330 likes | 683 Views
KPulkkanen 11/2006. 2. Vammojen esiintyminen. Suomi: 65000 kiekkoilijaa kilpailutoiminnassa, >50% alle 15 vNopea liike (yli 50 km/h) ja tilannevaihtelut, kiekon nopeus jopa yli 160 km/h, maila, ahdas tilaMiehill
E N D
1. KPulkkanen 11/2006 1 Jääkiekkovammat
2. KPulkkanen 11/2006 2
3. KPulkkanen 11/2006 3 Vammojen synty ja sijainti 50% syntyy taklauksesta tai törmäyksestä
80% ovat lieviä
10% yli 1 kk ”työkyvyttömyys”
Tyyppivammat: olkapää, polvi, lihas, yläraajan murtumat, pään tärähdysvammat, kasvot/hammas
Selkäydinvammat nykyään harvinaisia; aiheuttajana on lähes aina taklaus takaa päin ja isku pää edellä laitaa vasten
4. KPulkkanen 11/2006 4
5. KPulkkanen 11/2006 5 Aivovammat Aiheuttaja suora isku ja/tai kiihtyvyys-hidastuvuusvoimat
Vaikeusasteen arviointi, lievän vamman tunnusmerkit:
Silmät spontaanisti auki tai avaa käskettäessä
Liikevaste: tekee mitä käsketään (puristaa molemmilla käsillä, nostaa kumpaakin jalkaa)
Puhe asiallista tai korkeintaan hieman haparoivaa
6. KPulkkanen 11/2006 6 …aivovammat… Tajunnan orientaation selvitys (”onko kaikki kotona”)
ensivaikutelma ja kysymykset ”miten kävi”, ”mihin sattuu” kertoo jo paljon
jos vähänkään vaikuttaa, että ajatus ei kulje kirkkaasti, kysy: Ketä vastaan pelataan, mikä erä menossa, millä kentällä ollaan…
Kuukaudet tai viikonpäivät etu-
ja takaperin
Nämä kysymykset voi esittää kun pelaaja on siirretty pukuhuoneeseen
7. KPulkkanen 11/2006 7 …aivovammat…toiminta jäällä… Ole itse rauhallinen, perusasiat ovat yksinkertaisia ja helppo suorittaa!
Selvitä tajunnan taso (ks. edellä); jos tajuissaan, pyydä liikuttamaan raajoja ja kysy onko kipukohtia (kaularanka!)
Jos pelaaja on tajuton, turvaa ensin vapaa ilmatie (seuraava kuva)
8. KPulkkanen 11/2006 8 …vapaan ilmatien turvaaminen… Kypärä pois päätä tukien, nauhat saksilla poikki, suusta irtoesineet pois
Pää tuetaan kallonpohjasta käsillä ja alaleukaa nostetaan ylös; näin kieli ei painu tukkimaan nielua
jos tajuton ja epäily kaularankavammasta, mutta hengittää, säilytä tukiote ja kevyt veto ambulanssin tuloon saakka
JOS EI EPÄILYÄ kaularangan murtumasta, päätä taivutetaan myös jonkin verran taaksepäin
nopea arvio: liikkuuko rintakehä, tuntuuko hengitys?
HUOM! jos ilmatien avaamisesta huolimatta ei hengitä, aloitetaan painelu-puhalluselvytys (ks myöhemmin)
9. KPulkkanen 11/2006 9 …aivovammat…toiminta jäällä… Siirrä kaularanka ja selkäranka tuettuna pois jäältä (seuraava kuva) Säilytä pään tukiote!
