JÄTEVESINEUVONTA LAPIN KUNNISSA –PROJEKTI 1.5.2007 – 31.12.2007

1. JÄTEVESINEUVONTA LAPIN KUNNISSA –PROJEKTI1.5.2007 – 31.12.2007 • Hanke on Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjelman mukainen maaseutualueiden jätevesineuvonnan aktivointihanke, jonka tarkoituksena on koota hyvät käytännöt Lappiin soveltuviksi ohjeiksi sekä aktivoida maaseudun asukkaita jätevesiasioiden kuntoon saattamiseksi. Hanke levittää aktiivisesti hyviä käytäntöjä koko maakuntaan ja edistää siten maaseudun ympäristötavoitteita. • Hankkeen on rahoittanut Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto (EMOTR)

2. Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) • Asetuksen tavoitteena on vähentää talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista • Asetus koskee viemäriverkostoon liittymättömiä • asuinrakennuksia • loma-asuntoja • karjatilojen maitohuoneita • elinkeinotoimintaa kuten majoitus- ja ravitsemuspalveluita • Asetus ei koske • vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin liittyneitä kiinteistöjä • ympäristöluvanvaraista jätevesien käsittelyä • kiinteistöjä, joilla muodostuu vähäisiä määriä jätevettä

3. Selvitys jätevesijärjestelmästä • kiinteistöt joilla on vesikäymälä selvityksen oltava valmis • muut kiinteistöt selvitys valmis 1.1.2008 mennessä (myös kantoveden varassa olevat kiinteistöt) • Selvityskaavakkeita löytyy internetistä esim.: • www.ymparisto.fi sivuilta • > vesivarojen käyttö> vesihuolto > haja-asutuksen jätevedet> selvitys jätevesijärjestelmästä, käyttö- ja huolto-ohje sekä päiväkirja • Rovaniemen kaupungin sivuilta • www.rovaniemi.fi > rakentaminen > lomakkeet > jätevesijärjestelmän selvitys • Selvitys pidetään kiinteistöllä ja esitetään viranomaisille pyydettäessä.

4. Jätevesijärjestelmän on oltava uuden asetuksen mukainen • HETI • uusilla kiinteistöillä • peruskorjattaessa vanhaa kiinteistöä => jätevesijärjestelmää tehostettava / uusittava • kiinteistöt joiden jätevesijärjestelmä aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaran • VIIMEISTÄÄN 31.12.2013 • kiinteistöillä, joilla jätevesijärjestelmä ei täytä asetuksen vaatimuksia

5. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN ON OLTAVA ASETUKSEN MUKAINEN – SIIS MILLAINEN? • Jos sinulla on vesivessa ja jätevedenkäsittelyjärjestelmänä pelkät saostuskaivot tai saostuskaivot ja kivisilmä => joudut tehostamaan tai uusimaan jätevesijärjestelmäsi • Vähimmäisvaatimus vesikäymälällä varustettujen kiinteistöjen jäteveden käsittelylle on vähintään kolmiosainen saostuskaivo ja maaperäkäsittely (imeytyskenttä tai maasuodattamo) • Jokaisen jätevesijärjestelmän sopivuus kiinteistölle arvioidaan tapauskohtaisesti.

6. Mikäli jätevesijärjestelmääsi on tehostettava tai se on uusittava, hanki ensin ammattitaitoinen suunnittelija • Suunnittelija selvittää mahdollisuudet liittyä viemäriverkostoon tai yhteishankkeet naapuruston kanssa. • Kunnallinen vesihuoltolaitoksen / osuuskunnan viemäriverkkoon liittyminen toiminta-alueella • Selvitetään vesi- ja viemärilaitokselta / osuuskunnalta onko kiinteistö toiminta-alueella ja ollaanko viemäriverkostoa rakentamassa lisää (vesihuollon kehittämissuunnitelma). • Liittymismahdollisuus kunnalliseen vesihuoltolaitoksen / osuuskunnan viemäriverkostoon toiminta-alueen ulkopuolelta • Naapureiden kanssa yhteisen jätevesijärjestelmän rakentaminen • Omien jätevesijärjestelmien tehostamisen / uusimisen (suunnitelmat, materiaalit ja työ) tarjouskyselyt yhdessä naapureiden kanssa

