkaa 29 koulutusohjelmassa, joista yhteensä 72 aloituspaikkaa on kolmessa englanninkielisessä koulutusohjelmassa ja joiden aloituspaikoista 36 on tarkoitettu ulkomaalaisille opiskelijoille. Marjo Pääskylä, 5.5.2004

6. Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijamäärät vuonna 2004 • Tutkintoon johtavassa koulutuksessa on yhteensä 6 905 opiskelijaa. • Ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita on yhteensä 104, joista 68 opiskelee englanninkielisissä ja 36 suomenkielisissä koulutusohjelmissa. • Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat maanosittain: • Eurooppa 50 • Afrikka 24 • Aasia 21 • Amerikka 9 Marjo Pääskylä, 5.5.2004

7. Oulun seudun ammattikorkeakoulunhakijamäärät keväällä 2004 • Nuorten tutkintoon johtavan koulutuksen eli yhteishaun hakijoita yhteensä 5 201 (tilanne 26.4.2004), joista 17 ulkomaalaista hakijaa. • Englanninkieliset koulutusohjelmat • Degree Programme in Business Information Technology • Degree Programme in Information Technology • Degree Programme in Business Information Technology • hakijoita yhteensä 427 hakijaa (tilanne 26.4.2004), joista 312 (73 %) ulkomaalaisia. Marjo Pääskylä, 5.5.2004

8. Hakijamäärät OAMK:ssa keväällä 2004 Marjo Pääskylä, 5.5.2004

9. Marjo Pääskylä, 5.5.2004

10. Ammattikorkeakoulujen vieraskieliset koulutusohjelmat • Vuonna 2004 vieraskielisiä koulutusohjelmia on 26 ammattikorkeakoulussa. • 23 koulutusohjelmaa seuraavilla koulutusaloilla: • Kulttuuriala: 1 koulutusohjelma • Luonnontieteiden ala: 1 koulutusohjelma • Matkailu-, ravitsemis- ja talousala: 4 koulutusohjelmaa • Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala: 4 koulutusohjelmaa • Tekniikan ja liikenteen ala: 7 koulutusohjelmaa • Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala: 6 koulutusohjelmaa Marjo Pääskylä, 5.5.2004

11. Ulkomaisten opiskelijoiden opiskelijavalinnan valintaperusteet OAMK:ssa • Englanninkieliset koulutusohjelmat • Hakijoilla on oltava yleinen tai alakohtainen ammattikorkeakoulukelpoisuus: Suomen lukiota ja/tai ylioppilastutkintoa, ammatillista perustutkintoa, opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkintoa vastaavat ulkomailla suoritetut opinnot. • Opiskelijaksi voidaan ottaa myös muu hakija, jolla ammattikorkeakoulu katsoo olevan riittävät tiedot ja taidot ammattikorkeakouluopintoja varten (Ammattikorkeakoululaki 351/2003). Marjo Pääskylä, 5.5.2004

12. Kelpoisuuden antava ulkomainen tutkinto täytyy olla suoritettu sellaisessa oppilaitoksessa, joka kuuluu hakijan kotimaan viralliseen koulutusjärjestelmään ja sen on annettava korkeakoulukelpoisuus myös hakijan kotimaassa (eligibility for non university higher education or university-level higher education, esim. Saksassa Allgemeine Hochschulreife, Fachhochschulreife). • Hakijoilla oltava hyvä englannin kielen kirjallinen ja suullinen taito. • IELTS- ja TOEFL-testituloksia ei edellytetä hakuvaiheessa. Kielitestien suorittamista kuitenkin suositellaan, koska ne yleensä edellytetään oleskelulupaa varten (IELTS academic level 5.5-6.5) Marjo Pääskylä, 5.5.2004