Pään laitaan iskenyttä JA tajutonta (tai tajuttomana ollutta) epäillään AINA kaularankaan vammautuneeksi ennen tarkempia tutkimuksia (mieluummin väärä epäily kuin riskin otto)
ambulanssi 112
10. KPulkkanen 11/2006 10 ..aivo/selkäydinvammat..siirtäminen jäältä.. Riittävän monta avustajaa nostettaessa, jotta selkäranka pysyy neutraalissa asennossa
Jätä tukikauluksen asettaminen ammattilaiselle
11. KPulkkanen 11/2006 11 …aivovammat…toiminta jäällä… Jos tajunta ok, ei hälyttäviä kipualueita (niska/kaula!) ja liikkuminen onnistuu, saatetaan pelaaja tuettuna rauhallisesti vaihtoaitioon/pukuhuoneeseen
Älä jätä loukkaantunutta yksin vaikka tajunta palaisikin
Ei juotavaa juuri tajuttomana olleelle
12. KPulkkanen 11/2006 12 Hyvin lievän/lievän aivovamman oireet: Päänsärky, huimaus, pahoinvointi, näköhäiriöt
vaihtelevasti monia muita oireita
Muistikatko (hyvin lievä <10 min, lievä < 24 h)
Ei tajuttomuutta
paina mieleesi tapahtuman kellonaika oirekeston arviointia varten
13. KPulkkanen 11/2006 13 …aivovammat… Luokittelu:
Lievä: ei tajuttomuutta, oirekesto alle 15 min
Kohtalainen: ei tajuttomuutta, mutta oirekesto yli 15-30 min
epäily vaikeasta vammasta: tajuttomuus, lyhytkestoinenkin
Kohtalaisenkin vamman oireet tai oireiden eteneminen seurannassa: lääkäriin
Lääkärikäynti mielellään myös lievien oireiden ollessa kyseessä
14. KPulkkanen 11/2006 14 …aivovammat…”vuokaavio”… ei tajuttomuutta tajuttomuus
15. KPulkkanen 11/2006 15 Liikunnan aloittaminen aivovamman jälkeen Jos oireet kestivät yli 15 min, vähintään 1 vk tauko urheilusta
Kun oireita ei ole tauon aikana ilmaantunut, aluksi
Kevyt liikunta, hölkkä
Kevyt lajiharjoittelu, esim. luistelu
Harjoitukset ilman kontaktia
Normaali harjoitus, ennen tätä pitäisi olla lääkärintarkastus
HUOM! Jokainen porras kestää vähintään vuorokauden, ja oireita ei saa olla seuraavaan vaiheeseen siirryttäessä
16. KPulkkanen 11/2006 16
17. KPulkkanen 11/2006 17 PPE l. painelu-puhalluselvytys jos henkilö ei hengitä, avaa ilmatie (ks edellä)
jos edelleenkään ei hengitä, aloita painelu-puhalluselvytys (seuraavat kaavio ja kuva)
HUOM! henkitorven avaus on toimenpide, jonka tarpeellisuuden arviointi, suorittaminen ja välineetkin vaatii erityisosaamista, jota yleensä on vain lääkäreillä ja joillakin terveydenhuollon ammattiryhmillä
18. KPulkkanen 11/2006 18 Painelu-puhalluselvytys (aikuinen)
19. KPulkkanen 11/2006 19 …painelu-puhalluselvytys (aikuinen)…
20. KPulkkanen 11/2006 20 …lapsen (alle 8 v) elvytys…
21. KPulkkanen 11/2006 21 Kylkiasento…tajuton mutta hengittävä henkilö…
22. KPulkkanen 11/2006 22
23. KPulkkanen 11/2006 23 Syvempien haavojen ensiapu Haavaa ei ruveta puhdistamaan, mutta irtoesineet poistetaan ja näkyvän lian voi huuhtoa pois runsaalla puhtaalla vedellä
Haava peitetään puhtailla kuivilla taitoksilla ja sidotaan joustavalla siteellä
Vuotavaan haavaan paineside
Kiristyssidettä EI käytetä
Ommeltavaksi 6-8 h sisällä, muuten tulehdusriski kasvaa selvästi
HUOM! Jäykkäkouristusrokote (voimassa 10 vuotta); lapset rokotetaan yleensä alle 2 ja 11-13 vuoden iässä
Haavan hoito-ohjeet lääkäriltä
jos myöhemmin punoitusta, kuumotusta ja kipua, viittaavat nämä haavan tulehtumiseen; tällöin yhteys lääkäriin
24. KPulkkanen 11/2006 24 Ruhjeet, venähdykset, murtumat Raajavammojen arviointi
