Terveysteknologia

1. Terveysteknologia Merja Miettinen FT

3. Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden kehityskulut Informaatioteknologian yleistyminen (suurin muutoksen aiheuttaja) Tiedon hallinnan ja käytön perustavaa laatua oleva muutos (vrt. teollinen vallankumous) Syvällinen kulttuurin muutos, jossa ihmisen ja teknologian suhde muuttuu Hoito-odotukset kasvavat, hoitotyön johtamisen tarve lisääntyy Substanssi osaamiseen liittyvät taidot lisääntyvät Lammintakanen, Kinnunen 2005

4. Terveyspalvelu järjestelmästä terveysjärjestelmään Terveyspalveluista tulee hyödyke ja toimiala maailman laajuisesti 2025 terveysalan arvioidaan olevan maailman laajin toimiala, 12 % koko maailman bruttokansantuotteesta. Varakkailla ihmisillä pääsy laajoihin terveyttä koskeviin auktorisoituihin tietovarantoihin he hyödyntävät yksilötason terveysongelmiensa ratkaisemiseen tietovarantoja Keskimääräinen elinajanodote pidentyy ihmisillä useilla vuosilla krooniset ja elämäntapasairaudet lisääntyvät kasvattaen palvelujen kysyntää yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä nelikertaiseksi Erot terveydessä ja sairastuvuudessa lisääntyvät köyhien ja varakkaiden maiden välillä Teknologiset läpimurrot muuttavat kliinistä hoitokäytäntöä olennaisesti aikaisemmin kuolemaan johtavista taudeista tulee usein kroonisia tiloja Kaivo-oja, Suvinen 2002, Judge institut management 2002, Ryynänen ym. 2004, Saritas, Geenan 2004, Himanen 2004, Lammintakanen, Kinnunen 2005

5. Tulevaisuus pohdinnoissa painotetut muutosvoimat Tiedon merkityksen lisääntyminen ja sen vaikutukset asiakkaan ja ammattilaisten näkökulmasta Informaatio-, bio-, geeni- ja nanoteknologian kehittyminen ja niiden aiheuttavat muutokset toiminnalle Individualismin lisääntyminen ja arvojen muutos Kustannusten hillinnän tarve

6. Tiedon lisääntymisen ja sen saatavuuden helpottumisen seuraukset Asiakkaiden ”riippuvuus” terveydenhuollon asiantuntijoista vähenee ja asiakkaiden rooli vahvistuu suhteessa ammattilaisiin ja palvelujärjestelmään Perinteisestä hierarkkisesta terveydenhuollon palvelujärjestelmästä siirrytään kohti ”amebamaista” terveysjärjestelmää asiakkaan rooli tuetun itsehoidon ja vastuuttamisen kautta on nykyiseen verrattuna toisenlainen Tieto vahvistaa asiakkaiden autonomiaa suhteessa terveyspalvelujärjestään jakaen asiakkaat tietäviin ja tietämättömiin tasa-arvoperiaatteen mukaan tämä on vakava haaste Rowley 2003, Ryynänen ym. 2004, Lammintakanen ja Kinnunen 2005

7. Tiedon lisääntymisen ja sen saatavuuden helpottumisen seuraukset Toisena vaihtoehtona ammattilaisten konsultaatiorooli vahvistuu ja he toimivat tiedonvälittäjinä ja tiedon luotettavuuden turvaajina asiakkaalle yhä useammin puhelimen, internetin tai muun digitaalisen välineen kautta (esim. digi-tv), ei aina asiakkaan kasvokkain tapahtuvana kontaktina asiakkaan ja asiantuntijan välillä Tietoa terveyteen liittyvien valintojen tekemiseksi aikaisempaa enemmän Tiedon helppo saatavuus tukee yleistä terveydentilan kohenemista ja ihmisten omaa vastuuta terveydestä Terveysvalmentajat tulevat uutena ryhmänä Rowley 2003, Ryynänen ym. 2004, Lammintakanen ja Kinnunen 2005