13. Opiskelijat valitaan valintakoemenestyksen perusteella, aikaisempia opintoja ei pisteytetä valinnassa. • Englanninkielinen valintakoe järjestetään Suomessa ja Suomen ulkomaan suurlähetystöissä, mikäli lähetystöt suostuvat valvomaan valintakokeita. • Valintakokeissa testataan myös englannin kielen taitoa. • Ammattikorkeakoulujen Itä- ja Kaakkois-Aasian verkoston valintakoeyhteistyö; valintakokeet kiinalaisille hakijoille Kiinassa. Marjo Pääskylä, 5.5.2004

14. Ulkomaisten opiskelijoiden opiskelijavalinnan valintaperusteet OAMK:ssa • Suomenkieliset koulutusohjelmat • Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen yhteishaku: ns. erikoistapausvalinta ulkomaisilla todistuksilla hakevia varten. • Hakijoilla on oltava yleinen tai alakohtainen ammattikorkeakoulukelpoisuus (suomalaisia tutkintoja vastaavat ulkomailla suoritetut opinnot). • Hakijoilta edellytetään riittävää suomen kielen taitoa ammattikorkeakouluopintoja varten. • Opiskelijat valitaan valintakoemenestyksen perusteella, aikaisempia opintoja ei pisteytetä valinnassa. • Suomenkielinen valintakoe pidetään Suomessa. Marjo Pääskylä, 5.5.2004

15. Todistusten vertailuongelmat • Eri maista saapuvien todistusten kirjo on valtava. Mitä kauemmaksi Suomesta mennään, sitä erilaisempia todistukset ovat ja sitä vaikeampi niistä on saada tietoa. • Koulutusjärjestelmät ovat erilaisia ja koulutuksesta englanniksi käytettävät termit eivät ole välttämättä yhteneväisiä. • esim. mitä tarkoittaa eri maissa ”non university higher education” ja ”university-level higher education”? • Ammatilliset tutkintotodistukset ovat vaikeita arvioida ja niistä on vähän tietoa. Ne eivät useimmiten anna hakijan kotimaassa kelpoisuutta korkeakouluopintoihin. Marjo Pääskylä, 5.5.2004

16. Vaadittavat dokumentit • Todistusjäljennökset • OAMK:n hakijoilta edellytetään oikeaksi todistettu kopio alkuperäiskielellä annetusta todistuksesta sekä virallisen kielenkääntäjän laatima käännös todistuksesta englanniksi. Opiskelijaksi valittujen alkuperäiset todistukset tarkistetaan ennen valinnan vahvistamista. Valinta on siihen saakka ehdollinen. • Todistusjäljennösten oikeaksi todistaminen on ongelmallista (certified/ official/true copies): kuka voi todistaa jäljennöksen oikeaksi (notaari, paikallinen poliisi ym.)? Erilaisia tulkintoja ja käytäntöjä. Hakijoille on syytä antaa tarkat ohjeet. • Voiko jättää käsittelemättä hakemuksen, jonka todistusjäljennöksiä ei ole virallisesti todistettu oikeaksi? Marjo Pääskylä, 5.5.2004

17. Todistuskäännökset • Kenen kääntämät todistukset hyväksytään? (kääntäjän allekirjoitusja leima) • Kuka on virallinen kielenkääntäjä (sworn/official/chartered/authorized translator)? • Mikä on kääntäjän moraali ja vastuu? Onko todistukset käännetty asiakkaan edun mukaisesti? Onko kaikki käännetty vai jotain jätetty tarkoituksella kääntämättä? • Mitä termejä käytetään? Miten keskeiset koulutukseen liittyvät termit käännetään? (esim. Venäjän lukio: keskiaste vai täysi keskiaste) Marjo Pääskylä, 5.5.2004