25. KPulkkanen 11/2006 25 …ruhjeet, venähdykset, murtumat… yläraajan ja solisalueen vammat/murtumat voidaan tukea kolmioliinalla
alaraajamurtumat voidaan lastoittaa esimerkiksi aaltopahvilla (ilmalasta paras); raajaa käsitellään tukien ja varoen ja murtumakohta pehmustetaan
ulota lasta murtuman molemmin puolin nivelen yli, joustoside käy lastan kiinnittämiseen
rintakehän/vatsan/lantion alue
> jos vammamekanismi, -energia ja oireet
viittaavat vaikeampaan tilanteeseen, on
nämä tutkittava sairaalassa
26. KPulkkanen 11/2006 26 …kolmioliina…
27. KPulkkanen 11/2006 27 .ruhjeet, venähdykset..KYLMÄHOITO ensiapuna. Tärkeä ja ensisijainen lihas-, jänne- ja nivelsidevammoissa (ja murtumissa)
Lievittää kipua, vähentää turvotusta ja tulehdusreaktiota
KKK (kompressio, kylmä, kohoasento)
ensin Kompressio esim joustavalla painesiteellä
sitten heti Kylmä esim jääpussilla 20 min jaksoissa parin tunnin välein
* ei suoraan paljaalle iholle (paleltumavaara!),
vaan esim joustositeen tai sukan tms päälle
* kylmäspray ei jäähdytä tarpeeksi
vammautunut raaja kohoasentoon
lääkärikäynti tarpeen mukaan
jos pelkkä oireenmukainen hoito riittää, kylmähoito 2-3 päivän ajan 2-3 x päivässä, tulehduskipulääke (ibuprofeiini tms) muutaman päivän kuurina
28. KPulkkanen 11/2006 28 … kylmähoito ensiapuna … Vamma-alue peitetään elastisella siteellä
Päälle asetetaan kylmäpussi
Kylmäpussi sidotaan paikoilleen elastisella siteellä
Pehmytosavammoissa tulee 1-3 vrk:n ajan välttää voimakasta kuormitusta, hierontaa, lämpöhoitoja
29. KPulkkanen 11/2006 29 ”Ilmat pihalle” eli hengityksen salpaus vatsaan osunut isku
auta pelaaja kyyry-konttausasentoon jolloin hengitys- ja vatsalihakset rentoutuvat; tilanne helpottuu nopeasti
tai
selin makuulla kohotetaan ylös vatsan kohdalta (venyttää palleaa)
30. KPulkkanen 11/2006 30 Nenävammat murtuma; ei ole yleensä vakava mutta vaatii asennon palauttamiseksi lääkärin hoitoa
* ensiavuksi kylmäpakkaus pehmusteen
kera
nenäverenvuoto: etukumara asento, vuotavaan sieraimeen harsotamponi (saa olla paikoillaan tunninkin), purista molempia sieraimia yhteen 10 min, niskaan voi laittaa kylmäpussin 10 min ajaksi (ei paljaalle iholle), kuumia ruokia ja juomia ja rasitusta kannattaa välttää loppupäivä
* tarvittaessa lääkäriin
31. KPulkkanen 11/2006 31 Suun vammat Kieli: hampaiden väliin jäädessään kieleen voi tulla haava, joka on kipeä muttei vakava
* alle 10 mm:n haavat eivät yleensä kaipaa erityistä hoitoa, isommat voi ommella
Hammasvauriot: vaativat käytännössä aina hoitoa
* varsinkin lapsilla tämä on tärkeää sillä hampaisto ja leuat ovat vielä kehitysvaiheessa
32. KPulkkanen 11/2006 32 …suun vammat… * hoitoon kannattaa hakeutua
viivyttelemättä, jos hammas on
haljennut, irronnut tai heiluu
* irronneen hampaan säilytys hml:lle
mentäessä: maidossa, (suussa) tai
ainakin kosteassa
* vuotavaan ikeneeseen siteeksi tiukaksi
kääritty sidetaitos, joka pysyy
paikoillaan puremalla leuat kevyesti
yhteen
33. KPulkkanen 11/2006 33 Lihaskrampit Keskeytä suoritus
* lihaksen kevyt venytys ja
samalla puristaminen ja
varovainen hieronta
* krampista kipeän lihaksen hoito:
passiiviset venyttelyt, lämmitys,
kevyt hieronta
syyn selvittäminen
34. KPulkkanen 11/2006 34 Diabeetikko ja urheilu Rasitus saattaa aiheuttaa veren sokerin liiallisen laskun
oireet mm: heikotus, vapina, kaksoiskuvat, uneliaisuus, puutumisoireet, (tajuttomuus)
