1 / 33

J kiekkovammat

KPulkkanen 11/2006. 2. Vammojen esiintyminen. Suomi: 65000 kiekkoilijaa kilpailutoiminnassa, >50% alle 15 vNopea liike (yli 50 km/h) ja tilannevaihtelut, kiekon nopeus jopa yli 160 km/h, maila, ahdas tilaMiehill

Anita
Download Presentation

J kiekkovammat

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


    1. KPulkkanen 11/2006 1 Jääkiekkovammat

    2. KPulkkanen 11/2006 2

    3. KPulkkanen 11/2006 3 Vammojen synty ja sijainti 50% syntyy taklauksesta tai törmäyksestä 80% ovat lieviä 10% yli 1 kk ”työkyvyttömyys” Tyyppivammat: olkapää, polvi, lihas, yläraajan murtumat, pään tärähdysvammat, kasvot/hammas Selkäydinvammat nykyään harvinaisia; aiheuttajana on lähes aina taklaus takaa päin ja isku pää edellä laitaa vasten

    4. KPulkkanen 11/2006 4

    5. KPulkkanen 11/2006 5 Aivovammat Aiheuttaja suora isku ja/tai kiihtyvyys-hidastuvuusvoimat Vaikeusasteen arviointi, lievän vamman tunnusmerkit: Silmät spontaanisti auki tai avaa käskettäessä Liikevaste: tekee mitä käsketään (puristaa molemmilla käsillä, nostaa kumpaakin jalkaa) Puhe asiallista tai korkeintaan hieman haparoivaa

    6. KPulkkanen 11/2006 6 …aivovammat… Tajunnan orientaation selvitys (”onko kaikki kotona”) ensivaikutelma ja kysymykset ”miten kävi”, ”mihin sattuu” kertoo jo paljon jos vähänkään vaikuttaa, että ajatus ei kulje kirkkaasti, kysy: Ketä vastaan pelataan, mikä erä menossa, millä kentällä ollaan… Kuukaudet tai viikonpäivät etu- ja takaperin Nämä kysymykset voi esittää kun pelaaja on siirretty pukuhuoneeseen

    7. KPulkkanen 11/2006 7 …aivovammat…toiminta jäällä… Ole itse rauhallinen, perusasiat ovat yksinkertaisia ja helppo suorittaa! Selvitä tajunnan taso (ks. edellä); jos tajuissaan, pyydä liikuttamaan raajoja ja kysy onko kipukohtia (kaularanka!) Jos pelaaja on tajuton, turvaa ensin vapaa ilmatie (seuraava kuva)

    8. KPulkkanen 11/2006 8 …vapaan ilmatien turvaaminen… Kypärä pois päätä tukien, nauhat saksilla poikki, suusta irtoesineet pois Pää tuetaan kallonpohjasta käsillä ja alaleukaa nostetaan ylös; näin kieli ei painu tukkimaan nielua jos tajuton ja epäily kaularankavammasta, mutta hengittää, säilytä tukiote ja kevyt veto ambulanssin tuloon saakka JOS EI EPÄILYÄ kaularangan murtumasta, päätä taivutetaan myös jonkin verran taaksepäin nopea arvio: liikkuuko rintakehä, tuntuuko hengitys? HUOM! jos ilmatien avaamisesta huolimatta ei hengitä, aloitetaan painelu-puhalluselvytys (ks myöhemmin)

    9. KPulkkanen 11/2006 9 …aivovammat…toiminta jäällä… Siirrä kaularanka ja selkäranka tuettuna pois jäältä (seuraava kuva) Säilytä pään tukiote! Pään laitaan iskenyttä JA tajutonta (tai tajuttomana ollutta) epäillään AINA kaularankaan vammautuneeksi ennen tarkempia tutkimuksia (mieluummin väärä epäily kuin riskin otto) ambulanssi 112

    10. KPulkkanen 11/2006 10 ..aivo/selkäydinvammat..siirtäminen jäältä.. Riittävän monta avustajaa nostettaessa, jotta selkäranka pysyy neutraalissa asennossa Jätä tukikauluksen asettaminen ammattilaiselle