18. Todistusväärennökset • Huomiota kannattaa kiinnittää mm. todistusten kieliasuun sekä siihen, onko todistuksissa hakijan syntymäaika ja nimi oikein, onko todistus päivätty, allekirjoitettu ja leimattu (huom! leiman laatu: liian yksinkertainen leima, ”perunaleimasin”). • Leimoja voi olla myös ”liikaa” ja ne voivat olla vääränlaisia ja väärässä paikassa. • Mm. tietokoneella tulostetut rekisteriotteet ovat helpompia väärentää (myös niissä tulisi olla aina päiväys, leima ja allekirjoitus). • Käsin kirjoitetut, kirjoituskoneella täytetyt, tietokoneella tulostetut ja painetut todistukset ovat kaikki yhtä päteviä, jos ne ovat maan tapa. • Maat, joista tulevien hakijoiden todistuksiin kannattaa suhtautua varauksella, mm. Nigeria, Ghana, Bangladesh. Marjo Pääskylä, 5.5.2004

19. Todistusten toimitustapa • Hyväksytäänkö välitysfirmojen kautta saapuvat hakemukset ja todistukset? • Voidaanko sähköpostitse skannatut tai faksatut hakemukset ja todistukset huomioida? • Jos hakemusten toimittaminen sallitaan sähköisesti, on huomioitava uusi laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003; esim. hakemuksen vireillepano sähköisesti, sähköisten asiakirjojen arkistointi). • Voiko ulkomainen hakija täydentää hakemustaan? Milloin hakemuksen ja täydentävien asiakirjojen on oltava perillä ja missä muodossa? Mikä on kohtuullinen aika? • Kannattaa tutustua hallintolakiin (434/2003), jossa säädetään mm. asiakirjojen lähettämisestä, asian vireilletulosta, asiakirjojen täydentämisestä sekä asian käsittelyä koskevista yleisistä vaatimuksista. Marjo Pääskylä, 5.5.2004

20. Todistus keskeneräisistä opinnoista vai lopullinen tutkintotodistus? • Yleensä edellytetään, että kelpoisuutena oleva tutkinto on oltava suoritettu hakuvaiheessa. Jos keskeneräiset tutkinnot huomioidaan, on siitä mainittava erikseen valintaperusteissa (esim. Suomessa huomioidaan kevään abiturientit). • Valintaperusteissa ja hakuohjeissa on syytä ilmoittaa, että epätäydellisiä ja puutteellisia hakemuksia ei voida ottaa huomioon. • Mistä erottaa, onko kyseessä lopullinen päättö/tutkintotodistus vai todistus keskeneräisistä opinnoista? (esim. Result Slip, Statement of Results, Transcript, Mark Sheet, Provisional Certificate). Kaikissa päätötodistuksissa ei välttämättä lue ”Diploma”, ”Degree Certificate” jne. Marjo Pääskylä, 5.5.2004

21. Hakijoiden oikeudenmukainen jatasa-arvoinen kohtelu • Suomalaisiin hakijoihin ja heidän toimittamiinsa asiakirjoihin luotetaan. Suomalaisia hakijoita ei saa kuitenkaan asettaa parempaan asemaan eikä vaatia heiltä vähemmän. • Ulkomaisten hakijoiden kohdalla ei pidä joustaa vaatimuksissa sen vuoksi, että asioita on hankalampi selvittää matkan takaa, tai että asiakirjojen selvittely on työlästä ja aikaa vievää. • Hakijalla on velvollisuus toimittaa riittävät ja asianmukaiset dokumentit korkeakoululle. Korkeakoululta ei voida edellyttää, että se tuntee kaikkien maailman eri maiden koulutusjärjestelmät ja käytännöt sekä miljoonien eri koulujen erilaiset todistuspohjat. Marjo Pääskylä, 5.5.2004