henkilö ei aina tunnista näitä itse
ensiavuksi sokeripaloja, suklaata, makeaa mehua, auttavat yleensä 5-10 minuutissa
jos jo tajuton, ei juotavaa, vaan esim pehmeää suklaata, hunajaa tms voi hieroa poskien limakalvoille
tajuton kylkiasentoon (HUOM! hengitys) ja aina välittömästi ambulanssilla lääkäriin
35. KPulkkanen 11/2006 35
36. KPulkkanen 11/2006 36 Doping Dopingvalvonta koskee järjestäytyneeseen urheilutoimintaan osallistuvia urheilijoita, ensisijaisesti kilpa- ja huippu-urheilijoita
Jos urheilijan dopingtestin tulos on positiivinen, ts. testatun henkilön näytteestä on löydetty kiellettyä ainetta, antidoping-toimikunta selvittää, onko kyseessä doping
37. KPulkkanen 11/2006 37 …doping… Kiellettyjä aineita mm:
piristeet, beeta2-agonistit, huumaavat kipulääkkeet
peptidihormonit (esim. kasvuhormoni ja erytropoietiini)
anaboliset steroidihormonit ja niiden esiasteet ja synteettiset johdokset, sekä antiestrogeeniset aineet (lihasmassan kasvattaminen)
suonensisäisen infuusion, esim. verensiirron tai plasmalaajentajan käyttö urheilijan suoritus- tai kilpailukyvyn parantamiseksi
Kiellettyä myös: dopingnäytteiden kemiallinen manipulointi tai fysiologinen manipulointi (esim. ns. virtsanvaihto)
38. KPulkkanen 11/2006 38 …doping… HUOMIO: astman, rasitusastman ja yskän hoitoon käytetyt beeta2-sympatomimeetit (ns. ”avaavat lääkkeet”) ovat myös piristeitä että anabolisia aineita ja niiden käyttö on kielletty sekä kilpailuissa että harjoituskaudella
Poikkeuksen muodostavat kuitenkin hengitystiesuihkeina otettavat astmalääkkeet
Urheilijalta edellytetään käyttötarpeen osoittavaa kyseisellä erikoisalalla toimivan erikoislääkärin todistusta (ilmoitusmenettelyyn perustuva erivapaus)
39. KPulkkanen 11/2006 39 …doping… Harjoituskauden yllätystesteillä valvotaan ensisijaisesti anabolisten steroidi- ja peptidihormonien väärinkäyttöä
Harjoituskaudella voidaan esim. urheilijoiden vilustumissairauksia hoitaa samoin kuin ei-urheilevien sairauksia (ei ole kuitenkaan aina suositeltavaa, sillä tavallisillakin valmisteilla saattaa olla pitkä eliminaatioaika)
40. KPulkkanen 11/2006 40 …doping… terveenkin urheilijan on ilmoitettava dopingtestitilaisuudessa kaikki viimeisen kuukauden aikana käyttämänsä lääkeaineet (esim. kipu-, astma-, yskä-, allergia- ja flunssalääkkeet, e-pillerit)
myös dopingiin osallistunutta urheilujohtajaa, lääkäriä, valmentajaa tai huoltajaa voidaan rangaista sulkemalla hänet määräajaksi pois kaikesta urheilutoiminnasta, tämä koskee myös dopingaineiden salakuljetukseen, kauppaan ja välitykseen osallistuneita urheilujärjestöjen jäseniä
41. KPulkkanen 11/2006 41 …doping…take home message..! erehdysten välttämiseksi:
* urheilijan tulee käyttää
pelkästään lääkärin määräämiä
lääkkeitä
* urheilijan pitäisi muistaa aina
mainita lääkärille olevansa
kilpaurheilija, jotta tämä voidaan
huomioida lääkevalinnoissa ja
ohjeissa kilpailua ja harjoittelua
varten
* lääkärin lausunto lääkkeen käyttötarpeesta
(esim. astmaa sairastavalla)
lisätietoa ja WADA:n luettelo kielletyistä aineista:
www.antidoping.fi
42. KPulkkanen 11/2006 42 Pelaajan varusteet tärkein asia vammojen ehkäisyssä
varusteiden kunto ja suojaavuus ikäluokan ”kovuutta” vastaavaksi
säännölliset varusteiden (esimerkiksi kypärä) tarkastukset
viiltosuoja!
