Download
1 / 44
440 likes | 583 Views
Oikeussosiologia 6: Tuomioistuinten tuomitsemistoiminta. Kaijus Ervasti. Tuomioistuimet ja tuomioistuinten tehtävät.
E N D
Oikeussosiologia 6: Tuomioistuinten tuomitsemistoiminta Kaijus Ervasti
”Jokaisen tuomarin olisi tietyssä konkreet-tisessa tapauksessa jouduttava samaan lopputulokseen. Mutta me tiedämme, että tämä vaatimus on lähes yhtä mahdoton kuin vaatia, että jokaisen taiteilijan on maalattava täysin samanlainen taulu jostain maisema-kohteesta." (Nousiainen 1963)
Tuomioistuinsosiologisen tutkimuksen kohteita (1) • Oikeudensaantimahdollisuudet (access to justice) ja prosessikynnys • Oikeudellistuminen ja ”prosessitulva” • Riitojen käsittely- ja ratkaisuvaihtoehdot tuomioistuimissa ja muualla • Asianosaisten menestyminen oikeudenkäynnissä • Tuomioistuimen roolit ja funktiot
Tuomioistuinsosiologisen tutkimuksen kohteita (2) • Riitojen syntyminen ja vääryyskokemusten muuntuminen oikeusriidoiksi • Ihmisten kokemukset tuomioistuimista ja luottamus oikeuslaitokseen • Oikeudellisen avun merkitys riidanratkaisussa • Tuomareiden sosiaalinen tausta ja sen merkitys tuomitsemiselle • Tuomioistuimet ja riidat osana oikeuskulttuuria
Käsitteellisiä lähtökohtia • Termit ”tuomioistuin”, ”tuomitseminen” ja ”oikeudenkäynti” eivät ole yksiselitteisiä • Tuomioistuimet voidaan määritellä kahdella tavalla: 1) joko kertomalla, mitä ne tekevät tai 2) määrittelemällä tuomioistuimeksi mikä tahansa instituutio, jolla on tietty rakenne • Yleensä tuomioistuin mielletään ”pieneksi” järjestelmäksi, jossa on kolme erillistä roolipelaajaa. Kaksi heistä on ”osapuolia” ja kolmas ”tuomari”, joka ratkaisee asian. • Määritelmällisesti tuomioistuimia on vaikea erottaa hallinnollisista toimijoista tai esim. välimiehistä
Esimerkkejä tuomioistuinkokoonpanoista • Norjalainen sovintoneuvosto (pelkistä maallikoista koostuva lautakunta) • Suomalainen käräjäsihteeri (maallikko, joka ratkaisee asioita) • Amerikkalainen jury-järjestelmä • Pohjoismainen lautamiesjärjestelmä • Erityistuomioistuimet, joissa intressi- tai asiantuntijajäseniä. • Pelkästään ammattituomareista koostuvat kokoonpanot • Suomessa myös tuomiovaltaa käyttäviä lautakuntia.
Syitä asian viemiselle tuomioistuimeen • Juridisen päätöksen tarve • Halpa ja rutiininomainen prosessi • Vakuutusyhtiöt saattavat edellyttää • Näyttäminen ulkopuoliselle taholle • Tapaus monimutkainen ja lopputulos epävarma • Uskottavuus kaupankäynnissä ja liikesuhteissa • Halu vaikuttaa oikeusjärjestelmään • Arvositoumusten puolustaminen
Tuomitsemisen kriteerit verrattuna muuhun päätöksentekoon • On olemassa yksilöllinen riita • Tietyt osapuolet voivat olla osallisina riidassa, eikä kyse ole laajasta epämääräisestä ryhmästä kuten teollisuus • Kolmas osapuoli osallistuu riitaan • Pidetään kuuleminen, jossa riitaa koskevaa informaatiota esitetään • Kolmas osapuoli ratkaisee erimielisyyden tekemällään päätöksellä • Päätös perustuu aineellisen oikeuden periaatteille yhdistettynä esitettyyn informaatioon
Tuomitsemisen menettelylliset periaatteet • Puolueettomuus ja riippumattomuus • Mahdollisuus tulla kuulluksi • Päätösten perusteleminen • Muodollinen oikeus
Oikeudenkäytön funktiot • Funktio-käsite ongelmallinen: • Prosessioikeudessa funktioilla viitattu ideologisiin näkemyksiin lainkäytön tehtävistä. • Sosiologiassa funktioilla usein viitattu seurauksiin, jotka selittävät järjestelmän toiminnan. • Erotettu ilmi- ja piilofunktiot. • Oikeudenkäytön funktioita vaikea erottaa oikeuden funktioista • Oikeudenkäytön funktioita vaikea erottaa oikeuden, oikeusjärjestyksen, oikeusjärjestelmän, oikeussääntelyn tai normien funktioista