    11. KPulkkanen 11/2006 11 …aivovammat…toiminta jäällä… Jos tajunta ok, ei hälyttäviä kipualueita (niska/kaula!) ja liikkuminen onnistuu, saatetaan pelaaja tuettuna rauhallisesti vaihtoaitioon/pukuhuoneeseen Älä jätä loukkaantunutta yksin vaikka tajunta palaisikin Ei juotavaa juuri tajuttomana olleelle

    12. KPulkkanen 11/2006 12 Hyvin lievän/lievän aivovamman oireet: Päänsärky, huimaus, pahoinvointi, näköhäiriöt vaihtelevasti monia muita oireita Muistikatko (hyvin lievä <10 min, lievä < 24 h) Ei tajuttomuutta paina mieleesi tapahtuman kellonaika oirekeston arviointia varten

    13. KPulkkanen 11/2006 13 …aivovammat… Luokittelu: Lievä: ei tajuttomuutta, oirekesto alle 15 min Kohtalainen: ei tajuttomuutta, mutta oirekesto yli 15-30 min epäily vaikeasta vammasta: tajuttomuus, lyhytkestoinenkin Kohtalaisenkin vamman oireet tai oireiden eteneminen seurannassa: lääkäriin Lääkärikäynti mielellään myös lievien oireiden ollessa kyseessä

    14. KPulkkanen 11/2006 14 …aivovammat…”vuokaavio”… ei tajuttomuutta tajuttomuus

    15. KPulkkanen 11/2006 15 Liikunnan aloittaminen aivovamman jälkeen Jos oireet kestivät yli 15 min, vähintään 1 vk tauko urheilusta Kun oireita ei ole tauon aikana ilmaantunut, aluksi Kevyt liikunta, hölkkä Kevyt lajiharjoittelu, esim. luistelu Harjoitukset ilman kontaktia Normaali harjoitus, ennen tätä pitäisi olla lääkärintarkastus HUOM! Jokainen porras kestää vähintään vuorokauden, ja oireita ei saa olla seuraavaan vaiheeseen siirryttäessä

    16. KPulkkanen 11/2006 16

    17. KPulkkanen 11/2006 17 PPE l. painelu-puhalluselvytys jos henkilö ei hengitä, avaa ilmatie (ks edellä) jos edelleenkään ei hengitä, aloita painelu-puhalluselvytys (seuraavat kaavio ja kuva) HUOM! henkitorven avaus on toimenpide, jonka tarpeellisuuden arviointi, suorittaminen ja välineetkin vaatii erityisosaamista, jota yleensä on vain lääkäreillä ja joillakin terveydenhuollon ammattiryhmillä

    18. KPulkkanen 11/2006 18 Painelu-puhalluselvytys (aikuinen)

    19. KPulkkanen 11/2006 19 …painelu-puhalluselvytys (aikuinen)…

    20. KPulkkanen 11/2006 20 …lapsen (alle 8 v) elvytys…

    21. KPulkkanen 11/2006 21 Kylkiasento…tajuton mutta hengittävä henkilö…

    22. KPulkkanen 11/2006 22

    23. KPulkkanen 11/2006 23 Syvempien haavojen ensiapu Haavaa ei ruveta puhdistamaan, mutta irtoesineet poistetaan ja näkyvän lian voi huuhtoa pois runsaalla puhtaalla vedellä Haava peitetään puhtailla kuivilla taitoksilla ja sidotaan joustavalla siteellä Vuotavaan haavaan paineside Kiristyssidettä EI käytetä Ommeltavaksi 6-8 h sisällä, muuten tulehdusriski kasvaa selvästi HUOM! Jäykkäkouristusrokote (voimassa 10 vuotta); lapset rokotetaan yleensä alle 2 ja 11-13 vuoden iässä Haavan hoito-ohjeet lääkäriltä jos myöhemmin punoitusta, kuumotusta ja kipua, viittaavat nämä haavan tulehtumiseen; tällöin yhteys lääkäriin

