1 / 37

Johdatus viestintään, 3. teema: viestintä on merkityksenantoa ja tulkintaa

Johdatus viestintään, 3. teema: viestintä on merkityksenantoa ja tulkintaa. Leif Åberg syksy 2004. 1 peruskäsitteet 15. 09. 2 viestintä on prosessi 22.09. 3 viestintä on merkityksen-antoa ja tulkintaa 29.09. 4 viestintä on yhteisyyttä 06.10. 5 edelliset teemat jatkuvat 13.10.

viveca
Download Presentation

Johdatus viestintään, 3. teema: viestintä on merkityksenantoa ja tulkintaa

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Johdatus viestintään, 3. teema:viestintä on merkityksenantoa ja tulkintaa Leif Åberg syksy 2004

  2. 1 peruskäsitteet 15. 09. 2 viestintä on prosessi 22.09. 3 viestintä on merkityksen-antoa ja tulkintaa 29.09. 4 viestintä on yhteisyyttä 06.10. 5 edelliset teemat jatkuvat 13.10. 6 keskinäisviestintä 20.10. välitentti 27.10. 7 organisaatioviestintä 03.11. 8 joukkoviestintä 10.11. verkkoviestintä 17.11. viestinnän tulevaisuus ja kooste 24.11. ei luentoa 01.12. lopputentti 08.12. rästitentti 13.01.2005 (ja 23.05.) Luentojen jaksotus

  3. Semiotiikka • tutkii symboleja ja merkityksiä • useita koulukuntia, kaksi pääjuurta • (eurooppalainen) strukturalismi • korostaa merkkijärjestelmän rakennetta • deSaussure • Tarto, mm Lotman • Pariisin strukturalistinen koulukunta • (amerikkalainen) pragmatismi • korostaa myös merkkien vaikutusta • Peirce

  4. Eräitä peruskäsitteitä • semioosi eli merkityksenanto • polyseemisyys eli monitulkintaisuus • kanoninen kertomus • syntagma ja paradigma • metafora ja metonyymi

  5. Semioosi eli merkityksen antaminen • Merkki (sign) viittaa itsensä ulkopuolella olevaan kohteeseen (object) • Merkin ymmärtää joku, merkki puhuttelee käyttäjänsä mieltä, tulkitsinta (interpretant) • Tulkitsin on merkitystä luova vaikutus, 'subjektiivinen sanakirja'

  6. Merkityksenannon osat (Charles S. Peirce) MERKKI TULKITSIN KOHDE

  7. Merkityksenannon osat (Peirce) "koira, dog, hund" MERKKI ikoninen,indeksinen tai symbolinen suhde reema, lause tai argumentti TULKITSIN KOHDE Barthes: denotatiivinen, konnotatiivinen tai myyttinen (symbolinen) tulkinta

  8. Merkityksenannon osat (Peirce) "koira, dog, hund" MERKKI ikoninen,indeksinen tai symbolinen suhde reema, lause tai argumentti TULKITSIN KOHDE Barthes: denotatiivinen, konnotatiivinen tai myyttinen (symbolinen) tulkinta

  9. Ikoni, indeksi ja symboli • ikoni: merkki ja kohde samankaltaisia: mutkan merkki, wc-opasteet • indeksi: merkin ja kohteen suhde perustuu jatkuvuuteen: savu, tuuliviiri, kuumemittari • symboli: suhde sopimuksenvarainen, kuten aakkoset, punainen puolikuu

  10. Merkityksenannon osat (Peirce) "koira, dog, hund" MERKKI ikoninen,indeksinen tai symbolinen suhde reema, lause tai argumentti TULKITSIN KOHDE Barthes: denotatiivinen, konnotatiivinen tai myyttinen (symbolinen) tulkinta

  11. Reema, lause ja argumentti • reema: yksittäinen merkki, joka toimii tulkitsimena, esimerkiksi liikennemerkki • lause: kahden merkin tai lauseen yhdistelmä tulkitsimena, esimerkiksi määritelmä • argumentti: loogisten lauseiden ketju, esimerkiksi logiikan päättelysäännöt

