12.3.2013 Teemaseminaari: Tulevaisuuden ammattiopisto ja ECVET

1. 12.3.2013 Teemaseminaari: Tulevaisuuden ammattiopisto ja ECVET Yrittäjyyttä oppilaitoksiin ja innovaatioita työelämään

2. Meri Merkkiniemi KTM, NTM Projektikoordinaattori Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Opetusalan henkilöstö- ja täydennyskoulutus meri.merkkiniemi@oamk.fi 040 1415278 Opetushallitus käynnisti syksyllä 2012 viisi eri työryhmää, joiden tavoitteena on koota yhteen parhaita käytänteitä ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeiden helmistä. Pohjois-Suomen hanketoimijoiden muodostaman ryhmän teema on Yrittäjyyttä oppilaitoksiin ja innovaatioita työelämään. Kaikkien työryhmien työskentelyn tuloksena syntyy Opetushallituksen Edu.fi-sivustolle uusia sisältöjä sekä artikkelijulkaisu RIKASTETTU & RAKASTETTU OPPIMINEN - Oivalluksia ja malleja osaamisperusteisen ammatillisen koulutuksen opetusjärjestelyiksi ja -menetelmiksi. Pohjois-Suomen työryhmän jäsenet: Sanna Brauer, OAMK Meri Merkkiniemi, OAMK Sirpa Karjalainen, OSAO Jari Viitasalo, OSAO Mika Kananen, OSAO Juha Saarikoski, OSAO Petri Saikkonen, PSK-Aikuisopisto Ari Manninen, Lapin Matkailuopisto Minna Taivassalo-Salkosuo, OPH

4. TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ

5. TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ • Laadukkaan ammatillisen koulutuksen toteuttamisessa tarvitaan koulutuksen järjestäjien yhteistyötä elinkeinoelämän eri toimijoiden kanssa. Tuloksellinen työelämäyhteistyö edellyttää systemaattisuutta ja pyrkimystä pysyviin kumppanuuksiin. • Yhteistyö rakentuu win-win periaatteen mukaisesti, kun kaikki osapuolet ovat valmiita resursoimaan yhteistyöhön  Yhteistyö toimii parhaimmillaan, kun työ- ja elinkeinoelämän edustajat kytkevät oman yrityksensä todellista tai virtuaalista toimintaa ammattikoulutuksen yhteyteen. • Ammatillisen koulutuksen tulee vastata alakohtaisia ja alueellisia koulutustarpeita. Oppilaitosten on aktiivisesti kytkettävä elinkeinoelämän asiantuntijoita mukaan tukemaan oppimista ja opettamista ammatillisessa koulutuksessa. Työelämä- ja yrittäjyyskasvatusta tulee vahvistaa kaikilla koulutusasteilla

6. Laadukkaalle keskinäiselle yhteistyölle ominaisia piirteitä ovat: • jatkuvuus ja systemaattisuus • kumppanuus • erilaiset verkostot • vastavuoroisuus • räätälöinti ja yksilöllisyys • rajojen madaltuminen • innovointi ja yhdessä kehittäminen Tulevaisuuden työelämäyhteistyön tunnussanoja, OpetusneuvosSeijaRasku OKM

7. YHTEISTYÖN HYÖDYT

8. INNOVAATIOPEDAGOGIIKKA Innovaatiopedagogiikka on osaamisen jatkuvaa parantamista, joka tuo työelämään uusia ideoita ja käytäntöjä. Innovaatiopedagogiikka yhdistää oppimisen, uuden tiedon tuottamisen ja soveltamisen. • Käytännön tasolla innovaatiopedagogiikalla tarkoitetaan lähestymistapaa oppimiseen ja opetukseen työelämälähtöisestä ja tutkimus- ja kehittämisosaamista painottavasta näkökulmasta. Innovaatiopedagogiikan avulla kehittyvät metataidot ovat avainasemassa puhuttaessa uudesta osaamisen ulottuvuudesta. Monialaisessa ympäristössä tapahtuvan tutkimus- ja kehitystoiminnan avulla voidaan saada aikaan alueellisia innovaatioita ja lisätä yrittäjyyttä. • Innovaatiopedagogiikkaa sovellettaessa keskiössä on oppijan aktiivisuus ja vastuullisuus oman oppimisensa ja osaamisensa kehittäjänä. • Parhaimmillaan innovaatiopedagogiikka mahdollistaa uusien innovaatioiden syntymisen yhteistyössä koulutussektorin ja työ- ja elinkeinoelämän välillä. Uudet toimintamallit kehittävät niin työelämää kuin koulutustakin.