7. TOIMIVA JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ SAADAAN AIKAISEKSI KUN… • Ammattitaitoinen suunnittelija suunnittelee kohteeseensopivan jätevesijärjestelmän • Haetaan jätevesijärjestelmälle rakennus- tai toimenpidelupa. • Jätevesijärjestelmä rakennetaan huolella noudattaen suunnitelmia • Jätevesijärjestelmää huolletaan ja kunnostetaan säännöllisesti

8. SUUNNITTELIJA • Suunnittelija käy aina kiinteistöllä tutustumassa kohteeseen (mm. maaperä, kaivot, korkeussuhteet, jne.) • Suunnitelma • - karttaote kiinteistön sijainnista- asemapiirros, jossa on esitetty jätevesijärjestelmän sijoittuminen kiinteistölle- leikkauspiirros - tasopiirros • - selvitys jätevesijärjestelmän puhdistustehosta • - selvitys jätevesijärjestelmän mitoitusperusteista • tarvikeluettelo • kustannusarvio jätevesijärjestelmän tehostamisesta / rakentamisesta • jätevesijärjestelmän asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet • Suunnittelija vastaatilaajalle siitä, että jätevesijärjestelmä on suunniteltu kyseiseen kohteeseen asetuksen vaatimusten mukaisesti.

9. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN RAKENTAJA • Jätevesijärjestelmän rakentajan on osattava lukea suunnitelmaa ja toteuttaa rakentaminen suunnitelman mukaisesti. • Rakentaja vastaa rakennuttajalle, että jätevesijärjestelmä on rakennettu noudattaen suunnitelmia.

10. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN HUOLTO JA KUNNOSTUS • Kiinteistön omistajan vastuulla on jätevesijärjestelmän huolto ja kunnostus. Säännöllisen huollon ja kunnostuksen avulla jätevesijärjestelmä toimii hyvin ja on pitkä ikäisempi. • Esim. jos maasuodatusjärjestelmässä sakokaivoja ei tyhjennetä riittävän usein on seurauksena kentän iän lyheneminen ja jopa suodatuskentän tukkeutuminen. • Kiinteistön omistaja voi pidentää jätevesijärjestelmän ikää ja säästää kustannuksissa parhaiten vähentämällä veden kulutusta. • Jäteveden laatuun voi vaikuttaa mm. pesuaineiden valinnalla. • Vessanpönttöön ei saa vessapaperia lukuun ottamatta laittaa muuta kuin mikä on kertaalleen kulkenut ruuansulatuskanavan läpi!!! • Kiinteistön omistajan vastuulla on loppujen lopuksi että jätevesijärjestelmä on suunniteltu ja rakennettu oikein sekä sen huolto ja kunnostus.

11. MUONION KUNNALLA ON TOIMIVA VESIHUOLTOLAITOS • VIEMÄRILIITTYMISTÄ VOI KYSYÄ: • Jaakko Muotka, kunnanrakennusmestari • puh. 040 516 0790 • sähköposti: etunimi.sukunimi@muonio.fi tai • tekninen.tsto@muonio.fi • www.muonio.fi > tekninen osasto>vesihuolto

12. JOS KESKITETTYYN VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTYMINEN TAI YHTEISHANKE EI OLE MAHDOLLINEN… • Tutki miltä osin vanhan jätevesijärjestelmän osat ovat hyödynnettävissä. Useimmiten jätevesijärjestelmissä on esikäsittelyvaiheena saostuskaivot. • Saostuskaivot ovat jäteveden esikäsittelymenetelmä, jolla erotetaan jätevedestä pohjalle laskeutuva kiintoaine ja pinnalla kelluva aines esim. rasva. • Kuntotarkastuksen yhteydessä saostuskaivojen seinämät pestään painepesurilla, jolloin nähdään paremmin seinämien kunto.

13. SAOSTUSKAIVON KUNNONTARKASTAMINEN 1) saostuskaivot ovat oikeassa paikassa (mm. suojaetäisyydet kaivoon, rantaan, jne.) 2) betonisissa saostuskaivoissa on pohjat 3) kaivot eivät vuoda sisäänpäin (seurataan jonkin aikaa nouseeko jätevedenpinta tai näkyykö valumia) 4) kaivot eivät vuoda ulospäin (onko jätevedenpinta alempana kuin kaivosta lähtevän putken pää) 5) kaivon kannet ovat tiiviit 6) kaivon ympärillä oleva maa viettää kaivolta poispäin 7) kaivoissa on T-haarat (lietteen pidättämiseksi; T-haarat oikean mittaiset) 8) renkaiden ja läpivientien saumat ovat tiiviit