Riitaprosessin tehtävät • Oikeussuojan antaminen: taustalla perinteinen oikeusvaltiokäsitys • Käyttäytymisen ohjaaminen: taustalla hyvinvointivaltiollinen yhteiskuntakäsitys • Konfliktinratkaisu: taustalla liberaali yhteiskuntakäsitys • Julkisen vallan kontrollointi: perusoikeusajattelu
Tuomioistuintapausten määrä Suomessa • Käräjäoikeudet (2012) • Siviiliasioita(riita- ja hakemus): kirjallinen valmistelu 460 888, suullinen valmistelu 2 631, pääkäsittely 4 457; Rikosasioita: kirjallinen menettely 18 966, pääkäsittely 44 655 • Hovioikeudet (2012) • Siviiliasioita 3 773;Rikosasioita 6 454 • Korkein oikeus (2011) • Siviiliasiat: Hylätyt valituslupahakemukset, 1 110 hyväksytyt 91; Rikosasiat: Hylätyt valituslupahakemukset, 1 025 hyväksytyt 57 • Hallinto-oikeudet (2012) • 20 600 • Korkein hallinto-oikeus (2012) • 3928 • Erityistuomioistuimet (2012) • Työtuomioistuin 179; Markkinaoikeus 531, Vakuutusoikeus 6 880
Siviiliprosessiuudistukset 1986- • Vuonna 1993 siviiliprosessi uudistettiin perusteellisesti. Tuolloin luotiin Suomeen moderni länsimainen oikeudenkäynti. • 1990- ja 2000-luvulla uudistettu myös rikosprosessi, hallintoprosessi, hovioikeusprosessi, syyttäjälaitos, hovioikeusmenettely ym. • Vuoden 1993 alioikeusuudistusta ja siviiliprosessia seurattu poikkeuksellisen laajasti (Optulassa kymmeniä erillistutkimuksia). • Tutkimukset ja muutoin havaitut ongelmat ovat johtaneet useisiin korjausmuutoksiin 1990-ja 2000-luvuilla. • Keskeisiä uudistuksia mm. oikeudenkäyntikulu-uudistus (1999), oikeusapu-uudistukset (1998 ja 2002), siviiliprosessimuutokset (2003) sekä tuomioistuinsovittelu-uudistukset (2006, 2011, 2014)
Suomalainen riitaprosessi Haastehakemus Yksipuolinen tuomio Kirjallinen valmistelu Vastaaja ei vastaa Suullinen valmistelu Sovitaan Vahvistettu sovinto Pääkäsittely Sillensä Tuomio Erillinen tuomioistuinsovittelu
Kirjallisessa valmistelussa ratkaistut riita-asiat 1995-2012
Riita-asiat asiaryhmittäin 2008 (suullinen valmistelu, pääkäsittely)
Oikeudenkäynnin osallistujat • One-shotters: Osapuolet, joille oikeudenkäynti on ainutkertainen tapahtuma. Yleensä yksityishenkilöt ovat tällaisia • Repeat players: Osapuolet, joilla on paljon kokemusta oikeudenkäynneistä. Tällaiset ovat yleensä yhteisöjä.
Syitä yksityishenkilöiden häviämiselle ja yritysten voittamiselle • Toistuvasti oikeudenkäynteihin osallistuvilla runsaasti strategisia etuja. • Yksityishenkilöiden jutun peruste saattaa olla juridisesti heikompi. • Yhteisöt tuovat tuomioistuimiin enemmän juttuja, jotka helppo voittaa kuten saatavan perintää koskevia juttuja. • Yhteisöt tuovat tuomioistuimiin juttuja, joissa näyttö on parempi. Yhteisöt voivat hylätä huonot jutut pidättäytymällä vireillepanosta tai hyväksymällä sopimuksia. • Lopputulosten erot voivat johtua yhteisöjen ja yksilöiden käyttämien oikeudellisten palveluiden määrästä ja laadusta.
Toistuvasti prosesseihin osallistuvien (repeat players) lähtökohdat • Ovat kartuttaneet kokemustaan ja kykenevät rakentamaan parempia sopimuksia ja asiakirjoja. He laativat yleensä myös sopimuksen muodon. • Heillä on paremmat mahdollisuudet käyttää oikeudellisia asiantuntijoita. • Heillä voi olla asioiden ajamista helpottavia epävirallisia suhteita instituutioiden viranhaltijoihin. • Koska panokset toistuvasti osallistuville suhteellisesti pienempiä, he voivat omaksua strategian, jossa he maksimoivat voitot kaikkien tapausten suhteen, vaikka se sisältäisi maksimaalisen häviön yksittäisessä tapauksessa. • Voivat pyrkiä ennakkotapauksiin ja uhrata niihin paljon resursseja.