9. YRITTÄJYYSKASVATUS Yrittäjyyskasvatus ei ole ulkoista yrittäjyyttä liiketoiminnan näkökulmasta, eikä se aina merkitse sisäistä yrittäjyyttä. Tärkeintä on mahdollisuuksiin kasvaminen, yrittävyyteen oppiminen.

10. YRITTÄJYYSKASVATUS • Ammatillisen koulutuksen yrittäjyyskasvatus on opetuksen perusteiden tasolla jakaantunut omaehtoiseen, sisäiseen ja ulkoiseen yrittäjyyteen. Omaehtoisessa yrittäjyydessä yrittäjyyden ydin on muualla kuin liiketoiminnassa, omaehtoisen yrittäjyyden näkökulman mukaisesti opiskelija pohtii omaa yrittäjämäistä asennettaan ja käyttäytymistä myös sosiaalisissa ryhmissä. • Sisäisessä yrittäjyydessä opiskelija kerryttää itselleen yrittäjämäisiä taitoja, joita nykyajan työelämässä tarvitaan jokaisessa asemassa. Kaikki työelämän perustaidot ovat tärkeitä yrittäjyyttä opittaessa: luovuus, riskinottokyky, tiimitaidot ja vuorovaikutustaidot. • Opiskelijoita tulee kannustaa myös ulkoiseen yrittäjyyteen, joka on konkreettista yrittäjyyttä niillä riskeillä, mitä yrittäjyyteen kuuluu. • Yrittäjyyskasvatus omana oppiaineenaan ei lisää yrittäjyyttä, vaan sen tulee olla integroituna muuhun oppimiseen liittyvään toimintaan Liiketoimintaosaaminen sopii itsenäiseksi opintokokonaisuudeksi Toisen asteen koulutuksen yrittäjyyskasvatuksessa tulee korostaa seuraavia teemoja: Sisäisen yrittäjyyden vahvistaminen, ammatillisuuden mukaan ottaminen, ulkoisen yrittäjyyden tuominen konkreettiseksi ja ammattikasvu yrittäjyyskasvatuksen teemaan.

11. YRITTÄJYYTTÄKÄYTÄNNÖSSÄ Yrittäjyyskasvatusta tukevat parhaiten oppimisympäristöt, joissa nuoret joko pääsevät itse kokeilemaan tai kokemaan yrittämisen arkea. Olennaista yrittäjyyden käytännön harjoittelussa on oikea toiminta, jossa omilla ratkaisuilla ja toiminnalla on konkreettista vaikutusta lopputulokseen. Opiskelija saa yritystoimintaa harjoitellessa kokemusta myös oman alan työstä. NY – Nuori Yrittäjyys (NY Vuosi yrittäjänä, NY 24h -leiri) www.nuoriyrittajyys.fiwww.ny-yritys.fi TOY – Työssä oppiminen yrittäjänä (Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos) InnoOmnia – Luoviva - yritysviritin https://www.omnia.fi/web/innoomnia FINPEC - harjoitusyrityskeskus http://www.finpec.fi/