14. KAKSIOSAISEN SAOSTUSKAIVON MUUTTAMINEN KOLMIOSAISEKSIKaksiosainen saostuskaivo voidaan muuttaa kolmiosaiseksi jakamalla jälkimmäinen kaivo kahteen osaan. Myös kolmannen kaivon lisääminen kaksiosaisen kaivon jälkeen on mahdollista. Sakokaivo kuva: Vesi- ja ympäristöhallitus

15. SAOSTUSKAIVOJEN MITOITUSJätevesijärjestelmä mitoitetaan aina vähintään viidelle henkilölle • 3-osainen saostussäiliö kaikille jätevesille • tilavuus: henkilömäärä (asukasvastineluku) * 0,3 m3 + 0,5 m3:n lietetilavuus • käytännössä tilavuuden tulisi olla vähintään 2 m3 • Pelkille pesuvesille 2-osainen saostussäiliö • tilavuus: henkilömäärä (asukasvastineluku) * 0,24 m3 + 0,5 m3, kuitenkin vähintään 1,5 m3 • Saostussäiliön ensimmäisessä osassa on oltava noin puolet koko tilavuudesta.

16. SAOSTUSKAIVOJEN JÄLKEISEN JÄRJESTELMÄN KUNNOSTAMINEN • Saostuskaivojen jälkeen tuleva jätevedenkäsittelyjärjestelmä joudutaan melkeinpä aina rakentamaan uudestaan. Useimmiten valitaan tehdasvalmisteinen paketti. Mikä on • jakokaivo ja maahanimeyttämö tai • jakokaivo ja maasuodattamo tai • jokin tehdasvalmisteinen pienpuhdistamo (markkinoilla lukuisia eri malleja) • Kunnostaminen tehdään aina ammattitaitoisen suunnittelijan tekemien kunnan rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymien suunnitelmien mukaisesti!

17. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN KUNNOSTUSHANKKEEN ETENEMINEN • 1. Otetaan yhteyttä suunnittelijaan • suunnittelija käy aina paikanpäällä tekemässä mittauksia (maaperä, etäisyydet kaivoihin, jne.) • suunnittelija esittää mikä jätevesijärjestelmä on paras mahdollinen kohteeseen • 2. Sakokaivojen tyhjennyksen yhteydessä tarkistetaan kaivojen kunto • 3. Suunnittelija tekee suunnitelmat. • 4. Toimenpideluvan hakeminen kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta • 5. Jätetään mahdolliset avustushakemukset • 6. Vanhan jätevesijärjestelmän saneeraaminen tai tehostaminen tai uuden rakentaminen suunnitelmien mukaan • 7. Pyydetään jätevesijärjestelmän loppukatselmus lupaviranomaiselta • 8. Jätevesijärjestelmän hoito- ja kunnostustoimenpiteet

18. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN VALINTAAN VAIKUTTAVIA SEIKKOJA • Vesihuoltolaitoksen viemäriverkon toiminta-alue • Rakennusjärjestys • Kunnan ympäristönsuojelumääräykset • Kaavamääräykset • Pohjavesialueet • Tontin pinta-ala ja korkeussuhteet • Pohjaveden korkeusasema • Maaperä • Naapurien kaivot ja oma kaivo • Etäisyys rantaan • Onko kiinteistöllä sähköt • Loka-auton pääsy tontille • Syntyvän jäteveden määrä • Syntyvän jäteveden laatu

19. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SIJOITTAMINEN TONTILLE

20. ETÄISYYDET YLIMPÄÄN POHJAVEDEN PINTAAN • imeytyskentän /-ojaston pohjan pystysuoraetäisyys ylimmästä pohjavedenpinnasta ≥ 1 m • - maasuodatuskentän/-ojaston pohjan pystysuoraetäisyys ylimmästä pohjavedenpinnasta ≥ 25 cm. • kuivakäymälä on sijoitettava siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapurille ja varustettava tiiviillä alustalla, ettei valumia pääse syntymään • - jätevesien purkupaikat tulee aina sijoittaa säännöstelykorkeuden tai vesistön tulvakorkeuden yläpuolelle

21. JÄTEVESIENKÄSITTELYLLE ASETETTAVAT YLEISET VÄHIMMÄISVAATIMUKSETJäteveden käsittelyratkaisut harkittava tapauskohtaisesti (esim. kaavamääräykset, pohjavesialueet vaikuttavat)

22. KANTOVESI (vesi tuodaan ja viedään) • Kantovesi kohteessa syntyvä jätevesi voidaan kaataa maahan. Tällöinkään ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa!!! Ei saa aiheuttaa myöskään haju- tai terveyshaittaa!