22. Valintakriteereiden on oltava selkeät ja läpinäkyvät. Hakijoiden arvioinnin on oltava luotettavaa, ja valintaperusteita on sovellettava oikeudenmukaisesti ja konsekventisti hakijoihin. • Admission –kyselyihin on vastattava kohtuullisessa ajassa (laki sähköisestä asioinnista, hakemuksen vireillepano). • Myös ulkomaisilla hakijoilla on muutoksenhakuoikeus. • Mikäli hakija katsoo, ettei ammattikorkeakoulun opiskelijavalintaa ole tehty valintaperusteiden mukaisesti tai että opiskelijavalinta-menettelyssä on toimittu virheellisesti, hänen on otettava yhteys ammattikorkeakouluun. Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua ammattikorkeakoulun hallitukselta 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta. Marjo Pääskylä, 5.5.2004

23. Kehittämistarpeet ja haasteet • Opiskelijavalintaprosessi, valintaperusteet ja valintakokeet • Ammattikorkeakoulujen englanninkielisissä koulutusohjelmissa tulisi käynnistää yhteishaku:yhteinen hakumenettely- ja lomake, valtakunnalliset taiamk-kohtaiset valintaperusteet, yhteinen hakijarekisteri, eri maista tulevien hakemusten vertailu ja arviointi, valintapäätökset ammattikorkeakouluissa • Ammattikorkeakoulujen yhteishaun erikoistapausvalintaa on kehitettävä palvelemaan paremmin ulkomaisia hakijoita. Marjo Pääskylä, 5.5.2004

24. Voitaisiin perustaa tietopankki ammattikorkeakouluun hakeneista ulkomaalaisista ja heidän tutkinnoistaan (sama hakija on saattanut hakea useampaan ammattikorkeakouluun tai koulutusohjelmaan). • On mietittävä, voidaanko tietyistä maista tulevien hakijoiden valintaperusteita tiukentaa esim. edellyttämällä aikaisempia korkeakouluopintoja. • Ongelmana ulkomaalaisviraston menettelytavat ja ohjeistus: oleskeluluvan myöntämisen perusteet vaihtelevat: joiltakin hakijoilta edellytetään korkeakouluopintoja, toisilta evätään oleskelulupa aiempien korkeakouluopintojen vuoksi eikä koulutusalan vaihtaminen ole UVI:n kriteereiden perusteella mahdollista. Marjo Pääskylä, 5.5.2004

25. Huomioidaanko ulkomaiset ammatilliset tutkinnot vai voidaanko ulkomaalaisilta vaatia suomalaista ylioppilastutkintoa vastaava yleissivistävä koulutus? • Miten ulkomainen hakija voi osoittaa kelpoisuutensa korkeakouluopintoihin? Pelkkien papereiden perusteella valittaessa ei ehkä saada sopivia opiskelijoita ja todistusten luotettavuus on kyseenalaista. Toisaalta valintakokeisiin osallistuminen Suomessa on kallista eikä hakijalla ole varmuutta opiskelupaikan saannista. • Kelpoisuusehdot olisi hyvä eritellä esim. amk:n WWW-sivuilla sen maan mukaisesti, missä tutkinto on suoritettu (esim. Ghana: Senior Secondary Certificate tai General Gertificate of Education, Advanced Level). Marjo Pääskylä, 5.5.2004

26. Ammattikorkeakoulut voisivat järjestää yhteisiä valintakokeita ulkomailla (Aasia-verkoston valintakokeita on järjestetty Kiinassa, entä muut maat?). Ongelmana on kuitenkin niiden kalleus. • Ammattikorkeakoulut voisivat järjestää yhteisiä valintakokeita Suomen ulkomaan suurlähetystöjen kanssa. Tällä hetkellä lähetystöt valvovat yksittäisten hakijoiden valintakokeita. Järjestelyistä sovitaan tapauskohtaisesti. • Olisiko muita tahoja ulkomailla, joiden kanssa valintakokeita voitaisiin järjestää yhteistyössä ulkomailla, esim. Suomi-Instituutit tms.? • Kannattaisi selvittää, onko mahdollista järjestää valintakokeita ulkomailla virtuaalisesti käyttäen hyväksi tietotekniikkaa. Marjo Pääskylä, 5.5.2004