12. OPETTAJAN OSAAMINEN • Opetusmenetelmien osaamisen puute on opetushenkilöstön haaste; yrittäjyyspedagogiikka pitäisi tuoda iloiseksi osaksi oppimisen polkua antamalla opiskelijoille vastuuta, mutta myös malli ja mahdollisuus toiminnalliseen oppimiseen. • YES- ja Y-koontihankkeiden haastatellut asiantuntijat korostavat ulkoisen yrittäjyyskokemuksen sijaan opettajalta löytyviä yrittäjäominaisuuksia. Oma yrityskään ei välttämättä tuo opettajuuteen lisäarvoa, vaan voi pahimmillaan tarjota suppean näkökulman yrittäjyyteen. • Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet tulee sitoa uudistuvaan opettajuuteen, yrittäjyyskasvatus ei ole vain yhteiskuntaopin ja opon asia Ei tarvitse olla yrittäjyysaineiden opettaja/asiantuntija, voi ja kannattaa hyödyntää työelämän asiantuntijoita Asenne: Innostunut ja rohkea tekeminen ratkaisee

13. TEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMINEN

14. MOBIILITEKNOLOGIA • Mobiiliteknologiat yleistyvät oppilaitoksissa sekä työelämässä. Mobiililaitteiden viihdekäyttö on jo useille arkipäivää, ja teknologian hyödyntäminen koulutuksessa ja työelämässä on luontainen jatkumo tälle. • Tieto- ja viestintätekniikan välineet eivät itsessään tuo mitään lisäarvoa, jollei oppimisympäristö ja oppimistehtävät tue sopivasti haastaen opiskelua. Työvaltaisessa koulutuksessa teknologia on oppimista tukevaa. Niin opettajan kuin opiskelijan tulee muistaa, että käden taidot opitaan tekemällä. Teknologian avulla voidaan jakaa ajatuksia opitusta ja reflektoida omia työtapoja. • Uudet teknologiat ja menetelmät pyrkivät palvelemaan aktiivista oppijaa, oppimista ja oppimisprosessia yhä tehokkaammalla ja myös yksilöllisellä tavalla. Tärkeää on aktivoida oppijat toimimaan aktiivisesti niin oman oppimisprosessinsa kuin ympäröivän yhteisönsä hyväksi. Oleellista ei ole käytettävä teknologia, vaan se mitä sen käytöllä saavutetaan

15. SOSIAALINEN MEDIA • Sosiaalisen median käyttöönotossa on hyvä edetä pienin askelin. Opettaja voi aloittaa esimerkiksi ennestään tutuilla ohjelmilla, ja kehittää pedagogista näkemystä ja kokemusta vähitellen. • Opiskelijat tarvitsevat paljon ohjausta ja teknistä tukea uudenlaisten opetusmenetelmien ja sovellusten kanssa. Myös opiskelijoilla voi olla muutosvastarintaa uusia välineitä ja toimintatapoja kohtaan • Opettajien esimerkki ja oppilaitosjohdon tuki auttaa saamaan muutosta pysyväksi toimintatavaksi. Sosiaalisen median palveluiden, kuten wikien ja blogien avulla voidaan saavuttaa merkittävää lisäarvoa oppimisen tueksi

16. OPISKELIJOIDEN OSAAMISTA YRITYKSIIN

17. OPISKELIJOIDEN OSAAMISTA YRITYKSIIN • Työelämä muuttuu nopeasti ja koulutusalan kehityksen seuraaminen voi olla haastavaa. Yritysten johdon ja yrittäjien voi olla vaikea irrottautua täydennyskoulutukseen. Opiskelija voi valmistuttuaan tai jo työssäoppimisjaksollaan toimia uuden airuena, yrityksiin ajantasaista, uutta osaamista tuoden. Osaaminen voi olla esimerkiksi asiakaspalveluun tai markkinointiin liittyvää erikoisosaamista, joka on yrittäjälle arvokasta ydinosaamista täydentävää asiantuntemusta tai liittyä suoraan toimialan työtehtäviin. Opiskelija voi tuo yrityksen arkeen uusia näkemyksiä sekä uusia ideoita yrityksen päivittäiseen toimintaan ja parhaimmillaan kehittää yrityksen työprosesseja ja työyhteisön toimintaa.