8. Informaatioteknologian kehitystrendejä terveydenhuollossa Uudet kuvantamisen menetelmät Minimaalisesti invasiivinen kirurgia Tietokoneen käyttö täsmälääkkeiden suunnittelussa Geeniterapia Kantasoluteknologia Kliinisen tiedon käyttöliittymien tuleminen Teleterveydenhuolto Sähköinen asiointi muutoksen vaikutukset hoitotyön tekijöihin ja hoitotyön johtajiin Terveyspalvelujärjestelmän syvä murros Ammattilaisten uudistuvat työtavat Uudelleen organisoidut palvelujen tuottamistavat Ihminen – teknologia suhde muuttuu erilaiseksi olennaista ei ole uusi tekniikka vaan uusi toimintatapa Hoitohenkilökunnan itsenäistyminen ja monipuolistuminen

9. Uuden tiedon tulva ja näyttöön perustuvan toiminnan vaateet hoitotyölle Kyky seurata, etsiä ja löytää olennaista tietoa Kykyä analysoida, perehtyä ja omaksua tietoa Kykyä perustella omat näkökantansa sekä asiakkaille että muille ammattilaisille Kykyä muuttaa hoitoprosessia uusia tarpeita vastaavaksi Kyky verkostomaisiin työtapoihin Kyky kehittää lääkäreiden ja hoitajien välistä työnjakoa ja arvioida sitä

11. Hoitotyöntekijöiden ja johtajien valmiudet vastata haasteisiin HumanRe -projektin kyselyaineisto erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja yksityisessä terveydenhuollossa toimivilta johtajilta (n=521) ja työntekijöiltä (n=853) vastausprosentti 43% Kohderyhmä: henkilöstön koulutuksesta, kehittämisestä ja rekrytoinnista vastaavissa yksiköissä työskentelevät henkilöt, linjahallinnosta vastaavat johtajat, keskijohto, lähijohto sekä työntekijät

12. HumanRe -projektin tuloksia Johtajista 99% ja työntekijöistä 76% käyttää sähköpostia säännöllisesti. Vain 7% hoitotyöntekijöistä ilmoitti, että on sähköpostin käyttömahdollisuus, mutta he eivät käytä sitä Internetin käyttäjiä on lähes 90% johtajista ja 68% hoitotyöntekijöistä Internetissä olevaa tietoa molemmat vastaajaryhmät pitivät luotettavina (johtajat 80%, hoitotyöntekijät 74%) suurin osa vastaajista osasi myös hakea tietoverkkojen tarjoamaa tietoa Perusohjelmistojen käyttö-osaaminen oli heikompaa (67% johtajista ja vain 22% hoitotyöntekijöistä käytti säännöllisesti tekstinkäsittely- ja taulukkolaskenta ohjelmia Kolmas osa hoitotyöntekijöistä ja vain 7% johtajista ei käyttänyt edellä mainittuja ohjelmia, vaikka heillä oli mahdollisuus käyttää niitä 58%johtajista ja 59%hoitotyöntekijöistä oli sitä mieltä, että heillä on ohjauksen tarvetta tietotekniikan hyödyntämisestä

13. Osaamista ja tiedonjakamista mahdollistavat verkkoympäristöt 17% johtajista ja 8% hoitotyöntekijöistä käytti verkko-oppimisympäristöä säännöllisesti 27% johtajista ja 34% hoitotyöntekijöistä ilmoitti, että organisaatiossa on verkko-oppimisympäristön käyttömahdollisuus, mutta he eivät käytä sitä Johtajista vain 10% käytti sähköisiä henkilöstön osaamisrekisteriä ja 7% portfoliota Koulutusrekisterit olivat yleisimmin käytössä, joka kolmas johtaja käytti niitä säännöllisesti. Työntekijät eivät näitä juuri hyödynnä