    24. KPulkkanen 11/2006 24 Ruhjeet, venähdykset, murtumat Raajavammojen arviointi

    25. KPulkkanen 11/2006 25 …ruhjeet, venähdykset, murtumat… yläraajan ja solisalueen vammat/murtumat voidaan tukea kolmioliinalla alaraajamurtumat voidaan lastoittaa esimerkiksi aaltopahvilla (ilmalasta paras); raajaa käsitellään tukien ja varoen ja murtumakohta pehmustetaan ulota lasta murtuman molemmin puolin nivelen yli, joustoside käy lastan kiinnittämiseen rintakehän/vatsan/lantion alue > jos vammamekanismi, -energia ja oireet viittaavat vaikeampaan tilanteeseen, on nämä tutkittava sairaalassa

    26. KPulkkanen 11/2006 26 …kolmioliina…

    27. KPulkkanen 11/2006 27 .ruhjeet, venähdykset..KYLMÄHOITO ensiapuna. Tärkeä ja ensisijainen lihas-, jänne- ja nivelsidevammoissa (ja murtumissa) Lievittää kipua, vähentää turvotusta ja tulehdusreaktiota KKK (kompressio, kylmä, kohoasento) ensin Kompressio esim joustavalla painesiteellä sitten heti Kylmä esim jääpussilla 20 min jaksoissa parin tunnin välein * ei suoraan paljaalle iholle (paleltumavaara!), vaan esim joustositeen tai sukan tms päälle * kylmäspray ei jäähdytä tarpeeksi vammautunut raaja kohoasentoon lääkärikäynti tarpeen mukaan jos pelkkä oireenmukainen hoito riittää, kylmähoito 2-3 päivän ajan 2-3 x päivässä, tulehduskipulääke (ibuprofeiini tms) muutaman päivän kuurina

    28. KPulkkanen 11/2006 28 … kylmähoito ensiapuna … Vamma-alue peitetään elastisella siteellä Päälle asetetaan kylmäpussi Kylmäpussi sidotaan paikoilleen elastisella siteellä Pehmytosavammoissa tulee 1-3 vrk:n ajan välttää voimakasta kuormitusta, hierontaa, lämpöhoitoja

    29. KPulkkanen 11/2006 29 ”Ilmat pihalle” eli hengityksen salpaus vatsaan osunut isku auta pelaaja kyyry-konttausasentoon jolloin hengitys- ja vatsalihakset rentoutuvat; tilanne helpottuu nopeasti tai selin makuulla kohotetaan ylös vatsan kohdalta (venyttää palleaa)

    30. KPulkkanen 11/2006 30 Nenävammat murtuma; ei ole yleensä vakava mutta vaatii asennon palauttamiseksi lääkärin hoitoa * ensiavuksi kylmäpakkaus pehmusteen kera nenäverenvuoto: etukumara asento, vuotavaan sieraimeen harsotamponi (saa olla paikoillaan tunninkin), purista molempia sieraimia yhteen 10 min, niskaan voi laittaa kylmäpussin 10 min ajaksi (ei paljaalle iholle), kuumia ruokia ja juomia ja rasitusta kannattaa välttää loppupäivä * tarvittaessa lääkäriin

    31. KPulkkanen 11/2006 31 Suun vammat Kieli: hampaiden väliin jäädessään kieleen voi tulla haava, joka on kipeä muttei vakava * alle 10 mm:n haavat eivät yleensä kaipaa erityistä hoitoa, isommat voi ommella Hammasvauriot: vaativat käytännössä aina hoitoa * varsinkin lapsilla tämä on tärkeää sillä hampaisto ja leuat ovat vielä kehitysvaiheessa

    32. KPulkkanen 11/2006 32 …suun vammat… * hoitoon kannattaa hakeutua viivyttelemättä, jos hammas on haljennut, irronnut tai heiluu * irronneen hampaan säilytys hml:lle mentäessä: maidossa, (suussa) tai ainakin kosteassa * vuotavaan ikeneeseen siteeksi tiukaksi kääritty sidetaitos, joka pysyy paikoillaan puremalla leuat kevyesti yhteen

    33. KPulkkanen 11/2006 33 Lihaskrampit Keskeytä suoritus * lihaksen kevyt venytys ja samalla puristaminen ja varovainen hieronta * krampista kipeän lihaksen hoito: passiiviset venyttelyt, lämmitys, kevyt hieronta syyn selvittäminen