18. INNOVATIIVISET OPPIMISYMPÄRISTÖT • Perusopetuksen tulevaisuuden kouluja on kehitetty paljon viime vuosina: nyt on aika satsata tulevaisuuden ammattiopistoihin! • Perinteisessä oppimisympäristössä rajoitteina ovat tylsyys, kalusteet, välineet ja asenteet. Rajoitteita rikkomalla saadaan aikaan vuorovaikutteista toimintaa fyysisessä ja virtuaalisessa tilassa. • Tulevaisuuden monimuotoiset oppimisympäristöt mahdollistavat yhteyden toisiinsa virtuaalisesti 3D-maailmassa. Tulevaisuuden oppilaitoksista kehittyy innovaatioympäristöjä, jotka muodostavat luovuuden ja innovaatioiden synnyttämisen osana hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista. Oppimisympäristöissä korostuu innovatiivisuus ja pedagogisuus

19. HANKKEET

20. Hankkeessa on kehitetty somen käyttöä perustutkintojen opetuksessa ja opintojen henkilökohtaistamisessa • Lisäksi selvitetään, miten opiskelijat osaavat hyödyntää sosiaalisen median työkaluja oppimisen ja tutkinnon suorittamisen tukena. • Pääkohderyhmänä toimivat tieto- ja viestintätekniikan sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijaryhmät. • Hankkeessa verkostoidutaan yritysten kanssa sosiaalisen median välityksellä sekä selvitetään yritysten sosiaalisen median hyödyntämisen nykytilaa ja tarpeita. Sosiaalisen median käyttö tulevaisuuden oppimisympäristönä

21. VIRTUAALIBAARI Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa on Opetushallituksen jaRovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke, joka tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen kehittää ja monipuolistaa ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjä Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkintoon (2010) ja Baarimestarin erikoisammattitutkintoon (2005) liittyen.

22. WHO SHOULD DEMAND MORE? • Modern bar in an international virtual world

23. PALVELU PADAT • Palvelu Padat -hankkeessa olivat käytössä tablet -tietokoneet, joita hyödynnettiin mahdollisimman paljon koulussa ja työssäoppimisjaksoilla. Hankkeen aikana tutustuttiin ja käytettiin laajalla rintamalla avoimen lähdekoodin ohjelmia sekä sosiaalista mediaa. • Sodexon, Fazer Food Servicen, Unirestan, Scandic Hotelli Oulun ja monen muun yrityksen kanssa aloitettiin ideointi, jonka tuloksena opiskelijat tekivät yritysten tarpeisiin sopivaa QR-koodipalvelua ja ideointia työssäoppimisjaksojen aikana. Toimintatapa on vahvistanut yritysyhteistyötä sekä samalla markkinoinut opiskelijoiden uuden teknologian osaamista. • Hankkeen ja yritysten yhteistyö QR-koodien hyödyntämisestä tuli näkyväksi alkuvuodesta 2012, kun KatriAntell (http://www.antell.fi) toi markkinoille uuden leipomotuotteen ja hyödynsi siinä QR-koodia.

24. PalveluPadat: osaamistayrityksiin

25. Antell on perinteikäs oululainen perheyritys • Antellinleipä on tuoretta https://www.facebook.com/pages/Palvelupadat/218744084851491

26. LIPPO Innomylly

27. Ammatillisen koulutuksen kehittämiseen sekä oppilaitosten ja työelämän välisen yhteistyön tiivistämiseen tarvitaan monipuolista osaamista: • Työelämäyhteistyötä • Yrittäjyyteen kasvattamista • Innovaatiopedagogiikan hyödyntämistä • Teknologian ja SoMen hyödyntämistä • Innovatiivisia oppimisympäristöjä • Innostuneita tekijöitä, ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta kokeilla uusia asioita

29. LINKIT JA VINKIT http://ammatillisetoppimisymparistot.wikispaces.com http://www.opefoorumi.fi//nappiparisto http://www.edu.fi/ammattipeda