27. Rekrytointi ja markkinointi • Miten saadaan maahanmuuttajat ja muut Suomessa oleskelevat ulkomaalaiset aktivoitua ja hakeutumaan korkeakouluihin? Voitaisiinko pakolaisiin soveltaa eri valintaperusteita (todistukset usein puuttuvat)? • Opiskeluun valmentavat opinnot sekä suomen kielen ja kulttuurin opinnot voitaisiin järjestää ulkomaisille hakijoille vaihto-opiskelun muodossa (esim. puoli vuotta tai vuosi ennen varsinaisia opintoja). Mutta mistä saataisiin apurahoja opiskelijoille ja lisäresursseja opetukseen? Edellyttäisi kirjoilla oloa jossain korkeakoulussa. • Ulkomaisille hakijoille on annettava entistä enemmän tietoa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja koulutuksen sisällöstä sekä ammattikorkeakoulu- ja yliopistojärjestelmän eroista. • Korkeakoulujen yhteiset markkinointi- ja rekrytointikeinot olisi otettava käyttöön yhteistyössä CIMO:n ja OPM:n kanssa (esim. yhteiset englanninkieliset valinta- ja hakuoppaat, opiskelijavalinnan WWW-sivut, yhteiset esiintymiset koulutusmessuilla jne.) Marjo Pääskylä, 5.5.2004

28. Resurssit • Onko korkeakouluissa riittävästi asiantuntijoita arvioimaan luotettavasti ulkomaisten hakijoiden kelpoisuutta? • Opiskelijavalintaan tarvitaan lisää resursseja: suuri työmäärä suhteessa opiskelijaksi otettujen ulkomaisten opiskelijoiden pieneen määrään. • Pitäisikö ulkomaisten opiskelijoiden valinnan kuulua korkeakoulujen opintoasioiden (esim. hakutoimisto) vai kansainvälisten asioiden hallinnon alaan? Onko keskitetty vai hajautettu (keskushallinto vai yksiköt) haku- ja valintajärjestelmä parempi? Marjo Pääskylä, 5.5.2004

29. Henkilöstön koulutustarpeet • Asiantuntijoiden (esim. OPH, CIMO, OPM, ENIC/NARIC) järjestämä koulutus eri maiden koulutusjärjestelmistä ja niiden tuottamista todistuksista opiskelijavalinnasta vastaavalle henkilöstölle olisi tarpeen. • Ulkomaalaisten hakemuksia käsittelevien henkilöiden kielikoulutusta on lisättävä (ei vain englannin kielikurssit, vaan myös muiden kielten keskeinen koulutukseen liittyvä terminologia, jota tarvitaan erikielisten todistusten tulkinnassa). Marjo Pääskylä, 5.5.2004

30. Muut kehittämistarpeet • Diploma Supplementit olisi otettava aktiiviseen käyttöön ja ne niiden käyttöä olisi laajennettava myös muihin kuin EU-maihin sekä Euroopan ulkopuolelle. • Diploma Supplementia vastaava dokumentti olisi saatava myös toiselle asteelle (erityisesti ammatilliseen koulutukseen). Marjo Pääskylä, 5.5.2004

31. Lisätietoja ulkomaisista tutkinnoista • WWW-sivuilta • esim. www.eurydice.org, www.unesco.org/iau/whed.html • Tietokannoista • Painetuista oppaista • Tutkintoja myöntäviltä tutkintolautakunnilta tms. • Tutkinnon myöntäneistä oppilaitoksista ja korkeakouluista • Kansallisista tutkintojen tunnustamisesta vastaavista yksiköistä • Vaihtamalla tietoa oman korkeakoulun sekä kotimaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen kollegoiden kanssa • Keräämällä talteen tyyppiesimerkkejä todistuksista maittain ja koulutusasteittain • Tapaamalla ja haastattelemalla hakijoita henkilökohtaisesti (jos oleskelevat Suomessa) Marjo Pääskylä, 5.5.2004