    34. KPulkkanen 11/2006 34 Diabeetikko ja urheilu Rasitus saattaa aiheuttaa veren sokerin liiallisen laskun oireet mm: heikotus, vapina, kaksoiskuvat, uneliaisuus, puutumisoireet, (tajuttomuus) henkilö ei aina tunnista näitä itse ensiavuksi sokeripaloja, suklaata, makeaa mehua, auttavat yleensä 5-10 minuutissa jos jo tajuton, ei juotavaa, vaan esim pehmeää suklaata, hunajaa tms voi hieroa poskien limakalvoille tajuton kylkiasentoon (HUOM! hengitys) ja aina välittömästi ambulanssilla lääkäriin

    35. KPulkkanen 11/2006 35

    36. KPulkkanen 11/2006 36 Doping Dopingvalvonta koskee järjestäytyneeseen urheilutoimintaan osallistuvia urheilijoita, ensisijaisesti kilpa- ja huippu-urheilijoita Jos urheilijan dopingtestin tulos on positiivinen, ts. testatun henkilön näytteestä on löydetty kiellettyä ainetta, antidoping-toimikunta selvittää, onko kyseessä doping

    37. KPulkkanen 11/2006 37 …doping… Kiellettyjä aineita mm: piristeet, beeta2-agonistit, huumaavat kipulääkkeet peptidihormonit (esim. kasvuhormoni ja erytropoietiini) anaboliset steroidihormonit ja niiden esiasteet ja synteettiset johdokset, sekä antiestrogeeniset aineet (lihasmassan kasvattaminen) suonensisäisen infuusion, esim. verensiirron tai plasmalaajentajan käyttö urheilijan suoritus- tai kilpailukyvyn parantamiseksi Kiellettyä myös: dopingnäytteiden kemiallinen manipulointi tai fysiologinen manipulointi (esim. ns. virtsanvaihto)

    38. KPulkkanen 11/2006 38 …doping… HUOMIO: astman, rasitusastman ja yskän hoitoon käytetyt beeta2-sympatomimeetit (ns. ”avaavat lääkkeet”) ovat myös piristeitä että anabolisia aineita ja niiden käyttö on kielletty sekä kilpailuissa että harjoituskaudella Poikkeuksen muodostavat kuitenkin hengitystiesuihkeina otettavat astmalääkkeet Urheilijalta edellytetään käyttötarpeen osoittavaa kyseisellä erikoisalalla toimivan erikoislääkärin todistusta (ilmoitusmenettelyyn perustuva erivapaus)

    39. KPulkkanen 11/2006 39 …doping… Harjoituskauden yllätystesteillä valvotaan ensisijaisesti anabolisten steroidi- ja peptidihormonien väärinkäyttöä Harjoituskaudella voidaan esim. urheilijoiden vilustumissairauksia hoitaa samoin kuin ei-urheilevien sairauksia (ei ole kuitenkaan aina suositeltavaa, sillä tavallisillakin valmisteilla saattaa olla pitkä eliminaatioaika)

    40. KPulkkanen 11/2006 40 …doping… terveenkin urheilijan on ilmoitettava dopingtestitilaisuudessa kaikki viimeisen kuukauden aikana käyttämänsä lääkeaineet (esim. kipu-, astma-, yskä-, allergia- ja flunssalääkkeet, e-pillerit) myös dopingiin osallistunutta urheilujohtajaa, lääkäriä, valmentajaa tai huoltajaa voidaan rangaista sulkemalla hänet määräajaksi pois kaikesta urheilutoiminnasta, tämä koskee myös dopingaineiden salakuljetukseen, kauppaan ja välitykseen osallistuneita urheilujärjestöjen jäseniä

    41. KPulkkanen 11/2006 41 …doping…take home message..! erehdysten välttämiseksi: * urheilijan tulee käyttää pelkästään lääkärin määräämiä lääkkeitä * urheilijan pitäisi muistaa aina mainita lääkärille olevansa kilpaurheilija, jotta tämä voidaan huomioida lääkevalinnoissa ja ohjeissa kilpailua ja harjoittelua varten * lääkärin lausunto lääkkeen käyttötarpeesta (esim. astmaa sairastavalla) lisätietoa ja WADA:n luettelo kielletyistä aineista: www.antidoping.fi

    42. KPulkkanen 11/2006 42 Pelaajan varusteet tärkein asia vammojen ehkäisyssä varusteiden kunto ja suojaavuus ikäluokan ”kovuutta” vastaavaksi säännölliset varusteiden (esimerkiksi kypärä) tarkastukset viiltosuoja!