14. Osaamisvaatimusten muutokset Perinteinen käsitys osaamisesta ja sen vaateista muuttuu

15. Osaamisen kehittäminen Puolet hoitotyöntekijöistä oli sitä mieltä, että osaamisen kehittäminen on henkilökohtainen asia Kolmannes oli sitä mieltä, että on hyväksyttävä että kaikki eivät halua kehittyä ammatillisesti Johtajat suhtautuivat näihin väitteisiin kriittisemmin, vain viidennes hyväksyi sen etteivät kaikki halua kehittää ammatillista osaamistaan Henkilökohtaisena asiana ammatillista kehittymistä piti vajaa kolmannes johtajista Suurin osa vastanneista oli sitä mieltä, että kehittäminen lähtee organisaation tarpeesta Suurimmalla osalla vastanneista oli mahdollisuus kehittää osaamistaan työaikana ja usealla oli myös suunnitelma osaamisen kehittämiseen 2/3 osaa työntekijöistä oli keskustellut suunnitelmastaan lähijohtajansa kanssa. Puolet hoitotyöntekijöistä ja yli kolmannes johtajista vastasi, etteivät he voi käyttää kaikkea osaamistaan työssään

16. HumanRe -projektin päätelmiä Työn kannalta tiedon hankkiminen ei tuota ongelmia kolmelle neljästä vastaajasta Ongelmia kokee viidennes työn kannalta olennaisen tiedon hankkimisessa Johtajilla hieman parempi pääsy työssään tarvitsemaansa tietoon Molemmilla vastaaja ryhmillä tarve monipuolisemman tiedon käyttöön työssään Tiedon jakaminen tapahtuu terveydenhuollossa vielä melko perinteisesti Oppimisympäristöjen käyttöä tulisi lisätä Osaamisrekisterien ja portfolioiden käyttöönotto tulisi tukea

18. Suomi on profiloitunut korkean teknologian maana Tämä näkyy julkisen hallinnon toimintapolitiikassa ja kehittämisessä. iformaatioteknologiasta haettu ratkaisua tehokkuuteen ja toiminnan laadulliseen kehittämiseen. poikkeuksellista suomalaisessa tietoyhteiskunnan mallissa on se, että informaatioteknologiaa on yhdistetty yhteiskunnallisen hyvinvoinnin edistämiseen. (Castells ja Himanen 2001, erityinen suomalainen malli. Suomessa informaatioteknologialla on vahvistettu ja kehitetty hyvinvointivaltion palveluita ja toimintaa.

19. Informaatioteknologian tutkiminen Perinteisesti tutkittu teknologian ehdoilla. Tutkimus keskittynyt teknologian luomiin mahdollisuuksiin, käyttöön, käytettävyyteen ja kustannuksiin. Vähäisesti tietoa siitä, mitä informaatioteknologia merkitsee organisaatioille, työyhteisöille ja työntekijöille. Vähiten tietoa siitä mitä vaikutuksia informaatioteknologialla sosiaaliseen ja inhimilliseen puoleen. Uutta teknologiaa käyttöönotettaessa on havaittu, että käyttöönotto ei ole ainoastaan tekninen asia. Teknologisen muutoksen onnistuminen organisaatiossa on aina työyhteisöllinen asia sosiaalisista suhteista, ihmisen käyttäytymisestä, johtamisesta ja organisaatiokulttuurista riippuva kokonaisuus.

20. Informaatioteknologian käyttöönotto organisaatioissa Tutkittu miten työntekijöiden asenne ja hyväksyminen vaikuttavat teknologian käyttöönottoon. (Davis, Ba­gozzi ja Warshaw 1989, Szajna 1996, Mathieson 2001). Taustalla kaksi teoreettista mallia, TRA (Theory of Reasoned Action) ja siitä johdettu TAM (Technology Acceptance Model). TRA-teorian mukaan ihmisten käyttäytymistä ohjaa rationaalinen ajattelu, jolloin tietynlaiseen toimintaan (esimerkiksi teknologian käyttöön) johtaa pikemminkin käyttäytymisen odotetut seuraukset kuin yksilön asenteet. TAM-mallin mukaan yksilön teknologian käyttöä määrittää hänen aikomuksensa käyttää teknologiaa, johon puolestaan vaikuttaa asenne käyttöä kohtaan. Terveydenhuollossa lääkärien asenne informaatioteknologiaa kohtaan on keskeistä. lääkärit, joilla on teknologiakoulutusta ymmärtävät teknologisia käsitteitä ja yhteyksiä Koulutuksen saaneet näkevät muita todennäköisemmin uuden teknologian myönteiset vaikutukset terveydenhuoltoon Sama koskee oletettavasti hoitoalalla työskenteleviä