23. KANTOVESI (vesi tuodaan)Vähäiset jätevedet voi johtaa maahan, mutta suositeltavaa ympäristöhaittojen välttämiseksi johtaa yksinkertaiseen käsittelyyn. • SAUNA- JA KEITTIÖVESI • Yhden pienen saostuskaivon kautta imeytyskaivoon tai -kuoppaan • SAUNAVESI • imeytyskaivoon tai –kuoppaan • KEITTIÖVESI • yhden piensaostuskaivon kautta imeytyskaivoon • tai –kuoppaan • saostuskaivoon erottuu keittiövedessä mahdollisesti oleva rasva ja näin vältetään imeytyskaivon tai kuopan tukkeutuminen

24. IMEYTYSKAIVO (myydään myös tehdasvalmisteisena)(Kuva: Vesi- ja ympäristöhallinto)

25. IMEYTYSKUOPPAKuva: Vesi-ja ympäristöhallitus

26. KEITTIÖVESIEN KÄSITTELY (kantovesi, vesi tuodaan)Kuva: Vesi- ja ympäristöhallitusSaostuskaivo + imeytyskaivo

27. KUIVAKÄYMÄLÄ – YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN JA EDULLINEN VALINTA • edullinen hankkia loma-asunnolle ja samalla jätevesien käsittely helpottuu • kompostikäymälä poistaa kotitalouden jätevesien ravinnekuormasta noin 80 % fosforista ja 90 % typestä myös orgaaninen kuormitus pienenee 40 % • omalle pihalle haja-asutusalueella (vähäiset määrät esim. kesämökillä) • - erotettu virtsa hyvä typpilannoite (hygienisoituminen vie n. 6 kk) • - erotettu kompostoitu uloste voidaan käyttää maanparannusaineena • - tai kuivakäymälän alusen uloste/virtsa jäte kompostoidaan (n. 1-2 vuotta) ja käytetään maanparannusaineena kun jäte on kompostoitunut hyvin • harmaille jätevesille (= keittiö- ja pesuvedet) jätevedenkäsittelynä kaksi saostuskaivoa, joiden jälkeen jakokaivo ja maaperäkäsittely (maaimeyttämö tai maasuodattamo) tai pelkille harmaille jätevesille soveltuva pienpuhdistamo • Nykyaikainen kuivakäymälä voidaan asentaa myös talon sisälle. • Käymäläseura Huussi ry:n internet sivuilta löytyy tietoa kuivakäymälöistä. www.huussi.net

28. HARMAIDEN VESIEN MAAHANIMEYTYS JA PUUCEE

29. Hyvin toimiva käymälä on vedetön, hajuton ja hygieeninen

30. VESIKÄYMÄLÄLLÄ VARUSTETUN KIINTEISTÖN JÄTEVESIEN KÄSITTELY • Käsittelyvaihtoehtoja ovat: • kolmiosastoinen saostuskaivo ja maahanimeytys • kolmiosastoinen saostuskaivo ja maasuodatus • tehdasvalmisteinen pienpuhdistamo (markkinoilla useita malleja) • kaksoisjärjestelmä, jossa WC-vedet umpisäiliöön ja pesuvesille esim. kolmiosainen saostuskaivo ja maaperäkäsittely • kaikki jätevedet umpisäiliöön • HOX! Umpisäiliötä käytetään vain erityistapauksissa, kun muuta vaihtoehtoa ei ole!!!

35. PIENPUHDISTAMOT • - tarkoitetaan tehdasvalmisteisia puhdistamoita, joiden puhdistusteho perustuu biologisiin, kemiallisiin tai biologis-kemiallisiin prosesseihin. • - etuina on esim. pieni tilan tarve ja soveltuvuus erilaisiin maastoihin. • tarvitsevat sähköä ja säännöllistä huoltoa • kemialliseen puhdistukseen tarvitaan aina kemikaalia, jonka lisäämisen muistaminen on usein kiinteistön omistajan vastuulla • - markkinoilla pelkistä puhdistamoista aina avaimet käteen ratkaisuihin ja joiltakin laitevalmistajilta voi ostaa myös huoltopalvelun • markkinoilla useita erilaisia malleja • Suomen ympäristökeskuksen sivuilta löytyy laitevalmistajien ja maahantuojien yhteystietoja sekä tietoa testeissä saaduista pienpuhdistamoiden puhdistustuloksista • www.ymparisto.fi > Vesivarojen käyttö > Vesihuolto > Haja-asutuksen jätevedet > SYKEn puhdistamotiedosto