    43. KPulkkanen 11/2006 43 Esimerkki ensiapulaukun tarvikkeista pelastuspeite 160 x 210 cm kylmäspray 200 ml 5 kpl pikakylmäpakkaus, kertakäyttöinen 5 rll elastinen idealside 10 cm x 4 m 2 kpl iso kolmioliina, puuvilla 108 x 108 x 150 cm 4 kpl hakaneula, kolmioliinan kiinnittämiseen haavanpuhdistus spray 100 ml 2 kpl pieni ensiapuside 1 ras Compeed rakkolaastari, small/medium 5 kpl/rasia 1 kpl laastari ja haavapyyhepussi (20 + 10 kpl) 4 pss haavataitos 7,5 x 7,5 cm 5 kpl/pss 4 pss haavataitos 10 x 10 cm 5kpl/pss 5 rll elastinen sideharsorulla 8 cm x 4 m 2 kpl pääkoon putkiverkkoside 30 cm / pss 2 kpl polvikoon putkiverkkoside 30 cm / pss 1 rll teippi 2,5 cm x 9 m 4 kpl kertakäyttökäsineitä, puuteriton 1 kpl isot vaate- / sidostarvikesakset 1 kpl kynälamppu 1 kpl atulat - pinsetit

    44. KPulkkanen 11/2006 44 KASVUIKÄINEN URHEILIJA Fyysisessä kasvussa ei eroja useiden lajien yhteydessä tutkittuna nuorten urheilijoiden kasvu ja kehitys on sama kuin muillakin nuorilla kasvussa on eroja eri lajien välillä; tämä johtuu kuitenkin perintötekijöistä ja lajeihin valikoitumisesta myöskään erittäin runsaan liikunnan aiheuttamalla kasvun siirtymisellä hieman myöhäisemmäksi ei ole merkitystä

    45. KPulkkanen 11/2006 45 …KASVUIKÄINEN URHEILIJA… Murrosikä / kuukautiset paljon urheilevilla puberteetti voi viivästyä ~ 1-2 vuotta karvoituksen kehityksessä ei juuri eroja (paitsi yksilöllisiä muutenkin normaaleja eroja) puberteetin viivästyminen (1-2 v) käytännössä haitatonta viiveen myötä myös kasvupyrähdys ajoittuu yleensä myöhäisemmäksi /////////////////// paljon urheilevilla tytöillä myös kuukautisten alku voi viivästyä syyt moninaiset, mutta käytännössä ”syynä” rasittavan liikunnan aiheuttamat toiminnalliset hormonaaliset tekijät ja energian liian vähäinen saanti tutkimukset tarpeen, jos kk eivät ole alkaneet 14 v mennessä, eikä fyysisiä merkkejä alkavasta murrosiästä ole hoitona riittää valtaosalla sopivan harjoitusmäärän suunnittelu, runsas hiilihydraattinen ja –kuituinen ravinto sekä riittävä D-vitamiinin ja kalsiumin saanti

    46. KPulkkanen 11/2006 46 …KASVUIKÄINEN URHEILIJA… Syömishäiriöt (anorexia nervosa, bulimia) urheilijoilla riski on yleensä pienempi taitoluistelun ja baletin harrastajilla saattaa olla suurempi riski syömishäiriöihin kuin verrokeilla urheilulla yleensä myönteinen vaikutus minäkuvan kehittymiseen, mikä on itse asiassa syömishäiriöiltä suojaava tekijä tärkeää on hyväksyä terve ja luonnollinen paino ja ulkomuoto, ja puuttua tarvittaessa syömiseen liittyvään ”niuhottaiseen”