  12. Merkityksenannon osat (Peirce) "koira, dog, hund" MERKKI ikoninen,indeksinen tai symbolinen suhde reema, lause tai argumentti TULKITSIN KOHDE Barthes: denotatiivinen, konnotatiivinen tai myyttinen (symbolinen) tulkinta

  13. Tulkinta: merkityksenannon tasot (Roland Barthes) • Denotaatiotaso: varsinainen (sanakirja)merkitys: koiran määritelmä • Konnotaatiotaso: yksilöllinen sivumerkitys: omat kokemukseni koirista • Symbolitaso: yhteisöllinen sivumerkitys: koiruus

  14. Merkityksenanto on äärimmäisen yksilöllinen prosessi • Umberto Econ rhizome- eli juurakkomalli • ärsyke laukaisee assosiaatioketjuja, joita voi jatkaa loputtomiin • assosiaatioketjut ovat yksilöllisiä • jokainen viestintätilanne on polyseeeminen eli monitulkintainen

  15. Juri Lotmanin (1973) autokommunikaatiomalli • Kaksi kommunikaatiotapaa: • klassinen lähettäjä-vastaanottaja -malli • autokommunikaatiomalli, jossa lähettäjä lähettää tietoa itselleen • tämä tuottaa myyttistä informaatiota • esimerkkejä: omaelämäkerran tai päiväkirjan lukeminen, sisäinen monologi, meditaatiokaavat, mantrat • myös strategiset suunnitelmat ja perusviestit !(Henri Broms ja Henrik Gahmberg 1987)

  16. Autokommunikaatio prosessina Paluu sanomaan 1uudessa kontekstissa Minä,lähettäjä Sanoman 1tuottaminen Minä,vastaan-ottaja Sanoma 2 Sanoman 1koodi muuttuu

  17. Lineaarisessa mielessä: strategia lähetetään, ”valutetaan” organisaation ala-tasoille tavoitteena suunnitel-man toimeenpano Autokommunika-tiivisessa mielessä: laatijat osoittavat itselleen, että ollaan oikealla asialla, kontrolloidusti tavoitteena päämäärä-tietoisuus, oikean imagon viestiminen, uskon valaminen Esimerkki autokommunikaatiosta: työyhteisön strategia

  18. Kanoninen kertomus • Fisher • narratiivinen semiotiikka • Greimas • kanoninen kielioppi • Propp • aktanttiteoria tarkemmin katso http://www.valt.helsinki.fi/STAFF/ABERG/LSEM004/

  19. ihmiset ovat tarinankertojia ja tarinan kuulijoita ihmisten toimien takana ovat hyvät syyt (good reasons) nämä hyvät syyt ovat kontekstisidonnaisia ihmiset tunnistavat narraation logiikan: pysyykö tarina koossa ja onko tarina uskottava maailma on kertomusten sarja Walter Fisher: narratiivinen paradigma

  20. Tarinan koherenssi, koossapysyminen: argumentatiivinen: rakenteellisesti ehyt sisällöllinen: miten on muihin tarinoihin verraten karaktäärinen: miten istuu esittäjän suuhun Tarinan uskottavuus: tarinaan liittyvät syyt tarinan arvot

  21. I Tekstien kolme rakennetasoa: syvärakenteetankkuroivat merkityksenannon hahmotusprosesseihin kerronnalliset raken-teet: mistä puhutaan diskursiiviset raken-teet: miten puhutaan II Tekstien tutkimuksen fokus: syntaktinen: merkkien väliset suhteet semanttinen:merkitykset Greimas’in generatiivisen kulun mallin ulottuvuudet

  22. Greimas’in generatiivisen kulun mallin ulottuvuudet Tekstien tutkimuksen fokus: syntaktinen: merkkien väliset suhteet semanttinen: merkitykset Syntaksin taso: merkkien väliset suhteet Semantii-kan taso:merkityk-set • kolme rakennetasoa: • syvärakenteet ankkuroivat merkityksenannon hahmotusprosesseihin • kerronnalliset rakenteet: mistä puhutaan • diskursiiviset rakenteet: miten puhutaan Syvärakenteet Kerronnallisetrakenteet Diskursiiviset rakenteet