21. Informaatioteknologian käyttöönotto ja innovaatioteoriat Tutkittu miten teknologinen innovaatio omaksutaan organisaatiossa. Gallivan (2001) on kehitellyt viitekehyksen teknisen innovaation sulauttamisesta organisaation toimintaan. Tutkimuksien lähtökohtana on usein se, että informaatioteknologian eteneminen heijastaa yleisiä innovaatioiden leviämisen lainalaisuuksia organisaatioissa. Teknologisten innovaatioiden leviämisestä terveydenhuollossa merkittävin motivoiva tekijä innovaation omaksumisessa on innovaation käytöstä saatava hyöty. teknistä innovaatiota ei oteta käyttöön, ellei siitä ole käyttäjälleen myös konkreettista hyötyä. uusi teknologinen järjestelmä otetaan vastaan, jos sen merkitys ymmärretään ja jos sen uskotaan tukevan tai täydentävän käyttäjien taitoja. toimijoiden kyky omaksua uutta teknologiaa on keskeistä. Henkilöstön täytyy saada riittävä koulutus teknologian käyttöön sekä myös tietoa teknologian merkityksestä ja yhteydestä organisaation kokonaisuuden toiminnan kannalta. Uuden teknologian käyttöönotto vaatii aikaa, ja muutos on syytä toimeenpanna vaiheittain.

22. Johtamisen merkitys informaatioteknologian käyttöönotossa Muutosten on todettu epäonnistuvan helposti liiallisen teknologiapainotuksen, vähäisen osallistuvan johtamistavan ja sosiaalisten tekijöiden arvioinnin vähäisyyden takia. Osallistuvan johtamisen merkitystä korostaa vaatimus johtajien sitoutumisesta teknologisen implementaation suunnitteluun ja toteutukseen (Syväjärvi, Stenvall, Jurvansuu & Harisalo 2003). Ihmisen ja tekniikan kohtaamattomuus ja ihmisen osallistumattomuus ovat ongelmana teknologisissa muutoksissa (Perkka-Jortikka 2002, 156). Walker ja Whetton (2002) mukaan informaatioteknologiaa käyttöönotettaessa on esitettävä selkeät ja tarkat toimintamallit ja värvättävä asialle johtavassa asemassa olevia puolestapuhujia

23. Johtaminen ja informaatioteknologia Kyky uudistaa organisaatiorakenteita ja toimintatapoja on haaste informaatioteknologian eteenpäinviennissä. Tachakran, Habashyn ja Dawoodin (2001, 279) tutkimuksen perusteella telelääketiede edellyttää kykyä uudistaa työnjakoa, lääkärin ja hoitajan välistä tehtäväjakoa. telelääketiede edellyttää yhteistyötä korostavaa dialogista toimintatapaa ja tiimityötä. Organisaatiorakenteet ja toimintatavat eivät uudistu uuden teknologian myötä. terveydenhuollossa tutkimustuloksia siitä, että teknologian käyttöönotto saattaa tukea olemassa olevia toimintatapoja, vaikka tarkoitus on niiden muuttaminen (Legare & Douzou 1995).

24. Sosiaalisten sääntöjen ja kulttuurin merkitys informaatioteknologian omaksumisessa Organisaatiokulttuuri tärkeä, kun toteutetaan muutosta, joka perustuu uuteen teknologiaan. Organisaatiokulttuuri sisältää osakulttuureita tekninen järjestelmä ja sosiaalinen järjestelmä Teknologista muutosta tehtäessä on tiedettävä, miten tekniset muutokset vaikuttavat sosiaaliseen järjestelmään. tästä syystä muutoksessa tulisi olla mukana henkilöitä organisaation eri toiminnoista, jotta muutoksen vaikutukset voidaan ottaa huomioon mahdollisimman laajalti Vuorovaikutteisen suunnittelun, ja sitä kautta oppimisen, on myös todettu olevan tehokas keino informaatioteknologian implementoinnissa

25. Informaatioteknologia ja suomalainen terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi kymmenen vuotta sitten sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisstrategian (STM 1996), jonka mukaan tietoteknologian hyödynnetään Strategiassa ohjataan hyödyntämään tietoteknologiaa saumattomien palveluketjujen ja asiakaslähtöisyyden kehittämisessä, kehittämään sekä lisäämään seudullista yhteistyötä verkostoitumalla. Terveydenhuollossa onkin asetettu suuria toiveita ja odotuksia uuden teknologian hyödyntämiselle.