43. KPulkkanen 11/2006 43 Esimerkki ensiapulaukun tarvikkeista pelastuspeite 160 x 210 cmkylmäspray 200 ml5 kpl pikakylmäpakkaus, kertakäyttöinen5 rll elastinen idealside 10 cm x 4 m2 kpl iso kolmioliina, puuvilla 108 x 108 x 150 cm4 kpl hakaneula, kolmioliinan kiinnittämiseenhaavanpuhdistus spray 100 ml2 kpl pieni ensiapuside1 ras Compeed rakkolaastari, small/medium 5 kpl/rasia1 kpl laastari ja haavapyyhepussi (20 + 10 kpl)4 pss haavataitos 7,5 x 7,5 cm 5 kpl/pss4 pss haavataitos 10 x 10 cm 5kpl/pss5 rll elastinen sideharsorulla 8 cm x 4 m2 kpl pääkoon putkiverkkoside 30 cm / pss2 kpl polvikoon putkiverkkoside 30 cm / pss1 rll teippi 2,5 cm x 9 m4 kpl kertakäyttökäsineitä, puuteriton1 kpl isot vaate- / sidostarvikesakset1 kpl kynälamppu
1 kpl atulat - pinsetit
44. KPulkkanen 11/2006 44 KASVUIKÄINEN URHEILIJA Fyysisessä kasvussa ei eroja
useiden lajien yhteydessä tutkittuna nuorten urheilijoiden kasvu ja kehitys on sama kuin muillakin nuorilla
kasvussa on eroja eri lajien välillä; tämä johtuu kuitenkin perintötekijöistä ja lajeihin valikoitumisesta
myöskään erittäin runsaan liikunnan aiheuttamalla kasvun siirtymisellä hieman myöhäisemmäksi ei ole merkitystä
45. KPulkkanen 11/2006 45 …KASVUIKÄINEN URHEILIJA… Murrosikä / kuukautiset paljon urheilevilla
puberteetti voi viivästyä ~ 1-2 vuotta
karvoituksen kehityksessä ei juuri eroja (paitsi yksilöllisiä muutenkin normaaleja eroja)
puberteetin viivästyminen (1-2 v) käytännössä haitatonta
viiveen myötä myös kasvupyrähdys ajoittuu yleensä myöhäisemmäksi
///////////////////
paljon urheilevilla tytöillä myös kuukautisten alku voi viivästyä
syyt moninaiset, mutta käytännössä ”syynä” rasittavan liikunnan aiheuttamat toiminnalliset hormonaaliset tekijät ja energian liian vähäinen saanti
tutkimukset tarpeen, jos kk eivät ole alkaneet 14 v mennessä, eikä fyysisiä merkkejä alkavasta murrosiästä ole
hoitona riittää valtaosalla sopivan harjoitusmäärän suunnittelu, runsas hiilihydraattinen ja –kuituinen ravinto sekä riittävä D-vitamiinin ja kalsiumin saanti
46. KPulkkanen 11/2006 46 …KASVUIKÄINEN URHEILIJA… Syömishäiriöt (anorexia nervosa, bulimia)
urheilijoilla riski on yleensä pienempi
taitoluistelun ja baletin harrastajilla saattaa olla suurempi riski syömishäiriöihin kuin verrokeilla
urheilulla yleensä myönteinen vaikutus minäkuvan kehittymiseen, mikä on itse asiassa syömishäiriöiltä suojaava tekijä
tärkeää on hyväksyä terve ja luonnollinen paino ja ulkomuoto, ja puuttua tarvittaessa syömiseen liittyvään ”niuhottaiseen”
47. KPulkkanen 11/2006 47 …KASVUIKÄINEN URHEILIJA… Kasvuikäisen luusto
Kasvuikä on luuston kehityksen kannalta tärkeä aika: kasvuiän liikunta lisää tehokkaasti luun huippumassaa, kokoa ja lujuutta