  23. Syntaksin taso: merkkien väliset suhteet Semantiikan taso:merkitykset Syvärakenteet Perussyntaksi Perussemantiikka Kerronnallisetrakenteet Kerronnallinen syntaksi Kerronnallinensemantiikka Diskursiiviset rakenteet Diskursiivinen syntaksi Tematisaatio jakuvallistaminen

  24. Perussyntaksilogiikan keinoin kuvattavissa oleva merkityksenannon prosessi - polarisaatio ja binaarioppositiot - semioottinen neliö

  25. Semioottinen neliö (Greimas) käsite vastakäsite vastakkaissuhde S 1 S 2 ristiriitasuhteet täydentyväsuhde täydentyväsuhde - S 2 - S 1 vastakkaissuhde vastakäsitteenpuuttuminen ei-käsite

  26. Kerronnallinen syntaksi - kerronnallinen kielioppi - aktanttimalli - kerronnallisen kulun teoria

  27. Greimas’in aktanttimalli lähettäjä objekti vastaan-ottaja auttaja subjekti vastustaja

  28. Proppin aktanttiteoria • tehtävän antaja • etsitty • sankari • valesankari • roisto • auttaja • ylempi voima

  29. Kanonisen kertomuksen skeemat: sopimusosa asettamisosa toimintaosa tunnustusosa Juoni testien sarjana: kvalifioiva testi ratkaiseva testi glorifioiva testi Kerronnallisen kulun teoria

  30. Diskurssiinpano- toimijan asettaminen: kuka - tilan asettaminen: missä - ajan asettaminen: milloin - aspektin eli näkökulman asettaminen

  31. Perussemantiikka- yksilölliset ja sosiaaliset semanttiset perusarvot, ”universaaliarvot”- esimerkiksi aina läsnäolevat elämä ja kuolema,luonto ja kulttuuri

  32. Kerronnallinen semantiikka- ideologisointi - yksilölliset ja sosiaaliset arvot, jotka liittyvät tähän tarinaan

  33. Tematisaatio - kertomuksen teemat: mistä kyse Kuvallistaminen- valitut kielikuvat ja metaforat - referentiaalinen ikonointi

  34. Sovellus: Kehyskertomuksen rakentaminenKun kehyskertomusta suunnitellaan, pohditaan seuraavia asioita: Merkkien väliset suhteet Merkitykset Miten merkityksen-antoa hahmotetaan Binaarioppositiotja semioottinen neliö Taustalla olevatuniversaalit arvot Mistä puhutaan Aktantit, kerronnan kulku Ideologisointi,tämän tarinan arvot Miten puhutaan Kuka, missä, milloinNäkökulma Teemat,metaforat javiittaukset Lopuksi Fisherin testi: 1) pysyykö tarina koossa: a) onko se rakenteellisesti ehyt, b) miten se istuu muihin tarinoihin ja c) esittäjänsä suuhun; 2) onko tarina uskottava: a) syyt ja b) arvot

  35. Syntagma (MITÄ) ja paradigma (MITEN) yllätyksellinen Syntagmaattiset valinnat tavanomainen Paradigmaattiset valinnat

  36. Metaforat ja metonyymit • metaforinen ilmaisu • siirtää yhden paradigman merkityksiä toiseen paradigmaan • uutta ja outoa ilmaistaan tutun avulla • uusi yhdistelmä tuottaa uuden merkityksen • esimerkkejä: • Marlboro-mies • Benetton • puhunnassa vaikkapa ”kolmekymmentä kiloa sitten”

  37. Metaforat ja metonyymit • metonyyminen ilmaisu • syntagman osa tuottaa koko syntagman • osa edustaa kokonaisuutta • esimerkkejä • savukemainoksessa tupakoijan käsi • viljatähkä muropaketin kyljessä • McDonald’sin kaaret

More Related