26. Terveydenhuollon tietoteknologiahankkeita Viime vuosina eri puolilla Suomea on käynnistetty useita Informaatioteknologian sovelluksia on kokeiltu ja otettu terveydenhuollon ammattihenkilöstön ja asiakkaiden käyttöön. Informaatioteknologian sovellusten käyttöönoton ja käytön vakiinnuttamisen terveydenhuollossa on todettu olevan laitteistojen hankkimista vaikeampi ja monimutkaisempi kysymys. kun uuden teknologian myötä muutetaan työprosesseja ja toimintakäytäntöjä, on kysymyksessä muutos, joka vaatii työyhteisöiltä ja henkilöstöltä muutakin kun teknologian käyttöön liittyviä valmiuksia. Useita organisaatioita käsittänyt Satakunnan Makropilotti kuvaa toiminnallisen muutoksen vaikeutta terveydenhuollon informaatioteknologiahankkeessa. Makropilotissa todettiin, että käytännön tason muutoksiin ei ole helppo päästä, kun tavoitteena on kehittää moniammatillisia ja organisaatiorajat ylittäviä menettelytapoja. muun muassa johdon ja esimiesten sitoutuminen on tällaisessa hankkeissa ensiarvoisen tärkeää, samoin kuin terveydenhuollon ammattilaisten mukanaolo kehittämistyössä. (Liikanen 2002.)

27. Informaatioteknologian käyttöönotto / perinteisen apuvälinetekniikan käyttöönotto Informaatioteknologiset sovellukset vaikuttavat työprosesseihin organisaation sisällä ja yhteistyöhön organisaatioiden välillä. käyttöönotossa ei riitä, että henkilöstö vain opettelee käyttämään uusia laitteita ja ohjelmia. terveydenhuollon informaatioteknologian tuotekehityksessä ei pitäisi keskittyä tarkastelemaan yhtä käyttäjää käyttämässä yksittäistä laitetta. terveydenhuollon teknologisten innovaatioiden käyttöönotto on erityinen haaste. Teknologiset innovaatiot edellyttävät myös sosiaalisia innovaatioita. Telelääketieteessä on todettu, että esimerkiksi investointi videoneuvotteluteknologiaan ei kannata, ellei käyttöönoton yhteydessä samalla suunnitella toimintaprosesseja uudelleen (Harno ym. 1999, Ohinmaa ym. 2002). Jos informaatioteknologialla halutaan vaikuttaa toiminnan laatuun, on teknologian käyttöönottoon liitettävä toiminnan kehittäminen yleisemmin. Terveydenhuollon informaatioteknologiahankkeissa ei lähtökohtana pitäisi olla teknologian käyttöönotto, vaan palvelujen kehittäminen teknologiaa hyödyntäen.

28. Innovaatioiden käyttöönotto Innovaattorit 2,5% Nopeat omaksujat 13,5% Nopea enemmistö 34% Hidas enemmistö 34% Vitkastelijat 16%

29. Innovaatioiden omaksumisnopeuteen vaikuttavat Innovaation havaitut ominaisuudet: etu, soveltuvuus, monimutkaisuus, kokeiltavuus, havainnoitavuus Innovaatiopäätöksen malli: vapaaehtoinen, kollektiivinen, määräysvaltainen Kommunikointitavat: tiedotus, viestintä Sosiaalisen järjestelmän luonne: normit, verkostoitumisen aste Muutosagenttien toimesta tehtävien edistämisponnistusten laajuus

30. Innovaatioiden omaksuminen Päätökseen kulunut aika (vuosina) Innovaattorit 0,4 Nopeat omaksujat 0,55 Nopea enemmistö 1,14 Hidas enemmistö 2,34 Vitkastelijat 4,65

31. Tietotekniikan osaamiskartoitus teho-osastolla Kysymyksiä perustaidoista: tietokoneen peruskäyttö (Windows) sähköpostin käyttö (Outlook) ja tekstinkäsittelytaidot (Word) Lisäksi muutamia kysymyksiä: Excelin käytöstä PowerPointin käytöstä ja intra- ja internetin käytöstä