36. TEHDASVALMISTEISET SANEERAUSPAKETIT • markkinoilla erilaisia jätevesijärjestelmän saneerauspaketteja mm. • - saostuskaivojen jälkeen asennettavia maaperäkäsittelypaketteja (jakokaivo + imeytys- / suodatusputkistoja tai kolmas saostuskaivo ja jakokaivo + imeytys- / suodatusputkistoja)

37. UMPISÄILIÖ • Umpisäiliötä käytetään vain erityistapauksissa! • Esim: • tilapäisratkaisuna kun alueelle on tulossa viemäröinti lähi tulevaisuudessa • jos mikään muu vaihtoehto ei ole mahdollinen • WC- vesille kun pesuvedet johdetaan maaperäkäsittelyyn tai pienpuhdistamoon • Umpisäiliö on aina varustettava täytön hälyttimellä! • Umpisäiliön kunto on tarkastettava silmämääräisesti aina tyhjennyksen yhteydessä ja tyhjennykset on suositeltavaa merkitä muistiin. • Vanhaa öljysäiliötä ei saa missään tapauksessa käyttää jätevesien umpisäiliönä!!! Miksi ei? • Jätevedessä alkaa hapen loputtua syntyä rikkivetyä ja muita syövyttäviä aineita => metallinen öljysäiliö syöpyy puhki. Myöskään öljyn jäämät eivät kuulu luontoon.

38. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TEHOSTAMISEEN / UUSIMISEEN ON MAHDOLLISTA HAKEA AVUSTUSTA • kunta voi myöntää avustusta järjestelmän suunnitteluun • kotitalousvähennys (www.vero.fi) • korjausavustus (www.ara.fi) • vesihuoltoavustus (www.ymparisto.fi) • yritysten investointituet (www.te-keskus.fi) • maatilatalouden tuet (www.te-keskus.fi) • maatalouden ympäristötuki (www.te-keskus.fi) • Säännöt muuttuvat vuosittain => kysy asianomaiselta taholta jätevesi avustuksista.

39. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TEHOSTAMISESSA / UUSIMESSA VOI SÄÄSTÄÄ… • Kun valitsee kuivakäymälän vesikäymälän sijaan (jos mahdollista ja kiinnostusta asiaan riittää) • Kun toteuttaa hankkeen yhteishankkeena naapurin naapuruston kanssa • joko naapurin / naapuruston kanssa yhteinen jätevesijärjestelmä tai • tilataan yhteishankkeena kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnittelu ja rakentaminen (yhteishankintana suunnittelu, tarvikkeet ja työ) • Saneeraa vanhasta jätevesijärjestelmästä asetuksen mukainen

40. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄÄ HANKITTAESSA HUOMIOITAVIA ASIOITA • Tiedustele hankintahinnan lisäksi: • kuinka usein järjestelmää täytyy huoltaa, voiko huollon suorittaa itse vai täytyykö tilata ammattilainen ja jos pitää tilata ammattilainen, mitä huolto maksaa • paljonko järjestelmän vaatimat käyttökustannukset ovat vuodessa esim. kemikaalin menekki ja hinta / vuosi • järjestelmän käyttöikä (esim. pumppu) • takuuaika • varaosat • jos tarvitaan kemikaalia, mistä kemikaalia voi ostaa • jätevesijärjestelmän takuuarvo = millaisiin puhdistustuloksiin järjestelmällä pääsee

41. Jätevesijärjestelmän kunnostushankkeen eteneminen • 1. Otetaan yhteyttä suunnittelijaan • suunnittelija käy aina paikanpäällä tekemässä mittauksia (maaperä, etäisyydet kaivoihin, jne.) • suunnittelija esittää mikä jätevesijärjestelmä on paras mahdollinen kohteeseen • 2. Sakokaivojen tyhjennyksen yhteydessä tarkistetaan kaivojen kunto • 3. Suunnittelija tekee suunnitelmat. • 4. Toimenpideluvan hakeminen kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta • 5. Jätetään mahdolliset avustushakemukset • 6. Vanhan jätevesijärjestelmän saneeraaminen tai tehostaminen tai uuden rakentaminen suunnitelmien mukaan • 7. Pyydetään jätevesijärjestelmän loppukatselmus lupaviranomaiselta • 8. Jätevesijärjestelmän hoito- ja kunnostustoimenpiteet