    47. KPulkkanen 11/2006 47 …KASVUIKÄINEN URHEILIJA… Kasvuikäisen luusto Kasvuikä on luuston kehityksen kannalta tärkeä aika: kasvuiän liikunta lisää tehokkaasti luun huippumassaa, kokoa ja lujuutta luustoon parhaiten vaikuttavia liikuntamuotoja ovat impaktikuormitukset (nopeat kierrot, väännöt, ”iskut” ja värähtelyt) kasvuiässä ongelma yleensä onkin luuston rasittamisen vähyys; valmennuksessa harjoitteiden tulee kuitenkin olla kasvuikäisen luustolle soveliaita (liika on liikaa tässäkin)

    48. KPulkkanen 11/2006 48 …KASVUIKÄINEN URHEILIJA… Kasvuikäisen selkä kasvuiässä selän rakenteelliset muutokset ovat urheilevilla yleisempiä Kasvuikäisen selän liiallista ja rajua rasittamista pitää varoa, esimerkiksi ”reppuselkäharjoitteet” ovat kyseenalaisia selän pitkittynyt ja rasituksessa ärtyvä kipu kannattaa herkästi tutkituttaa lääkärillä rtg-tutkimukset ovat helppoja suorittaa ja poissulkevat lukuisia rasitus- ja kasvuhäiriöperäisiä syitä jääkiekko ei ole selän kannalta ongelmalaji, vaan niitä ovat mm. tanssi, baletti, taitoluistelu

    49. KPulkkanen 11/2006 49 …KASVUIKÄINEN URHEILIJA… Luutumisalueiden kivut (apofysiitit) tavallisin nuoren urheilijan liikuntaa rajoittava TULE-vaiva Kasvuiässä jänteet ja nivelsiteet suhteessa vahvempia ja joustavampia kuin luutumisalue (apofyysi), johon ne kiinnittyvät apofyysiin kohdistuva toistuva ja voimakas vetorasitus aiheuttaa alueelle kivun, painoarkuuden ja jopa turvotusta = apofysiitti esiintymiskohta ikäkausittain vaihtelee johtuen luutumisaikataulusta apofysiitti-kivun kesto vaihtelee: muutama päivä (- kuukausia)

    50. KPulkkanen 11/2006 50 tavallisimmat apofysiitit: sääriluun kyhmy (10-14 v) polvijänne (Osgood-Schlatter) polvilumpion alakärki (10-16 v) polvijänne (hyppääjän polvi) suoliluun etuharju (11-18 v) räätälin- ja reisilihas Istuinkyhmy (13-19 v) takareiden lihakset …KASVUIKÄINEN URHEILIJA…

    51. KPulkkanen 11/2006 51 …KASVUIKÄINEN URHEILIJA… …tavallisimmat apofysiitit… Kantaluu (7-13 v), akillesjänne Olkaluun sisäsivunasta (6-11 v), käsivarren koukistajat ja sisäänkiertäjät

    52. KPulkkanen 11/2006 52 …KASVUIKÄINEN URHEILIJA… Apofysiittien tutkimus: monesti kliininen tilanne kertoo lääkärille diagnoosin, mutta tarvittaessa rtg / ultraääni ovat helppoja tutkimuksia ja poissulkevat vakavammat vammat tai kehityshäiriöt paitsi selän, myös lonkan alueen pitkittyvissä kivuissa rtg/uä tutkimus on kasvuikäisellä suositeltava harvinaisempien häiriöiden poissulkemiseksi (ontuvalta lapselta pitää alaraajan lisäksi tutkia myös lonkka) Apofysiittien hoito: kipua tuottavien liikkeiden välttäminen, tulehdus-kipulääkekuuri, kylmähoito 2 x vrk kipua tuottamaton liikunta sallittua lievät apofysiitit rauhoittuvat useimmiten näin hoidettuna muutamassa päivässä Jatkossa kiinnitettävä huomiota harjoitteluun; vaativat loikka- ja porrasharjoitukset liian pian aloitettuna saattavat provosoida oireet uudelleen

    53. KPulkkanen 11/2006 53 Lähteitä SLL 2005;60 (6) SPR Duodecim 2001;117

More Related