32. Kohderyhmä Anestesiayksikön teho-osaston ja sisätautien teho-osaston hoitajat, mukaan lukien osastonhoitajat Vastauksia yhteensä 85 kappaletta ATO:lta 63 THO:lta 22 Vastausprosentti > 90

33. Tuloksia Melkein 60 %:lla vastanneista selviä puutteita perustaidoissa: Windowsin peruskäytössä sähköpostin käytössä ja tekstinkäsittelytaidoissa

34. Tuloksia (2) Windowsin peruskäyttö (esimerkkejä): 13 % (n=11) ei löytänyt omaa hakemistoansa työasemalta 46 % (n=39) ei osannut kopioida tiedostoja hakemistosta toiseen 80 % (n=68) ei osannut tehdä tiedostolle virustarkistusta 29 % (n=25) arveli hallitsevansa peruskäytön riittävän hyvin eikä tarvinnut/halunnut opetusta vain 25 % (n=15) lopuista halusi (lisä)opetusta Windowsin peruskäytöstä

35. Tuloksia (3) Outlookin sähköpostitoiminto (esimerkkejä): 38 % (n=32) ei osannut avata ja/tai liittää liitetiedostoa 64 % (n=54) ei osannut päivittää yhteystietoja Toisaalta: 100 % (n=85) osasi lukea sähköpostia ja 95 % (n=81) kirjoittaa sähköpostia 28 % (n=24) arveli hallitsevansa sähköpostin käytön riittävän hyvin eikä tarvinnut/halunnut opetusta 59 % (n=36) lopuista halusi (lisä)opetusta Outlookin käytöstä

36. Tuloksia (4) Tekstinkäsittely (esimerkkejä): 19 % (n=16) ei saanut Wordillä aikaiseksi yksinkertaistakaan tekstitiedostoa 33 % (n=28) ei osannut muotoilla tekstiä (fontit, värit, lihavoinnit, palstat jne.) 61 % (n=52) ei osannut lisätä dokumenttiin kuvaa tiedostosta 20 % (n=17) arveli hallitsevansa Wordin käytön riittävän hyvin eikä tarvinnut/halunnut opetusta 87 % (n=59) lopuista halusi (lisä)opetusta tekstinkäsittelystä

37. Tuloksia (5) Excelin käyttö (esimerkkejä): 75 % (n=64) ei osannut tehdä Excelillä yksinkertaistakaan tekstitaulukkoa 86 % (n=73) ei osannut käyttää Excelin laskukaavoja vain yksi vastaajista arvioi Excel-taitonsa riittäviksi 85 % (n=71) lopuista halusi opetusta Excelin käytöstä

38. Tuloksia (6) PowerPointin käyttö (esimerkkejä): 73 % (n=62) ei osannut tehdä PowerPoint-esitystä vain 5 % (n=4) arvioi esitystentekotaitonsa riittäviksi eikä tarvinnut/halunnut opetusta 91 % (n=74) lopuista halusi opetusta PowerPointista

39. Tuloksia (7) Intra- ja internetin käyttö (esimerkkejä): 14 % (n=12) ei osannut etsiä tietoa TAYS:n sisäisiltä sivuilta 27 % (n=23) ei ollut käynyt Terveysportin, PubMedin tai muilla oman alan sivuilla 41 % (n=35) arvioi surffaustaitonsa riittäviksi peräti 96 % (n=48) lopuista halusi (lisä)opetusta

40. Johtopäätöksiä Tarve perusopetukselle on suuri Opiskelumotivaatio näyttäisi olevan tasaisen korkealla Tekstinkäsittelytaitojen oppiminen (Wordin käyttö) ja internet-osaaminen priorisoitiin tärkeimmiksi Myös taulukkolaskennan (Excel) ja esitysten teon (PowerPoint) opetteluun oli innokkuutta Windowsin peruskäytön hallitsemista ei jostain syystä osattu arvostaa Intra- ja internetin käyttö oli tutumpaa kuin tekstinkäsittelyohjelman käyttö