luustoon parhaiten vaikuttavia liikuntamuotoja ovat impaktikuormitukset (nopeat kierrot, väännöt, ”iskut” ja värähtelyt)
kasvuiässä ongelma yleensä onkin luuston rasittamisen vähyys; valmennuksessa harjoitteiden tulee kuitenkin olla kasvuikäisen luustolle soveliaita (liika on liikaa tässäkin)
48. KPulkkanen 11/2006 48 …KASVUIKÄINEN URHEILIJA… Kasvuikäisen selkä
kasvuiässä selän rakenteelliset muutokset ovat urheilevilla yleisempiä
Kasvuikäisen selän liiallista ja rajua rasittamista pitää varoa, esimerkiksi ”reppuselkäharjoitteet” ovat kyseenalaisia
selän pitkittynyt ja rasituksessa ärtyvä kipu kannattaa herkästi tutkituttaa lääkärillä
rtg-tutkimukset ovat helppoja suorittaa ja poissulkevat lukuisia rasitus- ja kasvuhäiriöperäisiä syitä
jääkiekko ei ole selän kannalta ongelmalaji, vaan niitä ovat mm. tanssi, baletti, taitoluistelu
49. KPulkkanen 11/2006 49 …KASVUIKÄINEN URHEILIJA… Luutumisalueiden kivut (apofysiitit)
tavallisin nuoren urheilijan liikuntaa rajoittava TULE-vaiva
Kasvuiässä jänteet ja nivelsiteet suhteessa vahvempia ja joustavampia kuin luutumisalue (apofyysi), johon ne kiinnittyvät
apofyysiin kohdistuva toistuva ja voimakas vetorasitus aiheuttaa alueelle kivun, painoarkuuden ja jopa turvotusta = apofysiitti
esiintymiskohta ikäkausittain vaihtelee johtuen luutumisaikataulusta
apofysiitti-kivun kesto vaihtelee: muutama päivä (- kuukausia)
50. KPulkkanen 11/2006 50 tavallisimmat apofysiitit:
sääriluun kyhmy (10-14 v)
polvijänne
(Osgood-Schlatter)
polvilumpion alakärki (10-16 v)
polvijänne
(hyppääjän polvi)
suoliluun etuharju (11-18 v)
räätälin- ja reisilihas
Istuinkyhmy (13-19 v)
takareiden lihakset
…KASVUIKÄINEN URHEILIJA…
51. KPulkkanen 11/2006 51 …KASVUIKÄINEN URHEILIJA… …tavallisimmat apofysiitit…
Kantaluu (7-13 v), akillesjänne
Olkaluun sisäsivunasta (6-11 v),
käsivarren koukistajat ja sisäänkiertäjät
52. KPulkkanen 11/2006 52 …KASVUIKÄINEN URHEILIJA… Apofysiittien tutkimus:
monesti kliininen tilanne kertoo lääkärille diagnoosin, mutta tarvittaessa rtg / ultraääni ovat helppoja tutkimuksia ja poissulkevat vakavammat vammat tai kehityshäiriöt
paitsi selän, myös lonkan alueen pitkittyvissä kivuissa rtg/uä tutkimus on kasvuikäisellä suositeltava harvinaisempien häiriöiden poissulkemiseksi (ontuvalta lapselta pitää alaraajan lisäksi tutkia myös lonkka)
Apofysiittien hoito: kipua tuottavien liikkeiden välttäminen, tulehdus-kipulääkekuuri, kylmähoito 2 x vrk
kipua tuottamaton liikunta sallittua
lievät apofysiitit rauhoittuvat useimmiten näin hoidettuna muutamassa päivässä
Jatkossa kiinnitettävä huomiota harjoitteluun; vaativat loikka- ja porrasharjoitukset liian pian aloitettuna saattavat provosoida oireet uudelleen
53. KPulkkanen 11/2006 53 Lähteitä SLL 2005;60 (6)
SPR
Duodecim 2001;117