Alioikeusuudistus 1993 • Alioikeuksien yhtenäistäminen • Siviiliprosessiuudistus • Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva uudistus
Alioikeusuudistuksen tavoitteet (1) • Alioikeuksien yhtenäistäminen • Kahdelle rinnakkaiselle järjestelmälle ei perusteita • Kansalaisten osallistuminen lainkäyttöön tulisi taata • Oikeudenkäyntikuluja koskeva uudistus • Voittaneen osapuolen pitäisi saada täysi korvaus kuluistaan • Oikeudenkäyntejä ei tarpeettomasti pitkitetä • Aiheettomat oikeudenkäynnit vähenevät
Alioikeusuudistuksen tavoitteet (2) • Alioikeusmenettelyn uudistaminen • Oikeusturvan parantaminen (suullisuus, välittömyys, keskitys) • Oikeudenkäyntien nopeuttaminen • Oikeudenkäynnin kustannusten pitäminen kohtuullisina • Sovintojen lisääminen • Pienten asioiden ratkaiseminen valmistelussa
Alioikeusuudistuksen vaikutukset tavoitteidensa valossa • Tavoitteiden mukaiset ”myönteiset” vaikutukset • Jostain näkökulmasta kielteiset vaikutukset • On usein näkökulmasta kiinni, pidetäänkö jotain vaikutuksia myönteisinä vai kielteisinä
Tavoitteiden mukaiset ”myönteiset” vaikutukset • Yhtenäinen alioikeusjärjestelmä selkeämpi kansalaisten ja hallinnon kannalta • Asioiden valmistelu johtaa asioiden perusteellisempaan käsittelyyn ja oikeusturvan paranemiseen • Sovinnot ovat lisääntyneet • Voittaja saa aikaisempaa useammin täyden korvauksen kuluistaan • ”Aiheettomat” oikeudenkäynnit ovat vähentyneet • Tuomioiden perustelut ovat aiempaa parempia
Jostain näkökulmasta kielteiset vaikutukset • Maallikoiden merkitys riita-asioiden käsittelyssä on vähentynyt • Prosessikynnys on noussut • Oikeudenkäynnit kallistuivat ja kuluriski kasvoi • Kolmen tuomarin kokoonpanoa käytetään vain harvoin • Käsittelyajat pitenivät • Alioikeuksien käytännöt osin epäyhtenäisiä
Oikeudenkäyntikulut asiaryhmittäin 1995, 2004 ja 2008 (euroina)
Prosessikynnyksen nousuun liittyviä ongelmia • Konfliktit saattavat jäädä ratkaisematta • Oikeudenmukaisuuden toteutuminen • Kansainväliset sopimukset ja perusoikeudet • Luottamus oikeuslaitokseen • Vaikutukset viranomaisten työhön
Syitä alioikeusuudistuksen vaikutusten ongelmille • Lainvalmistelun ohuus • Valmistelun pitkä aikajänne ja ajattelutapojen muutos • Perustelujen ristiriitaisuus • Selvitysten puute • Implementointiin liittyvät ongelmat • Toimintaympäristön muutokset • Kyseessä hyvin suuri uudistus
Alioikeusuudistusta koskevan tutkimuksen hyödyt • Lainvalmistelu • Tuomarit ja asianajajat • Oikeushallinto • Erilaiset intressitahot • Yleinen kansalaiskeskustelu • Oikeus- ja yhteiskuntatieteet
Keinot vaikuttaa ongelmiin prosessissa • Tutkimus • Sääntely • Tuomarien rekrytointi • Koulutus • Laatuhankkeet ja laatumittareiden kehittäminen • Ammatti-identiteetti ja etiikka
Suomalaisen riitaprosessin (pääkäsittelyn) peruspiirteitä • Valtaosa riidoista liittyy asumiseen, työhön, velkaantumiseen ja perheeseen • Jutuista kolmanneksessa yksityishenkilöiden välisestä jutusta, kolmanneksessa yksityisen yhteisöä vastaan nostamasta, joka seitsemännessä yhteisön yksityistä vastaan nostamasta ja joka viidenneksessä yhteisön välisestä jutusta. • Yleensä sekä kantajia että vastaajia on yksi • Vain harvat ovat prosessissa ilman asiamiestä tai avustajaa • Keskimääräinen intressi noin 15 000 euroa • Keskimääräiset oikeudenkäyntikulut kantajilla noin 6500ja vastaajilla 5500 euroa • Yksityishenkilöt häviävät juttunsa huomattavasti useammin kuin yhteisöt
Siviiliprosessia koskevan sääntelyn piirteitä (1) • Tuomareiden toimintaa vaikea säädellä muutoin kuin perinteisellä sääntelyllä • Koulutuksen ja laatuhankkeiden merkitys kasvanut • Suuri osa muutoksista 1990-loppupuolelta lähtien ovat olleet reagointia korkeisiin oikeudenkäyntikuluihin ja pitkiin käsittelyaikoihin • Esitykset muuttuvat usein lakivaliokunnassa • Eri toimijatahojen käsitykset sääntelyn sisällöstä vaihtelevat. Keskeisiä asiantuntijatahoja tuomarit, asianajajat ja prosessioikeuden tutkijat
Siviiliprosessia koskevan sääntelyn piirteitä (2) • Yleensä uudistusten oletetaan toteutuvan ilman resurssilisäyksiä • Kytkökset kansainväliseen kehitykseen ja perustuslakiin lisääntyneet • Median kiinnostus tuomioistuinten toimintaa kohtaan lisääntynyt • Siviiliprosessiuudistuksia seurattu harvinaisen laajasti • Oikeudenkäymiskaari muotoutunut sekavaksi lukuisten erillisuudistusten jälkeen (esim. vuosina 1985-2005 lakia muutettiin 45 kertaa)