42. ESIMERKKI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN VALINNASTA • Kiinteistö 120 m2 omakotitalo, varustus painevesi ja vesivessa. Talossa ennestään 2-osainen betonirenkaista rakennettu sakokaivo ja kivisilmä. • 1) Onko mahdollista liittyä keskitettyyn verkostoon (nyt tai tulevaisuudessa). Jos ei => 2) • * Kysy vesihuoltolaitokselta. • 2) Onko mahdollista rakentaa yhteinen puhdistamo naapureiden kanssa. Jos ei => 3) • *Tarkista kunnasta onko erityisehtoja puhdistukselle kyseisellä alueella. • 3) Tarkista sakokaivon kunto ja tieyhteys sakokaivolle. • Kunnossa =>Tarkista mitoituksen riittävyys jos jälkimmäinen kaivo jaetaan kahteen osaan. Mikäli ei riitä rakennetaan yksi lisäkaivo. • Huonossa kunnossa => Lasketaan kannattaako kunnostaa vai hankkia tehdasvalmisteinen muovinen sakokaivo. • 4) Tutki maaperäpuhdistamon rakennusmahdollisuus. • * pohjavesialue, vähimmäisetäisyydet (mm. vesikaivoihin, naapurin rajaan, vesistöihin, ojiin, pohjavedenpintaan), maaperän soveltuvuus imeytykseen • Jollei alue ole pohjavesialueella, suojaetäisyydet riittäviä ja maaperä imeytykseen sovelias valitaan maahan imeytys.

43. Jos muut ehdot täyttyvät, mutta maaperä ei ole imeytyskelpoinen valitaan maaperäsuodattamo. Vaaituksella selvitetään mahdollinen pumppauksen tarve. Molemmat ratkaisut voidaan rakentaa myös matalaan perustettuna ratkaisuna. Pohjavesialueella voidaan rakentaa maasuodattamo, kunhan se eristetään perusmaasta vettä läpäisemättömällä kalvolla. Imeytyskenttää ei saa rakentaa pohjavesialueelle. • 5) Valitse tehdasrakenteinen pienpuhdistamo. • 6) Selvitä onko mahdollisuuksia järjestää yhteishankintana naapureiden kanssa suunnittelua, tarvikehankintoja tai rakentamista. Yhteishankintojen luontevia organisoijia ovat vesihuoltolaitokset ja kyläyhdistykset.

44. MIKSI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TEHOSTAMINEN / UUSIMINEN ON VIISASTA SUORITTAA NYT • - asetuksen vaatimukset on täytettävä noin 6 vuoden kuluttua • keskitetyn jätevesiviemäröinnin ulkopuolella asuu Lapissa arviolta 41 000 asukasta. Voidaan olettaa, että Valtioneuvoston asetuksen vaatimukset  täyttyvät vain pienellä osalla kiinteistöistä • ammattitaitoisista suunnittelijoista on jo nyt pula • väitetään, etteivät jätevesijärjestelmien hinnat ainakaan laske vaan saattavat jopa nousta • ja…

45. Jätevesien mahdollisimman tehokas puhdistaminen on sitä ympäristötyötä, jolla voi parhaiten vaikuttaa oman ympäristönsä viihtyisyyteen ja puhtauteen

46. RAKENNUSVALVONTA-VIRANOMAISET rakennustarkastaja myöntää uudiskohteiden jätevesijärjestelmille rakennusluvan ja vanhojen kiinteistöjen jätevesijärjestelmille toimenpideluvan Rakennustarkastaja:Pertti Matinlompolo puh. 0400 398 062 Sähköposti: etunimi.sukunimi@muoni.fi YmpäristönsuojelusihteeriPertti Matinlompolopuh. 0400 398 062 YmpäristötarkastajaTarja Bergmanpuh. 322 6336, 0400 - 190 360 YmpäristötarkastajaJouni Roivainenpuh. 322 6341, 040 - 558 2830 Sähköposti:etunimi.sukunimi@rovaniemi.fi MUONION KUNTA